Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.10 **
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="intoilija, post: 27711495, member: 107435"]</p><p>Onnea tosiaan munkin puolesta<strong> Neitipippuri ja Anncherie!</strong> :heart:</p><p></p><p>Mä sain vihdoin pienen hetken tull koneelle, ukkeli ja pikkuinen nukkuu <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>eli synnytyskertomukseen.. toivon etten sitten pelästytä tällä ketään, sillä kokemukseni oli aika kamala, enkä sitä nyt ala tässä kaunistelemaan.</p><p></p><p>eli mulla piti käynnistää synnytys ke 5.12 (LA), kuitenkin kävin ma hepatoosin takia kontrollissa, ja ti-aamuna soittivat että nyt arvot noussu sen verran että pitää lähteä tulemaan heti. Jännityksestä sekasin siinä syötiin aamupala, kävin suihkussa ja suoristin hiukset (??! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" /> ) ja lähettiin matkaan. Tässä mainittakoon että olen aika sairaala - ja piikki - ja toimenpidekammoinen, eli jännitin kauheesti jo pelkästään ballongin laittoa (oli kertonut että sillä alotetaan). Se sattui about saman verran kun kierukan laitto, koska mun tilanne oli täysin epäkypsä kohdunsuulla. Eli sattui paljon, mutta ei kestänyt onneksi kauaa, eli sen kesti. Sen kanssa sitten osastolle makoilemaan. Ballongin paikallaan olo sinänsä ei sattunut sitten enää, mutta kävely ja vessassa käynti oli tosi haastavaa kun letku tulee kohdusta suoraan teipillä reiteen kiinni, ja se laitetaan vielä tosi kireälle että stimuloisi kohdunsuuta. No tästä alkoikin sitten 10 tunnin supistukset, jotke tuli 3-10min välein. En ottanut vahvoja kipulääkkeitä, koska voin niistä yleensä pahoin. Siinä sitten kärvistelin ukkelin kanssa, ja makasin sikiöasennossa, josta mua kokoajan yritettiin pakottaa ylös, mutta itse koin makaamisen paremmaksi ja turvallisemmaksi tossa vaiheessa. 10 illalla ei ballonki ollu tullu ulos, eli kohdunsuu ei ollu auennut. Mulle annettiin kipupiikki kankkuun ja ukko lähetettiin himaan. Tuli hirvee olo siitä piikistä, pyöri vaan päässä ja meinasin laatata. vihdoin onneks nukahdin kun supistukset alko laantumaan.</p><p>Aamulla tehtiin sisätutkimus, ja otetiin ballonki pois (saa olla vaan vuorokauden). Tulos: ei yhtään auki. Jatketiin cytoteceillä, jota annettiin tää vuorokausi 4h välein alapäähän ja suun kautta. Tulos: kaksi supistusta koko päivän aikana. Illal helvetin kovakouranen mieslääkäri teki sisätutkimuksen joka sattu niin et itku tuli, ja kerto et en o auennu yhtään, eikä saada kalvoja puhkastua niiku se oli ajatellu... ja eikun nukkumaan.</p><p>Seuraavana aamuna lääkäri laitto toisen ballongin, ja tässä vaiheessa aloin jo oleen vähän epätoivonen, kun sain sen inhottavat letkun takas, ja muutenklaan kun mitään ei tapahtunu. Supistukset alkoi kuitenkin taas, n 5-10min välein, koko päivän. Aika kivuliaina, mutta verrattuna tulevaan, ei ollut mitään.. Illalla supistukset laantui ja sain kipulääkettä, vähän miedompaa ettei tullu paha olo.