Nimienkeräys fibromyalgian tunnustamiseksi Euroopassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heavyfreak
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta kannattaa se varmaan kokeilla, jos kyse mielialaongelmasta, niin mielialalääkkeet. Tietäähän sen, kun on väsynyt tai allapäin, niin alkaa tuntua outoja kipuja. Eli ei kai kannata torjua sitä vaihtoehtoa, että mitään kipua ei ole, mutta johtuen muista ongelmistani, niin KOEN kipuja. Vaikka se kokemus tulisi korvien välistä?

Se kokemus kun ei vaan tule korvien välistä vaan on ihan todellista kipua.

Niinkun jo aiemmin totesin niin et asiasta ilmeisesti mitään tiedä. Jos tietäisit, niin et tuollaista kirjoittais.

Niin mutta kun ei sitä tarvi hävetä, että on psyykkinen sairaus.

Lapsistahan sen hyvin huomaa, kun tulee ilta ja väsyvät, niin alkaa tuntua sitä ja tätä kolotusta. Mutta kun ovat virkeitä ja iloisia, niin kestävät mitä vaan. Eli kyllä mieliala vaikuttaa kivun kokemukseen, ja siksi lääkäri kertoi, että mielialalääkkeillä vaikutetaan kipukynnykseen.

Eli kyse ei mun "tiedoista" tai niiden puutteesta, vaan mitä lääkäri sanoi.

Kellekään en toivo pahaa mutta sinun pitäisi vissiin elää päivä näiden kipujen kanssa niin tiedät mistä puhut.. että pään sisällä kivut.. huhhuh!
Ja aina se lääkärin sana ei ole laki, heitäkin kun on moneen junaan. ;)
 
Minä en allekirjoita. Minun äidilläni todettiin fibro, vietti ihan reumasairaalassa tutkimujakson, jossa diagnoosi tehtiin. Silloin hän oli työttömänä ja mies (isäni) lääkeriippuvainen alkoholisti, jota joutui vahtimaan yötä päivää. Äitini söi kipulääkkeitä jatkuvasti, ei saanut nukuttua, ei juuri uskaltanut mennä yksin ulos jne.

Sitten isäni kuoli, ja jonkin ajan päästä äitini työllistyi. Hän pääsi taas elämään kiinni. Kivut katosivat kuin itsestään, eivätkä ole vuosikausiin tulleet takaisin.

Tästä en voi muuta johtopäätöstä vetää kuin että kivut olivat vain ja ainoastaan psyykkisperäisiä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Minä en allekirjoita. Minun äidilläni todettiin fibro, vietti ihan reumasairaalassa tutkimujakson, jossa diagnoosi tehtiin. Silloin hän oli työttömänä ja mies (isäni) lääkeriippuvainen alkoholisti, jota joutui vahtimaan yötä päivää. Äitini söi kipulääkkeitä jatkuvasti, ei saanut nukuttua, ei juuri uskaltanut mennä yksin ulos jne.

Sitten isäni kuoli, ja jonkin ajan päästä äitini työllistyi. Hän pääsi taas elämään kiinni. Kivut katosivat kuin itsestään, eivätkä ole vuosikausiin tulleet takaisin.

Tästä en voi muuta johtopäätöstä vetää kuin että kivut olivat vain ja ainoastaan psyykkisperäisiä.

Minkä käisenä äitisi "parani"? Fibro paranee muutenkin n. 60 -vuotiaana.
Ja stressi pahentaa fibroa, eli isäsi aiheutti varmaan juomisellaan stressiä joka sitten hävisi..
 

Yhteistyössä