Asiassa on kaksi puolta, toisaalta on ihan selvää että pienet lapset puhuu joskus mitä sattuu, ja tyhmä se aikuinen, joka ei ymmärrä ettei se ole sama asia kuin aikuisen puheet ja ettei lapsi tarkoita pahaa.
Toisaalta tietysti täytyy aikaisessa vaiheessa alkaa tehdä lapselle selväksi, ettei mitä vaan voi sanoa ettei pahoita toisen mieltä! Loukkaantumiseen voi johtaa joskus enemmänkin se, jos lapsen vanhempi ei puutu huonoon käytökseen ollenkaan tai kunnolla. Kyllä jo 3 v täyttäneelle heti tilanteessa mielestäni täytyisi lapselle sanoa ankarasti, ettei niin saa sanoa jos joku on käymässä, ja ellei ikävät puheet lopu, käskeä tai viedä lapsi hetkeksi pois seurasta.
Meillä on lapsille tällaisen tilanteen jälkeen esim. vieraan lähdettyä selitetty vakavaan sävyyn ettei saa sanoa toisille sellaista, mistä tulee paha mieli. Tuollaisten "häätöyritysten" lisäksi se voi olla vaikka ulkonäön kommentointia...!!! Pieni lapsi ei voi itsestään tietää, millä lailla ihmisten kanssa käyttäydytään puheen puolesta, joten vahinkoja sattuu, mutta asiasta kannattaa puhua paljon, ellei itse halua otsaansa leimaa että hyväksyy lapselta huonon käytöksen vaikka nyt vieraita kohtaan. Noloa esim. vanhempien ihmisten kanssa.