Nimi saa olla mikä vaan, mutta musta on hirveän tylsää, jos vanhemmat ei kysyttäessä, että

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
"Mistä teidän lapsen nimi tulee, miten keksitte sen?" ei osaa vastata oikein mitään. Vastaus on "No, en tiedä, se vaan tuntu ihan kivalta". Ja etenkin jos nimi on joku TOP10-listan nimi.

Mä rakastan nimiin liittyviä tarinoita tai ajatuksia mitä vanhemmilla on nimistä.
 
Meitä on joka lähtöön. Meille lasten etunimien tärkein kriteeri on ollut se, että niiden on oltava heppoja lausua, sillä sukunimi on sellainen, että sitä pitää tankata useampaan kertaan. Nimien merkityksellä ei ole meille mitään väliä.
 
No mä voin ihan suoraan sanoa, että kuopuksen nimi vaan jostain pälkähti mieleen ja jäi sinne, ei sillä mitään sen kummempaa tarinaa ole ja miksi pitäisi olla. Toinen nimi on sitten haustausmaakierroksen satoa, tosin sen jälkeen kun olin kyseiseen nimeen mieltynyt, niin selvisi, että se on myös äitini isoisän nimi.
 
Meillä kahdella ekalla lapsella on jontain tarinan tynkää nimen takana, mutta kolmas oli vaan meidän mielestä kaunis nimi. Joku ristiäisissä tenttasikin tota tarinaa nimen takana ja oli pettynyt, kun sitä ei ollut. Olis nyt voinut ajatella, että ei kai ihmisillä ole montaa nimeä mielessä, joihin liittyy tarina. Siis oikeesti sellasia nimiä vielä, joita haluaa antaa lapselleen. Ja ketä kiinnostaa, että se nimi on top 10-listalta? Joidenkin nimien vaan on pakko sielä olla ja älytöntä valita nimi jonkun harvinaisuuden perusteella. Mä en ainakaan hylkäis kaunista nimeä jonkun top 10-listan takia.
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
On minustakin hieman outoa, jos ei osaa minkäänlaista tarinaa nimelle kertoa. En tarkoita että jokaisen nimen takana olisi joku pitkä ja lennokas tarina, mutta ei kai se nimi ole vaan yhtäkkiä pälkähtänyt päähän rekisteröintilomaketta täyttäessä. Tarinahan sekin on, että kuuli nimen kaupan kassajonossa, jäi mieleen lehtijutusta tai että nimi oli sellainen joka nimiä miettiessä kuulosti molempien mielestä heti hyvältä. Tulee sellainen olo ettei nimeä ole mietitty ollenkaan, jos ei minkäänlaista "perustelua" osaa nimelle kertoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;24942605:
MIksi ihmeessä nimen takana, pitäisi olla joku elämää suurempi luomistarina? Nimi nyt vaan sopi lapselle, ei sen kummempaa.

Juuri näin. Taitaa ap:lla olla vähän liikaa luppoaikaa kun jaksaa tälläisestä ottaa kierroksen tynkää. Meillä lapset syntynyt pikku keskosina ja taistelleet itsensä henkiin- enkä todellakaan synnytyssalissa alkanut mitään hemmetin tarinoita keksiä nimistä kun piti nimi siinä päättää.
 
Miksi ihmeessä meidän pitäisi jakaa se nimeen mahdollisesti liittyvä tarina jonkun kaltaisesi juorutädin kanssa?

Oletko tullut ajatelleeksi, ettei ihminen välttämättä halua kertoa sitä juuri sinulle? Ehkä se kuuluu vain perheelle, ystäville ja suvulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;24942605:
MIksi ihmeessä nimen takana, pitäisi olla joku elämää suurempi luomistarina? Nimi nyt vaan sopi lapselle, ei sen kummempaa.

Juuri niin. Mun mielestä se riittää, että nimi sattui vain olemaan mieleinen. Joku nimi sille lapselle on kuitenkin pakko valita ja se on hyvä peruste, että vanhemmat tykkäävät siitä nimestä.
 
[QUOTE="joojoo";24942651]Juuri näin. Taitaa ap:lla olla vähän liikaa luppoaikaa kun jaksaa tälläisestä ottaa kierroksen tynkää. Meillä lapset syntynyt pikku keskosina ja taistelleet itsensä henkiin- enkä todellakaan synnytyssalissa alkanut mitään hemmetin tarinoita keksiä nimistä kun piti nimi siinä päättää.[/QUOTE]

Mutta tuohan on jo tarina.
 
Ei meidänkään kummankaan lapsen nimeen liity mitään sen suurempaa mystiikkaa. Luettiin nimikirjoja ja listattiin kivoja nimiä, joista sitten valittiin molempia miellytävät. So simple.
 
Me valittiin nimi, kun se oli ihan kiva. Kai siitä saa tarinan väännettyä, jos alkaa kertoa miten vaikeaa oli löytää molempia miellyttävä nimi, mutta en mä halua sellaista tarinaa alkaa esittämään.

Ap on hassu. Taidat olla vaan niin ylpeä niistä omista tarinanimistäsi...
 
Tiiättekö, mun esikoisen nimi on oikea junttiuden ja mauttomuuden kulminoituma. Luin sillon äärimmäisen harvoin tätä palstaa ja joku kyseli tyttöjen nimiä. Pongasin sieltä nimen joka on nyt tytön keskimmäinen nimi. Eka nimi lyhenne erään sukulaisen nimestä ja kolmas nimi kolmannessa polvessa kulkeva. Pojan nimi telkkarista (kuvitelkaa!!!!), toka nimi sukulaisen ehdotus joka kuulostikin paremmalta kuin oma mietinnässä ollut ja kolmas nimi sellainen josta olen tykännyt lapsesta asti.
 
Meillä lapsen nimi löytyi nimikirjasta. Kuulosti kivalta, joten valittiin se. Halusin nimen, joka ei tulisi ihan heti vastaan,jota ei olisi vaikeauksia lausua ja joka "näyttäisi" suomen kieliseltä. Ei valittu nimeä tyyliin, tämä nimi tarkoittaa hinduksi jumalan-rakastama-kukkiva-narsissi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;24942605:
MIksi ihmeessä nimen takana, pitäisi olla joku elämää suurempi luomistarina? Nimi nyt vaan sopi lapselle, ei sen kummempaa.



No pitäähän sitä nyt alkaa väsäämään jotain nimitarinaa, jota sitten sukupolvi seuraavalle kertoilee. On sitten sentään jotain hienoa, kun "nimi" itsellään täysin out ja juntti jne.
 
Meil on molempien lasten nimillä pitkät tarinat. Mutta toiset tykkää tarinoista ja toiset ei. Itse ole omieni kohdalla halunnut keksiä nimet tarinoiden takaa, jotta joskus kun lapset kysyvät mistä nimi tulee niin osaan kertoa heille mitä silloin olen ajatellut kun nimiä annettiin. Mutta tosiaan ei kaikille nimille ole edes mahdollista keksiä tarinaa.
 
en mä ainakaan haluais alkaa selittelemään (vento)vieraalle lapseni/lapsieni nimien tarinaa.
varsinkin niitä syvällisempiä ja vastaisin just noin varmaan,että no se nyt vaan tuntui kivalta...
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä