NELJÄTTÄ kuumeilevat syksy 2012

NELJÄTTÄ kuumeilevat talvi 2013

Tiistai 1.1.2013

nimim. (ikä)...................kp.................yk........lapset

äippä 84 (28v)............7/29............yk 2......tytöt 09/03, 01/05 ja 05/08
Äizikkä (26.v.).............21/28..........yk 1......-05 (p) -10(p) -11(t)
Delila (29v).................23/??...........yk1......pojat -05,-07 ja -09
Jiina (27v)..................24/24-30......yk 2.....10/04(P),03/06(P),02/10(T)
kääkkis82 (30v)......... 61/??...........yk 1......08/06(T),05/08(T),02/11(P)


Plussanneet:
Losa yk2

 

Jokos se joulu alkais olla ohi, toivottavasti kaikilla oli oikein ihana ja rauhallinen perhejuhla

Mä myös tulisin listoille.

Jiina (27v).......18/24-30......yk2......10/04(p), 03/06(p), 02/10(t)

En saanut laitettua tota punaiselle. Tiedä sitten, että miksi ei onnistunut.

Tää kierto menee kyllä taas niin harakoille, että ei oo tosikaan.

Mies tuli työreissulta 19.päivä ja sitten valmisteltiin joulua ja koko ajan jotain puuhaa. Ei oo kyllä koko vauvaprojekti käynyt edes mielessä.

Toisaalta ehkä se olis ihan hyvä että osais jatkaa näin, sen kummemmin asiaa pohtimatta (toisaalta enpä kyllä oo kiertopäiviäkään laskenut, eikä kyllä oo "oheistoimintaakaan" ollut nyt kun pari kertaa...eikä sitä kai ihan pyhästä hengestä kahta viivaa testiin tuu ).

Foolihapon sen sijaan kyllä aloitin. =)

Mutta toisaalta, mä oon sellainen stressaava tyyppi. Neitiä yritettiin saada alulle puolisen vuotta (laskeskelin tarkkaan kiertopäiviä jne ) ja sittenhän raskauduin semmoisesta kierrosta kun jätin kiertopäivien laskemisen ja petipuuhiakin tais olla tasan yhden kerran

Toivotaan, että tänne tulee uuden vuoden kunniaksi hurja plussa-aalto!

 

Tämä myöskin tahtoo listalle;
äippä 84 (27v)......kp 1/29......yk 2......tytöt 09/03, 01/05 ja 05/08

Uusi kierto ja kohti uutta vuotta! Toivotaanpa että viim. ensi vuonna natsaisi meillä kaikilla plussa kohdilleen

 

Voisin kans itseni tyrkätä tähän päivitykseen:
Delila (29v).....kp17/??.....yk1......pojat -05,-07 ja -09

Kovasti on tässä alkuhuumassa tullut mietittyä ovista ja noita mahdollisia tärppipäiviä, mutta jotenkin musta tuntuu, että mun täytyy vain unohtaa laskemiset ja TJOT meiningillä mennä, etten käy liian hermoavaksi Sinänsä kiva kuulla, että täälä on muitakin äkkipikaisia/kiukkuisia naisia Miestä ei ilahduta kyllä mun kiukuttelut, mutta kovin kestävää sorttia tuo on ja sulkee korvansa mun ärhentelyiltä. Samalla tietysti harmillista, sulkee korvansa tältä yritykseltä....se kun ajattelee varmaan, että tuun raskaaksi taas kerrasta niinkun aikoinaan =) Mä en taas jaksa uskoa, että enään kävis niin hyvää tuuria....
Pitäis osata lopettaa turhat mietinnät ja rauhottua.....

 

Mä olen myös aikamoinen hysterisoija, että saan kyllä kärpäsestä härkäsen tosi kätevästi. Nyt olen vanhemmiten yrittänyt opetella rauhoittamaan itse tilannetta, jos alkaa mennä aivan sekopäiseksi. Ihmeen hyvin tuolla miehellä tosiaan pinna kestää

Mulla on tosi flunssainen olo tällähetkellä, kurkku ei ole kipeä, mutta kaikki muut oireet löytyy Kolottaa ja on surkea olo. Tilasin nyt sitten lisää niitä One Steppejä, niin pääsen uutenavuotena taas testailemaan ( negoja...).

kp 56

 

täällä (ehkä, kai?) jälleen..
kaipa me tjotaillaan; ei(pä) tuijotella päiviä, mitään mut päätettiin että pikku neljä sais tulla (ja kumit veks vaan).. :heart: ja siis uteliaana tänne päin tuijottelen.. ja siis;
Äizikkä (26.v.)........... kp. 17/28......... yk.1.......... -05 (p) -10(p) -11(t)
saas nähdä tulisiko meille häälahjoista parhain (7.9.) on meidän eka hääpäivä.. :heart: tosin siis ollaan jalat maassa (mies siis), ja ihmetellään jos jotain tapahtuis.. tosin jotenkin just kesken kierron ehkäsy pois, laskureiden mukaan saattas olla oviskin nyt suunnilleen; siis täysin jalat maassa!!

mielenkiinnosta kyselen; miten teillä muilla ulkopuoliset suhtautuu siihen että kuumeilette "keskimääräistä" isompaa perhettä? meilläpäin usein miten tuntuu olevan vallitseva käsitys siitä että lapsia on ja tulee olemaan kaksi, ja sillä hyvä; ja mua sitten kummastellaan että siis hennosti kuiskailen neljättä.. tosin mun reaktio siihen että ihmiset jo puhuu kolmesta isona perheenä on että mehän miehen kanssa tahdottais (jos ja kun) vielä enemmän (ollaan puhuttu jopa kahdeksasta lapsesta)! ja siis me ei olla mitenkään uskonnollisia eikä mitään sellasta, me vaan tykätään lapsista, ja me tahdotaan niitä useita.

Äizikkä :heart:

 

Heippa äizikkä, tervetuloa porukkaan :wave:

Musta tuntuu, että moni meidän kohdalla ajattelee että meidän lapset on kyllä tässä ja sitä mieltä itsekin olin aika kauan. Sen verran rankka odotus oli tuon kuopuksen kohdalla, että todellakin ajattelin, etten halua sitä enää ikinä kokea : / Nytkin olisi ollut kivempi, jos joku toinen olisi mun puolesta raskaana, vauva kyllä kelpaa Luulen, että ne negatiiviset muistot osaltaan nyt aiheuttaa tätä kierron sekavuutta, tietenkin minipillereillä on osansa myös. Ei varmaan kovin moni meitä onnittele, tälläinen fiilis on, mutta olen yrittänyt olla miettimättä ja murehtimatta Itse tiedän mitä olen tekemässä ja olen erittäin päättäväinen ja jääräpäinen, kun sille päälle satun 2 ystävääni tietävät tästä, että neljäs saa tulla, muille en tiedä viitsinkö ikinä mitään sanoakaan. Sen tiedän, että ainakin oma äitini lentää persiilleen

kääkkis kp 57

 

Tervetuloa äizikkä mukaan!

Blogissani olen jo muutamaan otteeseen avautunut juurikin siitä, miten erilainen vastaanotto on neljättä kuumeilevalla, jos vertaa ensimmäistä, tai toista kuumeilevaan. Kolmaskin nyt viejä jotenkuten menee, mutta että neljäs. NELJÄS! Se on jo monen mielestä aivan liikaa.

Jouluaattona viimeksi anoppi avasi oman sanaisen arkkunsa (siitä lisää täällä: Tended: Anoppi ilmoitti oman kantansa ) ja sattuneesta syystä en ole kertonut kuin muutamalle suunnitelmistamme. Enkä ajatellut enempää asiaa levitellä, koska siitä saa vain pahan mielen.

Lista päivitetty

Losa kp 29

 

Äizikälle tervetulotoivotus!!

Losalle kiitokset päivityksestä

Meillä ei nelosen haaveilusta tiedä yhtään kukaan.. yllätyksenä tulee kaikille (jos tulee..), ja vastaanotonkin tiedän jo valmiiksi. Voin kuvitella ne huokaukset ja "mitä tekään nyt enää vauvahommiin rupeatte"- kommentit..|O (ja lähinnä johtuu siitä, että oltiin miehen kanssa tässä välissä erossa useampi kuukausi. Yhteenpaluun tutut ja sukulaiset on kyllä ihan hyvin ottaneet vastaan, mutta tiedän tosiaan että vauvauutista eivät niin vaan nielisikään...) mutta eiköhän nämä ole kuitenkin ihan niitä meidän omia päätöksiä
Taas kun on kierto alussa, ja tärppipäivät vasta tulollaan, niin olen alkanut miettiä että jaksankohan sittenkään, tai haluanko, viitsinkö..taitaitai... Käsittämätöntä pähkäilyä, vaikka sydämessäni tiedän niin kovin vielä haluavani ja jaksavani ainakin yhden vauva- ajan :heart:

 

no siis minä olen kyselly ihmisten ajatuksia asiasta, jos?! tosin eipä kukaan tiedäkkään meidän nyt suunnitelmista (paitsi te).. ja siis on tosissaan anoppi oli vaan että; ette kai te nyt enään?! (ei hän kyllä sillälailla pahantahtosesti asiaa esittäny), mut siis takamukselleen meinas lentää kun oma poika sanokin että kyllä siis tässä nyt vielä ainakin kaksi halutaan tai jopa kolme!

toisaalta aika harva on mitään sanonu vastaan, mut kyllä siis tullu aika jänniä mielipiteitäkin.. mut toissalta mä kanssa mietin että jos ihminen haluaa ja jaksaa iiison perheen, miksi siitä ei onnitella, kuten esikoista kuumeilevalle (kuitenkin ihan yhtä suuri elämän muutos sekin on on lapsia 1 tai 4)?!

tosin mun oma äiti sanoi vaan että mitään muuta hän ei kadu kun sitä ettei tehny lapsia enemmän kun 2, hän sano että tottakai kun ootte nuoria ja jaksatte hyvin, tehkää niin paljon lapsia kun ikinä jaksatte itse hoitaa; raha/muut asiat on ihan yhdentekeviä, jos rakkaus riittää, lisääntykää! mummokuumetta kuulemma pukkaa ja siis ei siihen millään kuulemma riitä kolme lasta.. :heart: (äiti on ihana)

hmm.. ja siis havahduinpa tänään tuijottelemasta niitä ihan pieniä (50cm) bodeja kaupassa.. :heart: oij, kouras ihan rinnasta ja tuntu että kaikki omat lapset on jo niiin isoja.. ja aloin miettimään sitä vauvan tuoksua ja ihania varpaita ja sitä ihanaa vauvan ihon tuntua.. :heart: haikaraa odottaessa.. :heart:

ja siis historiaa sen verran että aikasemmat lapset saanu alkunsa noin kolmannesta kierrosta, (tosin nyt en ole mitään hormoni nappeja itteeni ahtanu, vaan kumilla vaan menty), eli nyt siis vaan ootellaan (niin tympeetä kun se onkin)--

Äizikkä

 

Kiva kun Äizikkä tulit joukkoon mukaan, tervetuloa :wave:

Losa Kiitos päivityksistä =) :flower:

Onpas mukavaa, kun eksyin tänne pinoon jokunen aika sitten täälä on niin kiva tunnelma...ihana lukea ja kuulostella kaikkien vauvapuuhia :heart:

Meillä tilanne se, että ei olla puhuttu avoimesti vauvahaaveista....PAITSI minä hölösuu en voi pitää asiaa omana tietonani, vaan olen läheisimmille ystävilleni(2) ja siskolle kertonut vauvahaaveista. Tietävät, että nyt on mahdollisuus tulla.....ja ovat kovin innoissaan mukana tässä Mutta voin vain kuvitella miten muut reagoi kuullessaan sitten joskus, jos maha alkaa kasvamaan. Varmasti ajattelevat, että "eikö niille nyt jo riittänyt kolme" ja sukulaiset juoruavat/kummastelevat minkä ehtivät. Oon kyllä ajatellut, että en kerro asiasta ennenku maha on niin iso, että sen huomaa kauas

Mulla on "aaveoireita".....tää on just tätä! Kun liikaa mietin ja haluan heti paikalla raskaaksi, niin saan itselleni kaiken maailman oireita vaikka niitä ei (kai) ole mahdollista edes olla näin aikasi! Huoh! Miten sais aivot lopettamaan ajattelemisen????? Osais ottaa rennosti ja olla vain...mut ei. Kp19 nyt.....odottavan aika on pitkä!

 

Piti vielä lisätä, että minä en oo "kehdannu" edes parhaille ystäville kertoa tästä kuumeilusta, kun tosiaan kolmosen jälkeen suurin piirtein pitkin kyliä huutelin, että meiän lapset oli nyt tässä

 

Losa: sun blogi on tosi hyvä Mullahan oli myös aika kamalia kipuja tossa n. 2 viikkoa sitten, en tiedä mistä oli kyse, inhottavaa kun toiveet nousevat turhaan : / Toiv. kuitenkin plussaat

Delila: Ihanaa, että olet sitä mieltä :heart: Minusta on myös kiva kirjoitella tänne, kun kaikilla sama tilanne Ollaan suunnilleen samanikäisiäkin