</p><p>Perjantaina aamupäivällä menin vessaan ja ballonki tippui pois! olin ihan fiiliksissä että nyt jotain tapahtuu! lääkäri tuli tsekkaan mut päivällä, totes että oon 4cm auki ja puhkas kalvot. Ihanaa kun se ei sattunut! Tästä alkoi supistukset kuitenkin kovenemaan, ja me siirrytiin synnytyssaliin. Siellä iski vähän paniikki, kun alko tulemaan letkua ja tippaa, tuntu että jokapuolella oli jotakin kiinni, ja se ahdisti. Supistukset alkoi olemaan todella kovia, oksitosiinia kun laitettiin tippumaan muutaman tunnin päästä niin tuli jo itku ja sain käyttöön ilokaasun, ja sen saman piikin kankkuun. supisteli koko perjantain aivan järkyissä kivuissa ja sit rupesin oksentamaan sen kipupiikin takia. siinä sit yritin maata ja olla pallolla ja itkin ja oksentelin. Kätilö tsekkas tilanteen illalla, ja wtf, olin auki 1cm!! eli joko eka lääkäri katto väärin, tai mulle kävi niinkun todella harvoille; ballongin jälkeen kohdunsuu vetäytynyt takas. Siinä vaiheessa lakoi usko loppumaan, ja pyysin epiduraalin. Jännitti aivan sairaasti se piikki tonne selkään, muttase ei onneks niiltä supistuksilta sattunu juurikaan. Kun oksitosiini oli ollu 6h mulle sanottiin että voisin nukkua (onneks mies sai nyt jäädä yöksi!), ja aamulla alotetaan taas. No hyvinpä sain nukuttua kun olin täynnä niitä letkuja ja piuhoja, ja tiesin että aamulla klo 6 alkaa taas oksitosiin-supparit. </p><p>Niinpä la-aamuna alotettiin taas ne oksitosiinit, ja kivut oli niin kamalat että rupesin oksentamaan enkä enää päässy sängystä ylös. Siinä sit makasin 6h sängyllä itkien ja oksentaen ja supistellen . Päivällä katottiin tilanne kohdunsuulla: 1cm auki. Siinä vaiheessa kätilö sanoi että menee konsultoimaan lekuria sektiosta. Päätös tuli pian, että leikkaukseen lähetään, koska mnu kunto oli niin huono ja vesien menosta oli 24h. Tieto oli helpotus, mutta tossa vaiheessa mulla ei ollu mitään voimia tsempata itteäni kohtaamaan sektiopelkoani, joten saliin kärrättiin itkevä, ja tärisevä sekä oksentava nainen. Hoin vaan miehelleni et oon aika varma että kuolen, mutta onpahan sit ohi. No onneks mies osasa tsempata, ja jutteli kokoajan mulle joka pelasti etten pyörtynyt. Mun pulssi oli koko leikkauksen vaarallisen korkea paniikkikohtauksen takia, mutta muuten kaikki meni hyvin. Kipua ei tuntunut, ja toimitus oli nopea. Ja SE HETKI kun kuuli vauvansa itkevän ekaa kertaa.. se oli se hetki kun ahdistus, paniikki ja väsymys väistyi, ja tilalle tuli mieletön onni ja rakkaus. heräämössä oli vaikeeta olla se 2h, kun ikävöin vauvaa niin paljon. Mutta kun pääsin miehen ja vauvan luo niin huhhuh mikä fiilis!!:heart: ei sitä voi kuvailla.</p><p>Sairaalassa oltiin sitten 5 päivää, koska mulla oli hirveet tulehdsarvot (tietysti<img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" /> ). Sektion jälkeen 2päivää olin myös niin kipeä että itkin aika paljon että millon tää kipu loppuu. Enkä päässy sairaalassa tekemään vauvan kanssa paljon mitään, kun olin vuoteessa. Mutta vihdoin 12.12 ke päästiin kotiin ja siitä asti on ollu mahtavaa! Vaikeeta, mutta mahtavaa. Kipee olen vieläkin, mutta poäivä päivältä pystyn enemmän tekemään vauvan kanssa, ja se tuntuu upealta:heart:</p><p></p><p>Multa kysyttiin sairaalassa synnytyskokemusta asteikolla 0-10 (0=kamala), sanoin 0, ja ne kävi hirveesti juttelemassa mun kanssa, ja sain ajan tammikuulle kättärin psykoterapeutille juttelemaan mitä kävi ja miksi, ja miten tästä eteenpäin jos haluan taas lapsia. Se tuntuu hyvältä' idealta, koska mulle kokemus oli hyvin traumaattinen. Onneks vauva vie pois ajatukset niistä hetkistä, ja antaa iloa jokaiseen päivää!</p><p></p><p>Toiv. ette nyt pelästyneet tätä, mutta tuntui helpottavalta se tänne purkaa, kun on ollu vähän ahdistusta asiasta..</p><p></p><p>Muistakaa että vaan harvoille käy näin kun mulle! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Intoilija ja rakas 1vk 1pvä</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="intoilija, post: 27711495, member: 107435"] Onnea tosiaan munkin puolesta[B] Neitipippuri ja Anncherie![/B] :heart: Mä sain vihdoin pienen hetken tull koneelle, ukkeli ja pikkuinen nukkuu :) eli synnytyskertomukseen.. toivon etten sitten pelästytä tällä ketään, sillä kokemukseni oli aika kamala, enkä sitä nyt ala tässä kaunistelemaan. eli mulla piti käynnistää synnytys ke 5.12 (LA), kuitenkin kävin ma hepatoosin takia kontrollissa, ja ti-aamuna soittivat että nyt arvot noussu sen verran että pitää lähteä tulemaan heti. Jännityksestä sekasin siinä syötiin aamupala, kävin suihkussa ja suoristin hiukset (??! :laugh: ) ja lähettiin matkaan. Tässä mainittakoon että olen aika sairaala - ja piikki - ja toimenpidekammoinen, eli jännitin kauheesti jo pelkästään ballongin laittoa (oli kertonut että sillä alotetaan). Se sattui about saman verran kun kierukan laitto, koska mun tilanne oli täysin epäkypsä kohdunsuulla. Eli sattui paljon, mutta ei kestänyt onneksi kauaa, eli sen kesti. Sen kanssa sitten osastolle makoilemaan. Ballongin paikallaan olo sinänsä ei sattunut sitten enää, mutta kävely ja vessassa käynti oli tosi haastavaa kun letku tulee kohdusta suoraan teipillä reiteen kiinni, ja se laitetaan vielä tosi kireälle että stimuloisi kohdunsuuta. No tästä alkoikin sitten 10 tunnin supistukset, jotke tuli 3-10min välein. En ottanut vahvoja kipulääkkeitä, koska voin niistä yleensä pahoin. Siinä sitten kärvistelin ukkelin kanssa, ja makasin sikiöasennossa, josta mua kokoajan yritettiin pakottaa ylös, mutta itse koin makaamisen paremmaksi ja turvallisemmaksi tossa vaiheessa. 10 illalla ei ballonki ollu tullu ulos, eli kohdunsuu ei ollu auennut. Mulle annettiin kipupiikki kankkuun ja ukko lähetettiin himaan. Tuli hirvee olo siitä piikistä, pyöri vaan päässä ja meinasin laatata. vihdoin onneks nukahdin kun supistukset alko laantumaan. Aamulla tehtiin sisätutkimus, ja otetiin ballonki pois (saa olla vaan vuorokauden). Tulos: ei yhtään auki. Jatketiin cytoteceillä, jota annettiin tää vuorokausi 4h välein alapäähän ja suun kautta. Tulos: kaksi supistusta koko päivän aikana. Illal helvetin kovakouranen mieslääkäri teki sisätutkimuksen joka sattu niin et itku tuli, ja kerto et en o auennu yhtään, eikä saada kalvoja puhkastua niiku se oli ajatellu... ja eikun nukkumaan. Seuraavana aamuna lääkäri laitto toisen ballongin, ja tässä vaiheessa aloin jo oleen vähän epätoivonen, kun sain sen inhottavat letkun takas, ja muutenklaan kun mitään ei tapahtunu. Supistukset alkoi kuitenkin taas, n 5-10min välein, koko päivän. Aika kivuliaina, mutta verrattuna tulevaan, ei ollut mitään.. Illalla supistukset laantui ja sain kipulääkettä, vähän miedompaa ettei tullu paha olo. Perjantaina aamupäivällä menin vessaan ja ballonki tippui pois! olin ihan