Noita tyttö/poika ketjuja availee pari samaa henkilöä. Onko joku oikeasti edes törmännyt moiseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Laura1
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Laura1

Vieras
Mä en usko. Mä itse toivoin raskauden alussa poikaa ja odotin vähän poikaa loppuun asti.
Tyttö kuitenkin syntyi ja kun kuulin sukupuolen, olin vähän ihmeissäni. Mä kirjaimellisesti rakastuin tyttäreeni heti ja sen jälkeen mietin, että miten ihmeessä olen koskaan toivonutkaan mitään muuta.
Näin sen kuuluisi mennäkkin. En pidä tietenkään mitenkään outona sitä, jos on ollut kovin vahvat odotukset sukupuolesta ja siihen menee parikin päivää "totutella".
Mä en silti oikeasti usko, että kukaan vanhempi oikeasti pettyy todella pahasti lapsen sukupuoleen.
Ellei kyseessä ole mieleltään sairas vanhempi. Mä en vaan usko, että nämä ketjut "miksi äidit aina pettyy niin verisesti, jos saa tyttölapsen" "miksei kukaan halua poikaa" "miksi kaikki haluavat pojan" "miksi tyttö jää aian pojan varjoon" ketjut ovat oikeasti ns. totta. Kirjoitustyyleistä huomaa usein, että ketjun aloittaja vastaa itse itselleen. Kirjoitustyyli on täysin sama, lyhyen ajan sisällä tulee parikymmentä vastausta, joissa kaikki ovat juuri samaa mieltä kuin edellinen. Jos joku kirjoittaa ketjuu vasta-argumentin, niin sitä ei koskaan huomioida. Ketjut täyttyy pääosin juuri samanlaisista viesteistä ja kukaa ei koskaan huomio, vaikka väliin tulisi useampi toisenlainen mielipide, sillä ketjun tehtailija vastaa vain omiin viesteihinsä.
Tottakai varmasti moni asiallinenkin näihin vastaa, enkä tarkoita, että nämä aina olisi jotakin prpvja.

Mistä tämä johtuu? Mikä saa jotkut tyypit näin katkeriksi? Tottakai aina löytyy näitä "ai se onkin tyttö, no ei se mitään, seuraava voi olla poika" tai "ai aiotteko te vielä yrittää tyttöä, kun teillä ei ole?".
Itse ainakin viittaan kintaalla moisille. Ei niistä tarvitse välittää.
Minä olen ylpeä tyttären äiti ja moni muukin. Samoin moni muu on ylpeä pojan äiti, eikä poikaansa pois vaihtaisi.

Mä en ole IKINÄ törmännyt siihen, että muka tyttö/poika jäisi tytön/pojan varjoon sukupuolensa takia.
Mun tuttavapiirissa on paljon lapsiperheitä ja kun kyläillään keskenämme, niin ihan yhtä paljon saa pojan ja tytöt saavat huomiota. Ihan yhtä iloisia ollaan oltu kumman tahansa syntymästä.

Sitä paitsi miksi jotakin liikuttaisi jonkun toisen lapsen sukupuoli?! Mä en todellakaan uskoi noita juttuja, että joku säälittelisi miten kaveri saakin vaan tytön/pojan. Mun elämää ei paljon liikuta mitä muut saa.
Tottakai jos itsellä on poikia, niin on kiva jos kaveri saa pojan (=leikkikaveri) tai toisinpäin, mutta ihan provoja nuo suurin osa "koko ystäväpiiri hylkäsi minut kun sain tytön" "kaikki säälittelee kun meille tulee pojan" viestit.
 
Mun työkaveri toivoo kovasti saavansa pojan ja oli netistä etsinyt tietoa, miten tehdään poikia. Olivat tosissaan yrittäneet vain tiettyinä aikoina kuusta yms, että saisivat pojan. Nyt itseasiassa tänään aamulla kertoi, että heille tuleekin tyttö. Oli ihan sinut asian kanssa ja odottaa alkavaa äippälomaa yhtä innokkaana.
Joku taisi kysyäkin pettyikö hän, mutta sanoi että ei. Sanoi vaan, että asiat menee niinkuin kuuluukin.

Mulla on tyttöjä ja poikia. Meidän tytöt ovat niin villejä ja koko ajan esillä, ettei heitä tarvitse erikseen edes huomoida, kun tuo huomion itse:). Pojat taas kovin rauhallisia ja sen takia ehkä saavat enemmän huomiota, koska ovat usein aika hiljaa ja siksi ihmiset enemmän jututtaa heitä yms.
 
Kyllä minun tuttavapiirissä ollaan ihan yhtä iloisia oltu toisten vauvauutisista, oli sitten kyseessä poika tai tyttö.
Itselläni on kaksi tyttöä ja yksi poika ja ihan yhtälailla he saavat huomiota ja sylittelyitä.
Ovat jokainen myös vanhemmilleen tärkeitä, enkä osaisi laittaa heitä paremmuusjärjestykseen.

Kertoo aika huonosta itseluottamuksesta, jos pitää tuollaisia ketjuja jonkun tehtailla.
 
Mä sain tietää ultrassa odottavani poikaa. Tosi iloisesti, ihmetellen ja onnittelevasti ihmiset asian ottivat. "voi ihanaa pieni prinssi" "oi ihana pieni poika" jne. Uskon ihmisten reagoineen samalla tapaa, vaikka kyseessä olisi ollut tyttökin.
 
Mä harvemmin enää jaksan noita ketjuja edes availla.
Mun lapsuudessani (olen -87 ja veljeni -82) veljeni kyllä sai enemmän huomiota siksi, koska oli poika. Meidän suvussa kyllä arvostettiin paljon enemmän poikia. Vielä aikuisenakin mä kyllä huomaan usein jääväni veljeni varjoon.

Mutta nykyään kyllä olen huomannut sen, että tyttöjä ja poikia arvostetaan ihan yhtä paljon.
Opiskelukavereista moni on viimeaikoina saanut vauvan ja samalla tapaa on muistettu jokaista uutta tulokasta ja hehkuteltu koulussa "voi ihanaa x sai pojan "voi ihanaa x:lla on pieni tyttö".

Mulla on poika ja veljelläni on tyttö. Isovanhemmat esim. kohtelee kumpaakin ihan samalla tapaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hän-joka-jääköön-nimeämättä;26149529:
Mun työkaveri toivoo kovasti saavansa pojan ja oli netistä etsinyt tietoa, miten tehdään poikia. Olivat tosissaan yrittäneet vain tiettyinä aikoina kuusta yms, että saisivat pojan. Nyt itseasiassa tänään aamulla kertoi, että heille tuleekin tyttö. Oli ihan sinut asian kanssa ja odottaa alkavaa äippälomaa yhtä innokkaana.
Joku taisi kysyäkin pettyikö hän, mutta sanoi että ei. Sanoi vaan, että asiat menee niinkuin kuuluukin.

Niinhän se menee. Ei niillä raskausaikaisilla tai raskautta edeltävillä toiveilla ole mitään tekemistä sen todellisen lapsen kanssa, tai jos on niin sitten on kyllä vanhemmissa muutakin vinksallaan.

Minulla on naispuolinen tuttava, joka on kertonut ihan hymyillen small talkina, että hänen vanhempansa koettivat kaikki keinot saadakseen pojan. Erittäin tasapainoisen ja rakastetun oloinen ihminen, vaikka tällaisen knopin itsestään tietääkin.
 
Musta myös toivottiin poikaa:). Vanhempani ovat sanoneet, että haavelivat kahdesta pojasta. Meitä on kuitenkin kaksi siskosta. Onnellinen lapsuus meillä on ollut ja tiedän, että olen vanhemmilleni tärkeä.
 
Mä miehenä toki haaveilen, että saisin joskus pojan. Jos mulle siunaantuu pelkkiä tyttäriä, niin en koe epäonnistuvani elämässä. Haaveeni on ylipäätään saada niitä lapsia.
 
Mä en ainakaan ole koskaan törmännyt siihen, että lapset jäisi sukupuolen takia varjoon. Kyllä ihan samalla tapaa huomioitu on tyttöjä ja poikia ja yhtä iloisia ollaan oltu uudesta tulokkaasta oli tyttö tai poika.
Mä en ole itse nähnyt itseäni koskaan tyttöjen äitinä. Ennen lapsia ajattelin, että tytöt ovat yksinkertaisia ja juonittelevia ja aina ärsyttäviä. Kuitenkin kolmen tytön äitinä voin sanoa, etteivät todellakaan ole <3. Neljäs lapsi on ihana pieni hurmuri poika <3
 
Mun kaveripiirissä ei kyllä ole erityisesti odoteltu tyttöä/poikaa. Itseasiassa en ole koskaan kuullut, että kukaan toivoisi tiettyä sukupuolta, vaan aina on vastattu "ei väliä". Toki joku varmaan sisällään on voinut toivoa.
Ei meidän lähipiirissä myöskään kohdella tyttöjä tai poikia mitenkään niin, että toisia pidettäisiin parempana.
 

Yhteistyössä