neuvokaa...

Eli mikä koira sopisi lapsiperheelle? Haluaisin koiran olevan lapsiystävällinen, vartioiva ja perhettä puolustava. Kotimme on suurehko rivitalo (yli 90 neliöö) ja nuorin lapsista on 2- vuotias..Ja kannattaako uros vai narttu? Kiitos vastanneille =)

 

Jokainen koira vartioi jossain määrin ja yleensä perinteisillä palveluskoiraroduilla on melkoisen voimakas puolustusviettikin. Mutta pari kysymystä, onko teillä ollut koiraa aiemmin, mitä koiran kanssa aiotaan puuhata ja kuinka paljon sen koulutukseen on mahdollista panostaa. Koska on aivan totaalisen turhaa ottaa vahtia jota ei kyetä kouluttamaan, lopputulo son todennäköisesti silloin katastrofi.

Miksi muuten haluatte nimenomaan vahti ja puolustusviettiä omaavan koiran?

Uros vai narttu, se on ihan makuasia loppujen lopuksi.

 

Enpä neuvo enkä suosittele, koska en osaa. Meillä oli ensin koira ja sitten tuli vauva joten ei ollut ongelmaa rodun valinnassa siltä kannalta. Haluttiin vain pieni koira, vähätöinen turkki eikä metsästysviettiä. Mutta kerron: Meillä on mittelspitz ja se on vahtikoira. Se on vain 5-kiloinen, joten voi olla liian pieni teille (?). Toivon että meidän lapsi (lapset?) kasvaa tietämään mitä noin pieni koira kestää ja mitä ei. Ainakin me aiomme tehdä parhaamme että niin käy.

Mutta asiaan. Meidän koiralla on aika voimakas vahtivietti. En ole vielä huomannut että siitä olisi ollut meille hyötyä, mutta välillä siitä on haittaa. Esim koira saattaa puolustaa vaunuja ja lasta vähän liiankin innokkaasti. Sillä on tapana istuskella korissa vaunujen alla ja meneppä työntämään sinne kätesi niin.... (katso kuvaa profiilissani)

Toinen juttu on, että koiramme vahtimisvietti kärjistyy iltaisin ja hämärään / pimeään aikaan. Silloin se usein intoutuu puolustamaan lelujaan ja varsinkin puruluitaan jopa meitä omistajia vastaan. Luin Koiramme-lehdestä, että laumanvartijaroduilla saattaa olla tämä ominaisuus, mutta mittelspitzillä en tiennyt sellaista esiintyvän.

Kolmas ongelma on koiran suhtautuminen vieraisiin ihmisiin. Se valikoi ihmiset joista pitää ja joista ei, eikä me olla saatu selville, millä perusteilla. Lapsellamme ei vielä ole ystäviä, mutta kummityttöni kaverit käyvät joskus meillä ja heissä on pari tyttöä joista koiramme ei tykkää. En todellakaan tiedä miksi, toisella heistä on itselläänkin koira ja mielestäni ainakaan hän ei käytöksellään mitenkään provosoi koiraamme. Kun tällainen ei-kiva ihminen tulee meille, koiramme "paimentaa" häntä jatkuvasti ja puolustaa muita ihmisiä häntä vastaan. Epäilen, että se saattaisi jopa purra jos ei tietäisi että minä olen pomo ja siitä joutuisi suuriin vaikeuksiin.

Kuulostaa muuten ihan kamalalta tämä kertomus, mutta loppujen lopuksi meillä menee hyvin. Nämä ongelmat tiedetään ja ne on meillä hallinnassa niin kauan kuin jompikumpi koiran omistajista (tai meidän mummi) on paikalla. Riittää kun nostaa etusormen pystyyn niin koira tottelee. Jos se ehtii aloittaa ja intoutuu niin ettei huomaa sormea niin napakka käsky palauttaa järjestyksen. Mutta kyllä sitä pitää vahtia ja pitää silmällä näiden asioiden vuoksi. Ja esim iltaisin käydään pisulla vain hihnassa, ettei vahtimisvietti pääse ryöstäytymään hallinnasta. Meillä on aidattu piha ja koira saa ulkoilla vapaasti päivisin, mutta iltaisin se saattaa linnoittautua pihalle vartioimaan jotain luujemmaa tms ja silloin me ei itsekään saada sitä enää kiinni... :ashamed:

 

Sekarotuinen.Ei kuitenkaan jättiläistä eikä niin pientä,että lapset riepottelevat.Muista kuitenkin että lapsi ei ole pelkästään lapsia ja sinua varten vaan sillä on omakin elämänsä!
Monet perheet unohtavat koiran lenkkeilyttämisen,vapaanapitämisen ja leikkimisen.

 

\

Sekarotuinen.Ei kuitenkaan jättiläistä eikä niin pientä,että lapset riepottelevat.Muista kuitenkin että lapsi ei ole pelkästään lapsia ja sinua varten vaan sillä on omakin elämänsä!
Monet perheet unohtavat koiran lenkkeilyttämisen,vapaanapitämisen ja leikkimisen.

Sekarotuinen käsittää niin laajan kirjon erilaisia cocktaileja että jos siihen päätyy, kannattaa todellakin ottaa selvää roduista joita koirasta löytyy. Jos heluaa edes jonkinlaista varmuutta koiran luonteesta, koosta ja taipumuksista, kannattaa päätyä joko puhdasrotuiseen tai sitten seropiin jonka taustat tietää. Niin tai näin, ota luotettavalta kasvattajalta ja jos saat sekarotuisesi liki ilmaiseksi tai rotukoirasi naurettavan halpaan hintaan, älä ota, olet todennäköisesti tekemisissä pentutehtailijan kanssa.

Kennelliitto on hyvä paikka aloittaa tiedustelu eri roduista.

 

Meillä on lapinporokoira ja osaa vartioida hyvin,vaikkei mikään vartiokoira olekaan,vaan paimenkoira.

 

eiköhän mikä tahansa polvenkorkuista isompi koira hoida jo ulkonäöllään "vartioinnin". Varsinkin kaupungissa ja jos koira tulee ensimmäiseksi koiraksi, en missään nimessä suosittele esim. laumanvartijakoiria tai edes tietyntyyppisiä palveluskoiria. Miettikää miten paljon aikaa ja vaivaa viitsitte satsata koiran kouluttamiseen, ottakaa yhteyttä kiinnostavien rotujen kasvattajiin ja kertokaa tarpeistanne, hyvä kasvattaja kyllä osaa neuvoa ja opastaa. Yleisesti nartut ovat hieman pehmeämpiä ja siksi niitä monesti suositellaan ensimmäiseksi koiraksi, mutta tässäkin yksilöerot ovat suurempia kuin sukupuolierot.