fiiliksissä että nyt jotain tapahtuu! lääkäri tuli tsekkaan mut päivällä, totes että oon 4cm auki ja puhkas kalvot. Ihanaa kun se ei sattunut! Tästä alkoi supistukset kuitenkin kovenemaan, ja me siirrytiin synnytyssaliin. Siellä iski vähän paniikki, kun alko tulemaan letkua ja tippaa, tuntu että jokapuolella oli jotakin kiinni, ja se ahdisti. Supistukset alkoi olemaan todella kovia, oksitosiinia kun laitettiin tippumaan muutaman tunnin päästä niin tuli jo itku ja sain käyttöön ilokaasun, ja sen saman piikin kankkuun. supisteli koko perjantain aivan järkyissä kivuissa ja sit rupesin oksentamaan sen kipupiikin takia. siinä sit yritin maata ja olla pallolla ja itkin ja oksentelin. Kätilö tsekkas tilanteen illalla, ja wtf, olin auki 1cm!! eli joko eka lääkäri katto väärin, tai mulle kävi niinkun todella harvoille; ballongin jälkeen kohdunsuu vetäytynyt takas. Siinä vaiheessa lakoi usko loppumaan, ja pyysin epiduraalin. Jännitti aivan sairaasti se piikki tonne selkään, muttase ei onneks niiltä supistuksilta sattunu juurikaan. Kun oksitosiini oli ollu 6h mulle sanottiin että voisin nukkua (onneks mies sai nyt jäädä yöksi!), ja aamulla alotetaan taas. No hyvinpä sain nukuttua kun olin täynnä niitä letkuja ja piuhoja, ja tiesin että aamulla klo 6 alkaa taas oksitosiin-supparit. Niinpä la-aamuna alotettiin taas ne oksitosiinit, ja kivut oli niin kamalat että rupesin oksentamaan enkä enää päässy sängystä ylös. Siinä sit makasin 6h sängyllä itkien ja oksentaen ja supistellen . Päivällä katottiin tilanne kohdunsuulla: 1cm auki. Siinä vaiheessa kätilö sanoi että menee konsultoimaan lekuria sektiosta. Päätös tuli pian, että leikkaukseen lähetään, koska mnu kunto oli niin huono ja vesien menosta oli 24h. Tieto oli helpotus, mutta tossa vaiheessa mulla ei ollu mitään voimia tsempata itteäni kohtaamaan sektiopelkoani, joten saliin kärrättiin itkevä, ja tärisevä sekä oksentava nainen. Hoin vaan miehelleni et oon aika varma että kuolen, mutta onpahan sit ohi. No onneks mies osasa tsempata, ja jutteli kokoajan mulle joka pelasti etten pyörtynyt. Mun pulssi oli koko leikkauksen vaarallisen korkea paniikkikohtauksen takia, mutta muuten kaikki meni hyvin. Kipua ei tuntunut, ja toimitus oli nopea. Ja SE HETKI kun kuuli vauvansa itkevän ekaa kertaa.. se oli se hetki kun ahdistus, paniikki ja väsymys väistyi, ja tilalle tuli mieletön onni ja rakkaus. heräämössä oli vaikeeta olla se 2h, kun ikävöin vauvaa niin paljon. Mutta kun pääsin miehen ja vauvan luo niin huhhuh mikä fiilis!!:heart: ei sitä voi kuvailla. Sairaalassa oltiin sitten 5 päivää, koska mulla oli hirveet tulehdsarvot (tietysti:laugh: ). Sektion jälkeen 2päivää olin myös niin kipeä että itkin aika paljon että millon tää kipu loppuu. Enkä päässy sairaalassa tekemään vauvan kanssa paljon mitään, kun olin vuoteessa. Mutta vihdoin 12.12 ke päästiin kotiin ja siitä asti on ollu mahtavaa! Vaikeeta, mutta mahtavaa. Kipee olen vieläkin, mutta poäivä päivältä pystyn enemmän tekemään vauvan kanssa, ja se tuntuu upealta:heart: Multa kysyttiin sairaalassa synnytyskokemusta asteikolla 0-10 (0=kamala), sanoin 0, ja ne kävi hirveesti juttelemassa mun kanssa, ja sain ajan tammikuulle kättärin psykoterapeutille juttelemaan mitä kävi ja miksi, ja miten tästä eteenpäin jos haluan taas lapsia. Se tuntuu hyvältä' idealta, koska mulle kokemus oli hyvin traumaattinen. Onneks vauva vie pois ajatukset niistä hetkistä, ja antaa iloa jokaiseen päivää! Toiv. ette nyt pelästyneet tätä, mutta tuntui helpottavalta se tänne purkaa, kun on ollu vähän ahdistusta asiasta.. Muistakaa että vaan harvoille käy näin kun mulle! :) Intoilija ja rakas 1vk 1pvä [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KOIRA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Sää kylmenee - tiedossa jopa 200 astetta pakkasta
56 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Alkionsiirto ja raskaustesti
Tänään 16:43
vierailija
0 Viestiä
Lapsen saaminen
3.
Päivän video: Saksalaispoliisi kaatoi terrori-iskua estäneen - Sai puukosta niskaansa ja kuoli
Tänään 16:07
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
4.
DCA sopimus antaa luvan USA:lle pidättää, kenties tappaakin?
Tänään 14:51
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Sinä äiti kun pyöräilet ilman kypärä lapsi mukana
Tänään 14:19
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Isojen pakolaismaiden (Somalia, Irak, Syyria ja Afganistan) kansalaisista 55,2 prosenttia sai Helsingissä toimeentulotukea vuonna 2020."
Tänään 14:17
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Petteri Orpon hallitus tekee isänmaallista työtä
Tänään 14:03
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ei tänäänkään tuulivoimaa...
Tänään 13:19
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Eilen 08:34
Luettu: 355
Aihe vapaa
2.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Eilen 16:58
Luettu: 324
Aihe vapaa
3.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Started by vierailija
Eilen 13:38
Luettu: 179
Aihe vapaa
4.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
Started by vierailija
Eilen 11:27
Luettu: 176
Aihe vapaa
5.
Kadonneen makkaran metsästys!
Started by Rätti Väsynyt
Eilen 08:58
Luettu: 152
Aihe vapaa
6.
Onko rakennekynnet riski raskaana?
Started by vierailija
Eilen 13:24
Luettu: 145
Lapsen saaminen
7.
Äärioikealla oleva Nalle Walhroos kehui Perussuomalaisten ajamaa hyvätuloisten suosimis politiikkaa
Started by vierailija
Eilen 12:57
Luettu: 141
Aihe vapaa
8.
USKOMATONTA! Vasemmiston trollitehdas jauhaa ja jauhaa persuista
Started by vierailija
Eilen 13:37
Luettu: 130
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lulu Ranne (ps) "Emme voi ajatella vain Suomea"
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
3.
"Isojen pakolaismaiden (Somalia, Irak, Syyria ja Afganistan) kansalaisista 55,2 prosenttia sai Helsingissä toimeentulotukea vuonna 2020."
Latest: vierailija
13 min sitten
Aihe vapaa
4.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
30 min sitten
Aihe vapaa
5.
sydämmen eteisvärinä eilen, tänään huimaa ja tokkura olo. Neuvoja?
Latest: vierailija
38 min sitten
Aihe vapaa
6.
Sinä äiti kun pyöräilet ilman kypärä lapsi mukana
Latest: vierailija
40 min sitten
Aihe vapaa
7.
Sydämen eteisvärinä/hengenahdistus
Latest: vierailija
43 min sitten
Aihe vapaa
8.
Käden vapina ym
Latest: vierailija
47 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.10 **
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu