THL:n ylilääkäri muistuttaa: Korona on vakava tauti myös nuorille – ”Kyllä sitä toivoisi, että yksilön päätös kallistuisi rokotteen ottamisen puolelle”
Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan jokaisen kansalaisen, iästä riippumatta, kannattaisi punnita koronarokotteen hyötyjä ja haittoja.
JAA
KOMMENTOI
Cardiffissa Walesissa annettiin Britannian ensimmäisiä koronarokotteita tiistaina. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että myös nuoret ottaisivat rokotteen.KUVA: LEHTIKUVA, REUTERS
Juha Järvenpää
7:02
Koronarokotukset voivat päästä Suomessa alkuun jo tammikuussa.
Etenkin nuoremmista ihmisistä moni varmasti pähkäilee parhaillaan, uskaltaako ja pitäisikö rokotepistos aikanaan ottaa.
IS uutisoi joulukuun alussa, että viruksen aiheuttamaan covid-19-infektiotautiin on Suomessakin kuollut yksittäisiä 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Asiantuntijat arvioivat tuolloin, että nuoretkin voivat joutua tehohoitoon, ja kuolemantapauksia voi tulla, jos sairastuneiden määrä kasvaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa, että nuorten riski sairastua koronavirustaudin vakavaan muotoon on huomattavasti pienempi, kuin iäkkäillä ihmisillä.
Ylilääkärin mukaan tästäkin huolimatta jokaisen kansalaisen, iästä riippumatta, kannattaisi punnita rokotteen hyötyjä ja haittoja.
– Tiedetään, että kyseessä on hyvin vakava, jopa kuolemaan tai pitkällisiin jälkioireisiin johtava tauti. Meillä näyttää olevan erinomaisen tehokas ja ainakin toistaiseksi turvalliselta näyttäytyvä rokote, niin kyllä sitä toivoisi, että yksilön päätös kallistuisi rokotteen ottamisen puolelle.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Nohynek huomauttaa, että etenkin terveydenhuollossa työskentelevät nuoret ovat ryhmä, joilla riski koronavirustartunnalle on suurempi, jos he osallistuvat koronapotilaiden tutkimiseen tai hoitoon.
– Tälle ryhmälle tullaan ilman muuta ensimmäisenä antamaan rokotteita. Myös terveydenhuollon kantokykyä halutaan pitää yllä.
Koronarokotteen tarkoituksena on suojella paitsi itseä, myös muita ympärillä. Vaikka oma sairastuminen ei huolettaisi, riskiryhmäläisiä tulisi ajatella.
Nohynek huomauttaa, että vielä ei kuitenkaan tiedetä, estääkö rokote pelkästään koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastumisen ja vakavat oireet vai myös tartunnan saamisen ja viruksen levittämisen.
– Todennäköisesti rokote vähentää tartunnan riskiä ja toivottavasti myös tartuttavuutta, mutta näistä emme vielä varmasti tiedä. Meillä ei ole vielä riittävästi tutkimusdataa siitä, kuinka paljon vähemmän rokotettu erittää virusta kohdattuaan sen uudestaan rokottamisen jälkeen.
Henkilökunta valmisteli koronarokotteita annettaviksi kansalaisille rokoruskeskuksessa Cardiffissa, Walesissa.KUVA: REUTERS
Ylilääkärin mukaan tartuttavuuden tutkiminen on käynnissä ainakin yhden rokoteaihion eli AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän rokotteen kohdalla.
– Loogisen ajattelutavan mukaan rokotettu pysyy terveenä, ei sairastu koronaan, eikä myöskään eritä koronavirusta siinä määrin kuin tautiin sairastunut. Makakiapinoilla tehtyjen testien tulokset antaisivat viitteitä siihen, että näin tulee tapahtumaan myös ihmisillä.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että huoleton arki Suomessa koittaa vasta, kun immuniteetti on riittävän suurella osalla väestöä, noin 70 prosentilla.
Vasta silloin epidemia alkaa kuihtua ja varotoimista voidaan luopua.
– Näihin arvioihin toki vaikuttavat rokotteen tehokkuus, miten hyvin rokote estää viruksen eritystä ja paljonko väestössä on immuniteettia koronavirukselle, Nohynek täsmentää.
LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Juha Järvenpää
JAA
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000007672109.html
https://www.is.fi/matkat/art-2000007672554.html
https://www.is.fi/terveys/art-2000007673027.html
https://www.is.fi/terveys/art-2000007671277.html
https://www.is.fi/viihde/art-2000007672510.html
https://www.is.fi/asuminen/art-2000007671635.html
https://www.is.fi/perhe/art-2000007672037.html
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007672462.html
https://www.is.fi/menaiset/tyyli/art-2000007671844.html
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007671815.html
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007671775.html
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007669635.html
Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan jokaisen kansalaisen, iästä riippumatta, kannattaisi punnita koronarokotteen hyötyjä ja haittoja.
JAA
KOMMENTOI
Cardiffissa Walesissa annettiin Britannian ensimmäisiä koronarokotteita tiistaina. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että myös nuoret ottaisivat rokotteen.KUVA: LEHTIKUVA, REUTERS
Juha Järvenpää
7:02
Koronarokotukset voivat päästä Suomessa alkuun jo tammikuussa.
Etenkin nuoremmista ihmisistä moni varmasti pähkäilee parhaillaan, uskaltaako ja pitäisikö rokotepistos aikanaan ottaa.
IS uutisoi joulukuun alussa, että viruksen aiheuttamaan covid-19-infektiotautiin on Suomessakin kuollut yksittäisiä 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Asiantuntijat arvioivat tuolloin, että nuoretkin voivat joutua tehohoitoon, ja kuolemantapauksia voi tulla, jos sairastuneiden määrä kasvaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa, että nuorten riski sairastua koronavirustaudin vakavaan muotoon on huomattavasti pienempi, kuin iäkkäillä ihmisillä.
Ylilääkärin mukaan tästäkin huolimatta jokaisen kansalaisen, iästä riippumatta, kannattaisi punnita rokotteen hyötyjä ja haittoja.
– Tiedetään, että kyseessä on hyvin vakava, jopa kuolemaan tai pitkällisiin jälkioireisiin johtava tauti. Meillä näyttää olevan erinomaisen tehokas ja ainakin toistaiseksi turvalliselta näyttäytyvä rokote, niin kyllä sitä toivoisi, että yksilön päätös kallistuisi rokotteen ottamisen puolelle.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Nohynek huomauttaa, että etenkin terveydenhuollossa työskentelevät nuoret ovat ryhmä, joilla riski koronavirustartunnalle on suurempi, jos he osallistuvat koronapotilaiden tutkimiseen tai hoitoon.
– Tälle ryhmälle tullaan ilman muuta ensimmäisenä antamaan rokotteita. Myös terveydenhuollon kantokykyä halutaan pitää yllä.
Koronarokotteen tarkoituksena on suojella paitsi itseä, myös muita ympärillä. Vaikka oma sairastuminen ei huolettaisi, riskiryhmäläisiä tulisi ajatella.
Nohynek huomauttaa, että vielä ei kuitenkaan tiedetä, estääkö rokote pelkästään koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastumisen ja vakavat oireet vai myös tartunnan saamisen ja viruksen levittämisen.
– Todennäköisesti rokote vähentää tartunnan riskiä ja toivottavasti myös tartuttavuutta, mutta näistä emme vielä varmasti tiedä. Meillä ei ole vielä riittävästi tutkimusdataa siitä, kuinka paljon vähemmän rokotettu erittää virusta kohdattuaan sen uudestaan rokottamisen jälkeen.
Henkilökunta valmisteli koronarokotteita annettaviksi kansalaisille rokoruskeskuksessa Cardiffissa, Walesissa.KUVA: REUTERS
Ylilääkärin mukaan tartuttavuuden tutkiminen on käynnissä ainakin yhden rokoteaihion eli AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän rokotteen kohdalla.
– Loogisen ajattelutavan mukaan rokotettu pysyy terveenä, ei sairastu koronaan, eikä myöskään eritä koronavirusta siinä määrin kuin tautiin sairastunut. Makakiapinoilla tehtyjen testien tulokset antaisivat viitteitä siihen, että näin tulee tapahtumaan myös ihmisillä.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että huoleton arki Suomessa koittaa vasta, kun immuniteetti on riittävän suurella osalla väestöä, noin 70 prosentilla.
Vasta silloin epidemia alkaa kuihtua ja varotoimista voidaan luopua.
– Näihin arvioihin toki vaikuttavat rokotteen tehokkuus, miten hyvin rokote estää viruksen eritystä ja paljonko väestössä on immuniteettia koronavirukselle, Nohynek täsmentää.
LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Juha Järvenpää
JAA
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000007672109.html
https://www.is.fi/matkat/art-2000007672554.html
https://www.is.fi/terveys/art-2000007673027.html
https://www.is.fi/terveys/art-2000007671277.html
https://www.is.fi/viihde/art-2000007672510.html
https://www.is.fi/asuminen/art-2000007671635.html
https://www.is.fi/perhe/art-2000007672037.html
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007672462.html
https://www.is.fi/menaiset/tyyli/art-2000007671844.html
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007671815.html
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007671775.html
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000007669635.html
