Nimimerkille Biologi pitkän kaavan mukaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmautunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmautunut

Vieras
Kiitos nimimerkille "biologi pitkän kaavan mukaan", kirjoituksesi keskustelussa Jos ei voi saada lapsia luonnollisesti.. oli täyttä asiaa.

Kylläpäs se olikin ihana viestiketju! <3 Harmi vaan että se lukittiin... Ja koska niin tapahtui, ennen kuin ehdin postata oman vastaukseni, päätin olla rasittava ja postittaa oman viestini erikseen. Onneksi otin copypastea ennen kuin painoin Lähetä-nappia alkuperäisessä ketjussa. :)

Vielä ihanammaksi alkuperäinen ketju olisi muuttunut, jos olisin päässyt kuittailemaan Lunaticille ja muille luomuhulluille oikein kunnolla... Täällä kirjoittaa nimittäin teidän pahin painajaisenne: hedelmättömyyttä aiheuttavaa sairautta poteva nainen, joka käy hedelmöityshoidoissa yksinään. :D

Voi että minusta on hauskaa väitellä noin ahdasmielisten ja äärikonservatiivisten ihmisten kanssa! Yhtään ainutta pätevää tai edes puoliksi järkevää perustelua sille, mikä hedelmöityshoidoissa muka on niin pahaa tai väärää, ette tähän mennessä ole kirjoittaneet, ainoastaan omia mielipiteitänne. Jokaisella toki on oikeus mielipiteeseensä, mutta kannattaa muistaa, että mielipiteet ovat todellakin vain mielipiteitä, eivät faktoja. Ei anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa kirjoittajan älykkyydestä ja fiksuudesta, jos heittelee kommenteissaan mielipiteitä ja mutu-tuntumia faktoina.

Mitä tulee hedelmöityshoitojen etiikkaan, niitä asioita on tullut pohdittua harvinaisen monelta kantilta tässä matkan varrella. Lapsen tekeminen on aina itsekästä ja yhtä itsekästä se on joka tapauksessa, oli kyseessä sitten heteropariskunta, naispari tai sinkkuäiti (tai miksei miesparikin, ei tosin Suomessa, koska sijaissynnyttäjän käyttö on täällä toistaiseksi vielä kielletty) ja riippumatta siitä, saako lapsi alkunsa luomusti vai hedelmöityshoitojen avulla. Toisaalta, lisääntyminen on ihmisen geeneihin koodattu perusvietti, ja kaikille pitää suoda tasapuoliset mahdollisuudet toteuttaa tuota viettiä. Jos lisääntyminen ei luomusti onnistu, then by all means, annetaan lääketieteen saavutusten auttaa. Sitä vartenhan lääketiede kehittyy jatkuvasti, että ihmisiä voidaan auttaa mitä moninaisimmissa ongelmissa.
 
kun ihminen hyväksyy just ne mielipiteet jotka pystyy itse jakamaan. Kyllä se nyt niin on, että jos ei sitä lasta saa luomusti niin voi joutua vähän selittelemään miksi väkisin vääntää. Varsinkin yksin.. Muista , että mielipiteesi siitä, että on täysin ok saada h. hoidoilla lapsi on MIELIPIDE ei fakta. Tästä voidaan ja ollaan eri mieltä maailman tappiin asti.
 
Mitä riskejä hoitoihin liittyy?
Lapsettomuushoitoihin liittyy valtavat odotukset ja toiveet, ja siksi hoitoihin lähdettäessä on tärkeää tietää hoitoihin liittyvät riskit ja varautua myös siihen, että kaikki ei sujukaan toivotusti ja suunnitelmien mukaisesti. AVA-klinikan koko henkilökunnan huippuosaamisen johdosta hoitojen riskitekijät minimoidaan ja hoidot keskeytyvät vain hyvin harvoin.

