Maatalous
Lomittajapulan vuoksi maatalousyrittäjä saattaa joutua sairaanakin töihin: "Tuskaahan se oli, ja niin on monella muullakin", sanoo ylitorniolainen maidontuottaja
Maatalous 04.12.2021
Terhi Torikka
Suomessa on yhteensä 54:n vakinaisen lomittajan vaje, kertoo Melan teettämä kysely.
Jouni Porsanger
Ylitorniolainen maidontuottaja Pirjo-Riitta Oja arvostaa lomittajia. Hän toivoo että työhön liittyviä epäkohtia saadaan korjattua, jotta ala houkuttelisi osaavia tekijöitä. "Välillä tarvitsee paussia, että jaksaa."
Jaa Jaa Lähetä
Kuuntele
Tulosta Avaa
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Monessa työssä sairausloma on itsestäänselvyys, kun vatsatauti tai kuume iskee, ranne murtuu tai läheinen menehtyy äkillisesti. Kaikilla maatalousyrittäjillä näin ei valitettavasti ole. Ei, vaikka he ovat mukana yhteiskunnan tukemassa lomitusjärjestelmässä.
Tästä on kokemusta esimerkiksi ylitorniolaisella Pirjo-Riitta Ojalla. "Alkuvuodesta sattui tapaturma, mutta sijaisapua ei saanut. Tein töitä sairaana. Tuskaahan se oli, ja niin on monella muullakin."
Viimeksi Ojan ja puolison yhteinen loma peruuntui. "Miehen vuosilomapäivät toteutuivat, mutta minun tuettu loma peruttiin viime hetkellä."
Peruuntumiset ovat raskaita, sillä ne tarkoittavat karjatilalla usein monen kuukauden työjaksoa ilman yhtäkään vapaapäivää.
Vuosilomapäiviä on 26, vaikka työtä tehdään seitsemän päivää viikossa. Eläimiä ei voi jättää hoitamatta, joten esimerkiksi matkan voi joutua perumaan, jos lomitus siirtyy.
Ongelman taustalla on kova pula lomittajista, eikä se ole ainoastaan Lapin ongelma.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
"Usein kuulee, että tarvittua sairaslomaa ei pystytä ainakaan heti järjestämään. Sijaisavun tarjoamisessa on viiveitä, eikä tarvittuja jaksoja pystytä hoitamaan yhtenäisinä, vaan niihin tulee aukkoja. Aina sijaisavulla ei ole kaikkia tilan tarvitsemia taitoja", kertoo tuottajayhdistyksen lomitusvastaava Kaisa Huttunen Kiuruvedeltä.
Parhaiten tiloilla toteutuvat ennakkoon sovitut vuosilomat. Joskus niitäkin joudutaan siirtämään jopa edellisenä päivänä, jos lomittaja sairastuu.
"Korvaavia ei oikein pystytä tarjoamaan tilalle", Huttunen sanoo.
Lappeenrantalainen Petri Hovi kertoo törmänneensä Kaakkois-Suomessa viime aikoina tiedonkulun ongelmiin.
"Tieto siitä, onnistuuko loma ja kuka tulee lomittamaan, kulkee välillä heikosti."
Hovin mielestä tarpeen olisi koko maan kattava järjestelmä, josta lomitusvastaavien sijaistenkin olisi helppo selvittää, millaista apua tila tarvitsee ja kuka siellä osaa työskennellä. Äkillisten tilanteiden varalle olisi tarpeen myös viikonloppupäivystys.
"Se olisi henkisesti tärkeä etenkin yksinyrittäjille. Jos tilalla on useampi töissä, työt varmaan hoituvat hetkellisesti aina jotenkin. Nykyisessä kustannustilanteessa ei ole taloudellista mahdollisuutta pitää itse yllä varahenkilöjärjestelmää."
Noin kymmenesosa tiloista käyttää lomitukseen yksityisiä yrittäjiä. Lomituksen yksityistäneillä tiloilla vastuu myös äkillisissä sairastumisissa on itsellä.
"Se varmaan jarruttaa siirtymistä yksityisen palvelun käyttöön. Tiloilla pohditaan myös, mitä tehdään sitten, jos vakiolomittaja sairastuu", Huttunen sanoo.
"Yrittäjälomittajilla on tietääkseni kalenterit aika täynnä."
Tiloilla on Huttusen mukaan kasvava huoli siitä, miten ammattitaitoisia lomittajia löydetään tulevaisuudessa. "Tilat harvenevat ja välimatkat kasvavat, houkutteleeko työ enää?"
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
Lomittajapulan vuoksi maatalousyrittäjä saattaa joutua sairaanakin töihin: "Tuskaahan se oli, ja niin on monella muullakin", sanoo ylitorniolainen maidontuottaja
Maatalous 04.12.2021
Terhi Torikka
Suomessa on yhteensä 54:n vakinaisen lomittajan vaje, kertoo Melan teettämä kysely.
Jouni Porsanger
Ylitorniolainen maidontuottaja Pirjo-Riitta Oja arvostaa lomittajia. Hän toivoo että työhön liittyviä epäkohtia saadaan korjattua, jotta ala houkuttelisi osaavia tekijöitä. "Välillä tarvitsee paussia, että jaksaa."
Jaa Jaa Lähetä
Kuuntele
Tulosta Avaa
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Monessa työssä sairausloma on itsestäänselvyys, kun vatsatauti tai kuume iskee, ranne murtuu tai läheinen menehtyy äkillisesti. Kaikilla maatalousyrittäjillä näin ei valitettavasti ole. Ei, vaikka he ovat mukana yhteiskunnan tukemassa lomitusjärjestelmässä.
Tästä on kokemusta esimerkiksi ylitorniolaisella Pirjo-Riitta Ojalla. "Alkuvuodesta sattui tapaturma, mutta sijaisapua ei saanut. Tein töitä sairaana. Tuskaahan se oli, ja niin on monella muullakin."
Viimeksi Ojan ja puolison yhteinen loma peruuntui. "Miehen vuosilomapäivät toteutuivat, mutta minun tuettu loma peruttiin viime hetkellä."
Peruuntumiset ovat raskaita, sillä ne tarkoittavat karjatilalla usein monen kuukauden työjaksoa ilman yhtäkään vapaapäivää.
Vuosilomapäiviä on 26, vaikka työtä tehdään seitsemän päivää viikossa. Eläimiä ei voi jättää hoitamatta, joten esimerkiksi matkan voi joutua perumaan, jos lomitus siirtyy.
Ongelman taustalla on kova pula lomittajista, eikä se ole ainoastaan Lapin ongelma.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
"Usein kuulee, että tarvittua sairaslomaa ei pystytä ainakaan heti järjestämään. Sijaisavun tarjoamisessa on viiveitä, eikä tarvittuja jaksoja pystytä hoitamaan yhtenäisinä, vaan niihin tulee aukkoja. Aina sijaisavulla ei ole kaikkia tilan tarvitsemia taitoja", kertoo tuottajayhdistyksen lomitusvastaava Kaisa Huttunen Kiuruvedeltä.
Parhaiten tiloilla toteutuvat ennakkoon sovitut vuosilomat. Joskus niitäkin joudutaan siirtämään jopa edellisenä päivänä, jos lomittaja sairastuu.
"Korvaavia ei oikein pystytä tarjoamaan tilalle", Huttunen sanoo.
Lappeenrantalainen Petri Hovi kertoo törmänneensä Kaakkois-Suomessa viime aikoina tiedonkulun ongelmiin.
"Tieto siitä, onnistuuko loma ja kuka tulee lomittamaan, kulkee välillä heikosti."
Hovin mielestä tarpeen olisi koko maan kattava järjestelmä, josta lomitusvastaavien sijaistenkin olisi helppo selvittää, millaista apua tila tarvitsee ja kuka siellä osaa työskennellä. Äkillisten tilanteiden varalle olisi tarpeen myös viikonloppupäivystys.
"Se olisi henkisesti tärkeä etenkin yksinyrittäjille. Jos tilalla on useampi töissä, työt varmaan hoituvat hetkellisesti aina jotenkin. Nykyisessä kustannustilanteessa ei ole taloudellista mahdollisuutta pitää itse yllä varahenkilöjärjestelmää."
Noin kymmenesosa tiloista käyttää lomitukseen yksityisiä yrittäjiä. Lomituksen yksityistäneillä tiloilla vastuu myös äkillisissä sairastumisissa on itsellä.
"Se varmaan jarruttaa siirtymistä yksityisen palvelun käyttöön. Tiloilla pohditaan myös, mitä tehdään sitten, jos vakiolomittaja sairastuu", Huttunen sanoo.
"Yrittäjälomittajilla on tietääkseni kalenterit aika täynnä."
Tiloilla on Huttusen mukaan kasvava huoli siitä, miten ammattitaitoisia lomittajia löydetään tulevaisuudessa. "Tilat harvenevat ja välimatkat kasvavat, houkutteleeko työ enää?"
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