Hormonistimulaatioon liittyvät riskit
Hedelmöityshoidoissa käytetään hormonilääkitystä, jotta yhden kierron aikana kypsyisi yhden sijasta useampia munasoluja. Nykyään käytettävät hormonivalmisteet ovat useimmiten hyvin siedettyjä, mutta ne saattavat aiheuttaa joillekin väsymystä, päänsärkyä ja vaihdevuosityyppisiä oireita, kuten mielialan vaihteluja ja kuumia aaltoja. Myös pistoskohdassa saattaa tuntua kirvelyä ja aristusta. Hoidon loppuvaiheessa voi esiintyä mahakipua ja turvotusta, etenkin jos munasarjoissa kehittyy suuri määrä munarakkuloita. Munasolujen keräykseen, kuten kaikkiin toimenpiteisiin liittyy pieni tulehdus- ja verenvuotoriski. Hormonilääkityksen vakavin sivuvaikutus on hyperstimulaatio, jolloin munarakkulat kasvavat liian suuriksi, vatsaonteloon kertyy nestettä ja nestetasapaino häiriintyy. Silloin voidaan tarvita sairaalahoitoa, joka on lähinnä lepoa ja nestetasapainon korjaamista. Vakava hyperstimulaatio on hengenvaarallinen tila ja hormonihoito voidaankin joskus joutua keskeyttämään hyperstimulaatioriskin vuoksi. Useimmiten on mahdollista edetä munasolujen keräykseen asti, mutta koska mahdollinen raskaus pahentaisi hyperstimulaatiota, on turvallisempaa ettei alkionsiirtoa tehdä. Alkiot pakastetaan ja siirretään kohtuun myöhemmin, kun tilanne munasarjoissa on rauhoittunut. Hormonihoito voidaan joutua keskeyttämään myös liian vähäisen vasteen vuoksi, jos ultraäänitutkimuksessa nähdään, että munarakkuloita ei ole kehittymässä. Monien laajojen tutkimusten perusteella ei ole viitteitä siitä, että hedelmöityshoidoissa käytetyt hormonit lisäisivät naisen riskiä munasarja- tai rintasyöpään.

Hedelmöittymiseen ja alkion kehittymiseen liittyvät riskit
Useimmiten hedelmöityshoidoissa päästään alkionsiirtoon asti, jolloin raskauden alkaminen on mahdollista. Kaikki ei kuitenkaan aina suju suunnitelmien mukaisesti ja hoitoprosessi voi keskeytyä jo aikaisemmassa vaiheessa. Joskus, vaikkakin harvoin käy niin, etta munasolujen keräyksessä ei saada yhtään munasolua, vaikka ultraäänella munarakkuloita on nähty. Syynä voi olla ennenaikainen ovulaatio tai häiriö munasarjojen toiminnassa. Kaikki kerätyt munasolut voivat joskus olla epäkypsiä, jolloin hedelmöittyminen ei ole mahdollista. Myös hedelmöittyminen voi epäonnistua, vaikka siemennestenäyte näyttäisi normaalilta ja munasolut olisivat kypsiä. Syynä voi olla liian vähäinen hyvälaatuisten siittiöiden määrä tai ongelmat siittiöiden kiinnittymisessä munasolun pintaan. Useimmiten kuitenkin seuraavalla hoitokerralla hedelmöittyminen onnistuu ICSI-menetelmällä. Joskus hedelmöittyneet munasolut eivät jakaannu ja kehity alkioiksi tai ne jakaantuvat poikkeavasti. Ongelmat hedelmöittymisessä ja/tai jakaantumisessa voivat johtua siittiöistä, munasoluista tai molemmista, senkertaisesta stimulaatiosta tai viljelyolosuhteista. Useimmat alkiot, jotka eivät kiinnity tai johtavat varhaiseen keskenmenoon ovat poikkeavia joko kromosomaalisesti tai aineenvaihdunnallisesti, vaikka mikroskooppisesti tarkasteltuna ne näyttävätkin normaaleilta.




Koeputkihedelmöityshoidoilla alkunsa saavilla lapsilla on kohonnut riski syntyä ennenaikaisesti. Syytä tähän ei tiedetä. Viime aikoina on myös todettu, että perinteinen koeputkihoito voi vaikuttaa epäedullisesti munasolujen laatuun ja kromosomeihin. Normaalistikin munasoluista noin 30 prosenttia on poikkeavia, hormonistimulaation avulla saaduista jopa puolet.




Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys
Tiedetään, että hedelmöityshoitojen tuloksena alkuun lähteneisiin raskauksiin liittyy riskejä. Riskit voidaan yhdistää sekä odotusaikaan ja äidin hyvinvointiin että vastasyntyneen lapsen terveyteen. Varsinkin aiemmin lapsettomuushoitoihin liittyneet terveysongelmat johtuivat pääosin monisikiöraskauksista. Monisikiöisyys onkin merkittävin yksittäinen lasten ja odottavien äitien terveyttä huonontava tekijä. Tiedetään myös, että IVF-lapset saattavat syntyä spontaanisti alkunsa saaneita lapsia useammin ennenaikaisina ja pienipainoisempina. Suurta eroa spontaanisti alkunsa saaneiden ja IVF-lasten syntymäpainossa ei kuitenkaan ole havaittu kaikissa tutkimuksissa. Suurin osa hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneista lapsista on terveitä. Kuitenkin näillä lapsilla on todettu pieni epämuodostumariskin lisäys. Normaalistikin synnynnäisiä epämuodostumia esiintyy noin kolmella (3) lapsella sadasta (100), hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneilla lapsilla noin neljällä (4) sadasta (100). Suuri osa näistä epämuodostumista on leikkauksilla korjattavia virtsa- ja sukuelinten epämuodostumia. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että pieni epämuodostumariskin lisäys liittyy ensisijaisesti lapsettomuuden taustatekijöihin, eikä niinkään itse hedelmöityshoitoihin. Tiedetään myös, että kun lapsettomuuden taustalla on vaikea siittiötuotannon häiriö, on mikroinjektiohoidon (ICSI) avulla syntyneillä lapsilla hieman suurempi riski saada jokin kromosomipoikkeavuus. Useimpien lapsettomuushoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveyttä seuranneiden tutkimusten mukaan itse hedelmöityshoidoilla ei olisi suurta merkitystä kasvavan lapsen terveyteen.



SIINÄ SULLE IHAN FAKTAA MIKSI SE ON PAHAA JA VÄÄRÄÄ.... EI SIINÄ MITÄÄN, ANNETAAN PIENEN VAUVAN KÄRSIÄ JA EHKÄ JOPA KUOLLA.... MUTTA KUNHAN SINÄ VAIN SAAT LAPSEN!
LAPSET OVAT LAHJA... EI SUBJEKTIIVINEN OIKEUS!

ELI EI HELMIÄ SIOILLE!
 
Raskauden riskejä:
- Kohdunulkoinen raskaus on tila, jossa raskaus sijaitsee jossakin muualla kuin kohtuontelossa. Tällaisia raskauksia on noin 1-2 % kaikista raskauksista
- Raskaushepatoosilla eli hepatogestoosilla eli raskauskolestaasilla tarkoitetaan raskaushäiriötä, jossa iho alkaa kutista ja maksaentsyymien pitoisuus veressä alkaa suurentua. Raskaushepatoosi todetaan noin 1 %:lla raskaana olevista naisista
- Jos loppuraskaudesta ilmaantuu veristä vuotoa, on syytä hakeutua päivystyksenä synnytyssairaalaan, koska se voi olla merkki sikiötä uhkaavasta vakavasta vaarasta
- Noin 10-15 % raskauksista päätyy keskenmenoon
- Ennenaikaisen synnytyksen syy saadaan jälkikäteen selville vain noin puolessa tapauksista. Riskitekijöitä ovat:
* aiempi ennenaikainen tai pienipainoinen lapsi tai aikaisempi sikiön kuolema
* kaksi tai useampia raskauden keskivaiheen keskenmenoja tai raskaudenkeskeytyksiä
* äidin krooninen sairaus
* monisikiöinen raskaus
* raskauden aikainen verenvuoto
* kohdun supistukset
* etinen istukka
* verenpaineen nousu tai pre-eklampsia
* sikiön kasvuhäiriö tai epämuodostuma
* emättimen tai kohdunkaulan tulehdus
* ennenaikainen vedenmeno
* huonot sosiaaliset olosuhteet
* tupakointi, alkoholi, huumeet
* nuori (alle 18 v) tai vanha (yli 35 v) synnyttäjä
- Raskauden aikainen verenpaineen nousu on tavallisin raskauden aikainen lisäsairaus (komplikaatio), jota todetaan 4-10 %:lla odottavista äideistä
- Synnytyksen jälkeisellä masennustilalla tarkoitetaan kuukauden kuluessa synnytyksestä alkavaa masennustilaa
- Istukka irtoaa ennenaikaisesti (istukan ablaatio) joko osittain tai kokonaan noin 1,4 %:ssa raskauksista.
- Alkuraskauden verenvuoto ei ole harvinainen oire, mutta se saattaa pelästyttää. Usein vuoto on niukkaa, kivutonta ja vaaratonta. Verenvuoto voi kuitenkin olla merkki poikkeavasta raskaudesta.
- Raskausdiabeteksella eli gestaatiodiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäisen kerran todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä
- Noin yksi tuhannesta raskaudesta on rypäleraskaus. Rypäleraskautta ei voi ehkäistä, mutta se voi uusiutua tai sen jälkeen voi kehittyä istukkasyöpä, joten seuranta on tärkeää
 
Alkuperäinen kirjoittaja fakta:
Mitä riskejä hoitoihin liittyy?

...

SIINÄ SULLE IHAN FAKTAA MIKSI SE ON PAHAA JA VÄÄRÄÄ.... EI SIINÄ MITÄÄN, ANNETAAN PIENEN VAUVAN KÄRSIÄ JA EHKÄ JOPA KUOLLA.... MUTTA KUNHAN SINÄ VAIN SAAT LAPSEN!
LAPSET OVAT LAHJA... EI SUBJEKTIIVINEN OIKEUS!

ELI EI HELMIÄ SIOILLE!

*rolls eyes*

Kuka tässä sioista on puhunutkaan? :) Ihminen minä olen ja niin on tuleva lapsenikin, jos hoidot tuottavat toivotun tuloksen. :heart:

Copypastettamasi tekstit koskivat sitä paitsi vain rankimpia hedelmöityshoitomuotoja eli koeputkihedelmöitystä ja siihen liittyviä hoitoja. Eivätkä nekään riskit todellakaan ole suuria, jos niitä verrataan raskauden ja synnytyksen yleisesti tunnettuihin, kaikkia raskaana olevia ja kaikkia synnyttäjiä koskeviin riskeihin. Inseminaatiohoidossa itse hoitomuodon aiheuttamat riskit ovat vielä pienempiä.

Hedelmöityshoidolla alkunsa saaneen ihmisenalun alkutaivalta eli ensimmäisiä elinviikkoja kohdussa seurataan usein jopa tarkemmin kuin perinteisellä tavalla alkuun pannun lapsen taivalta, joten mahdolliset poikkeavuudet saatetaan havaita jopa paremmin kuin luomuraskaudessa. Ensimmäiset kolme kuukauttahan ovat monella tavalla ratkaisevat sikiön kehityksen kannalta, ja jos tuona aikana raskautta seurataan tavallista tarkemmin, se tuskin voi olla ainakaan huono asia masuasukin kannalta.
 

Yhteistyössä