 

Delilan kuvailemat aaveoireet on kovin tuttuja täälläkin. Ne tuntuu niin typeriltä, ettei niitä meinaa kehdataa edes tänne kertoa, kun eihän ne voi olla totta. Ja kun mä nimenomaan päätin, etten liity niihin kuumeilijoihin, jotka joka ikinen kuukausi löytää kasan raskausoireita, vaikka kerta toisensa jälkeen täti kuitenkin kurvaa kylään

Kiitos, kääkkis

Tein tänään puhtaan negan. Taas. Höh. Juuri tällä sekunnilla olen kuitenkin sitä mieltä, että olen raskaana. Tuo testi ei vaan vielä näytä sitä. Tosin tunnin kuluttua saatan olla aivan toista mieltä, joten ei näitä mun "olen raskaana-en ole raskaana"-juttuja kannata ottaa niin vakavasti Kun en ota itsekään

Losa kp 30

 

KP.18/28 odottaa odottaa, odottavan aika on pitkä.. :xmas:

haamu-oireita on kans täällä tavattu jo aikasemmissa kierroissa, kun "ei ollut lupaa" raskautua; kyllä sitä tuli jos jonkinmoisia oireita, heti kun kierto pitkitty.. :stick: ja salaa haaveillu minä olen jo piitkän aikaa (vaikkakin aika "pieniä" noi mun lapset; 7.v, noin 3.v. ja noin 2.v.)..

mies kyseli lapsilta haluisko ne siskon/veljen, ja jos niin kumman?? molemmat pojat oli sitä mieltä että ne haluu toisen pikkusiskon... mies haluis pojan ja mä päätin olla jäävi, kumpi vaan on paras..

joku puhui vaikeasta raskaus ajasta, täällä kans yks :wave:; kenellä ei tosissaan ihan putkeen noi raskaudet menny..
-ekassa raskaudessa mulla oli raskausmyrkytys

-toka meni jotenkin päin, tosin supistelut alkoi jo viikolla 23 (tosin vauva kuitenkin pysyi masussa ihan turvallisille viikoille)

-kolmannessa raskausdiabetes(ja supistelut alkoi ja sairaalassa ravaus viikolta 32, tosin typy oli kuitenkin ihan turvallisille viikoilla masussa)
ja siis muutenkin mä oon tilasto poikkeus, että mun ei pitäis olla riskissä saada diabetestä/myrkytystä, liikun paljon ja 165 pitkä ja painan 50 kg-- mut silti sellaset riesat saanu osakseni.. toivon vaan todella kovasti että mikään noista EI toistu tässä tulevassa odotuksessa.. (kun nyt vaan alkais raskaus)

odotuksen odotusta..

tosin vaikkakin "ollaan iisisti" (miehen mukaan), sehän nyt on täysin varmaa että "pakko" on rapistella testiä vielä kierron lopussa; ja varmaa on että oireita alkaa ilmaantumaan--

äizikkä :heart:

 

Raskausaika on asia, jota en hirmuisesti halua edes pohtia. Takana raskausmyrkytys , 2 x rd, kahdessa raskaudessa 2kk kestänyt jatkuva pahoinvointi, jatkuva närästys loppuraskaudesta ja niin kovat liitoskivut, että teki mieli hakata päätä seinään, ettei alapäähän sattuisi niin paljon. Ennemmin olisin siis ottanut kivut yläpäähän.

Aina sanotaan, ettei raskaus ole sairaus. Omalla kohdallani se sitä silti on. Olin niin huonossa kunnossa, että olin lähes pyörätuolikunnossa kolmannen raskauden lopussa. Alkuraskaudet riuduin pahoinvoinnin vuoksi joka on niin kovaa, että ollaan mietitty olisiko aika mennä tippaan ja loppuraskaudet olen niin kipeä, etten pysty edes sängyssä kylkeä kääntämään.

Jos voisin, en olisi raskaana. Mutta kun en voi olla olematta raskaana ja saada silti uutta vauvaa. Ja synnytys. Sekin vielä! Synnytykseni ovat kyllä sujuneet hyvin (vaikka ovat kyllä olleet hyvin pitkiä) mutta faktaahan se on, että se tekee ihan hel*etin kipeää.

Hyi että. Pakko miettiä nyt jotain muuta, etten näe ensi yönä painajaisia raskaudesta ja synnytyksestä

Losa (parin minuutin päästä) kp 31

 

Losa; mulla kans ollu noit liitoskipuja (vammaannuttavaa luokkaa).. :/ mä en kans halua aatella "ihanaa" raskautta.. mut vauvan tahdon silti..

multivitan "raskaus" vitskuja nyt muutaman päivän syöny, kun kuulemma kolotukset saattaa johtua vitamiini puutteista (epätoivolla yritän niitä nappailla, jos auttais sitten myöhemmin).. kuinka moni teistä on alkanu syömään jotain vastaavia?

mulla taas synnytykset on ollu helppoja (syöksysynnyttäjä), viimeks sairaalan pihalla meni vedet ja 45 minsaa, vauva ulkona; tosin nyt vaan pohdin ehdinkö tällä kertaa edes sairaalaan? :/

kyl siis tuntuu että vauvan "yritys" on tehny hyvää seksielämälle, ollaan nyt parin päivän välein joulusta alkaen treenattu; ja tuntuu että miehellä ihan joku uus "fiilis" asiaan.. se on hyvä että on motivaatiota..

sekin on sinällään jännä juttu että olin kuumeillu "salaa" (toivonut siis hiljaa) vauvaa, ja sitten jouluna vaan sanoin kaikkien kuullen joulupöydässä, anopin miettiessä kun on nyt ollut kolme vuotta vauva jouluna (nyt oli miehen siskolla) ketäs seuraavaks? minä siihen että: meillä! ihmettelyjen jälkeen myöhemmin mies, no se oli sanatonta ja kumit vaan jäi pois..

ois ehkä pitäny aukasta suu aikasemmin, mä oon nyt tän syksyn meinaan kärsinyt jopa ihan järkyttävästä vauvakuumeesta; ja tuntunu että kaikkialla on vauvoja/masuja/yritystä; siis ei varmaan ikinä ole näin paha ollut (varmaan joku biologinen oikku?).. ja tuntuu vaan että nyt kun sain ulos sanottua miehellekkin, tuntunu paljon kevyemmältä..
mitens muut, miten teillä päätettiin aloittaa "yritys"?

Äizikkä :heart:

 

Mulle voisi vaikka päivitellä iäksi 28, eilen pukkas vuoden lisää

Raskausajoista olitte jutelleet; minä voisin olla vaikka koko ajan raskaana, oon aina elämäni kunnossa silloin (tai ainakin siis 3 kertaa ollut...) ei mtn alkuraskaudenpahoinvointeja, eikä muutakaan
Synnytykset myöskin menneet loistavasti,, kaikissa kesto +-2h ekasta supistuksesta ja ilman kivunlievityksiä menty.
Eli näiden puolesta tervetuloa vaan plussatesti!
Me vaan tässä joku kerta miehen kanssa alettiin puhua, josko sitä yksi pieni vielä meillekkin mahtuisi, ja niin jätettiin sitte ehkäisy pois. tjottaillen edetään! Tosin molempien kuumetta tod. näk. lisäsi meidän 1kk:n ikäinen kummipoika :heart:

 

Onnea äippä 84 vanhenemisen johdosta :flower:

Losa: Mulla mennyt samalla lailla, ensimmäisen kohdalla raskausmyrkytys ja kahden viimeisen kohdalla rd |O Pahoinvointi on ollut kyllä aika minimaalista, 3 ensimmäistä kuukautta on ollut "krapula" ja välillä tullut ylöskin ruuat, mutta ei mikään elämää rajoittava asia. Sen sijaan kolmosen kohdalla juurikin ne hemmetinmoiset LIITOSKIVUT sen päälle, että toi selkä ei meinannut kestää ( mulla on se skolioosi ja yliliikkuvat nivelet). En pystynyt harrastamaan liikuntaa oikein mitenkään, kaikki ilo tekemisestä katosi ja alkoi henkinen pahoinvointi. Lopulta puhkesi ihan masennus Nyt olen jumpannut sen reilun vuoden itseäni "kasaan" perusliikunnan lisäksi ja käynyt jäsenkorjaajalla ( joka teki oikeasti ihmeitä :heart: ), olen myös lisäksi selvitellyt muita liikuntamuotoja valmiiksi, kun/ jos en pysty enää zumbaamaan ja käymään lenkeillä Olen katsonut valmiiksi jo tukevampia tukivöitä netistä, että tiedän mitä ja mistä sitten tilailen

Mulla tulee olemaan neljäs synnytys erittäin todennäköisesti sektio, esikko on hätäsektioitu, kakkonen alateitse imukupilla ja kolmas kiireellinen sektio. Synnytykset ovat sinänsä sujuneet hyvin, ei mitään kovin pitkiä eikä traumaattisia, mutta loppumetreillä on aina sydänäänet lähteneet heikkenemään. Esikolla oli napanuora aivan sotkussa kaulanympärillä, toisesta ei tietoa mistä johtui, kolmannella oli asentovirhe ( avotarjonta ) ja oli niin harteikas poika, että ei mahtunut valmiista sektiohaavastakaan läpi, vaan sitä laajennettiin reippaasti. Silti lääkäri joutui todella vetämään vauvan ulos. Kaikki on olleet lisäksi suht kookkaita ( 4030g 51,5cm rv 42+0, 3950g 53,5cm rv 40+2, 4585g 55,5cm rv 41+6), niin lääkäri sanoi tarkistuskäynnillään, että neljäs sitten suunniteltu sektio ja sopii mulle Ei tarvitse kokea enää sitä pettymystä, etten osaakaan synnyttää ( vaikkei se sitä tarkoita, mutta siltä se silti on tuntunut ).

Meillä mies lähti tähän neljännen yritykseen tosi mielellään, ei haluta lapsia isoilla ikäeroilla, vaan kaikki nyt samaan syssyyn Kyllä hän vielä varmisteli, kun asiasta tuli puhetta, että olenko aivan varma, että nyt se neljäs tehdään Tämä on kyllä varmasti sitten se viimeinen, juuri oman terveyteni vuoksi.

Mukavaa sunnuntaita kaikille :heart:

kääkkis kp 59

 

Äipälle synttärionnittelut :flower:

Yritys me aloitettiin 15 min keskustelun jälkeen. Se tuli meille molemmille ihan puskista ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Mä olin se, joka otti asian puheeksi ja ensin sain ehdottoman "EI" vastauksen. Seuraavana päivänä oli ihan sama ääni kellossa, mutta parin päivän päästä vaadin 15 min. keskustelutuokiota jolloin molemmat saisivat kertoa oman kantansa. Minä sen, että miksi haluan ja mies sen, että miksi hän ei halua. Minä voitin

Miehen syyt olivat lopulta vähän hassuja, eikä hänellä lopulta ollut mitään neljättä vastaan. Kunhan vähän jännitti ja mietti jaksamistaan. Mutta me ollaan vielä niin nuoria, että kyllä me jaksetaan

Tänään testasin taas puhtaan negan. Testaan huomennakin ja todennäköisesti saan negan tuolloinkin, sillä olen ollut nyt täysin oireeton. Alavatsakipuja on, mutta se voi olla ihan mitä tahansa kipua, koska kipuilen alavatsasta varsin usein. Sen ei siis todellakaan tarvitse tarkoittaa raskautta. Ennemminkin alkavia kuukautisia, sillä tällä hetkellä olo ei ole pätkääkään sellainen, että olisin raskaana. Mikäli ovisplussa tuli silloin, kun sen mielestäni bongasin, pitäisi tädin kurvata kylään 3 vrk kuluttua. Kunpa se tosiaan sitten tapahtuisi silloin, eikä luvassa olisi megasuperpitkää kiertoa.

Kaikki sympatiat kyllä nyt kääkkikselle tuosta kierron pituudesta. Mahtaa olla melko rasittavaa ja turhauttavaa. Ja tuohon tukivyöjuttuun pitää palata, kun sen aika sitten taas on. Sille kun on mullakin kovasti käyttöä.

Losa kp 31

 

Se olisi sitten niinkuin uusivuosi!

Olen kuullut sanonnan "uusi vuosi, uudet kujeet". Meidän kohdallamme se pitää paikkaansa kirjaimellisesti, sillä jos kaikki menee hyvin, on meitä syyskuussa kuusi. En siis ollutkaan sekaisin ja valeraskaana, kuten mies väittä, vaan olen ihan oikeasti raskaana! Tein juuri testin, johon tuli haamu. Kuvakin on, mutten yön pimeydessä löydä muistikortinlukijaa. Tulen sen kuitenkin vielä tänään, hieman myöhemmin teille laittamaan.

Herätin miehen ja kuiskasin hänen korvaansa, että kello on puoli viisi, nuku vaan. Mutta mä olen raskaana. Miehen reaktio oli "eikä". Tästä keskustellaan vielä! :kieh:

Losa

PS. Päivitin listan, mutta nyt olisi listanpäivittäjän paikka vapaana. Ainakin mulle se pesti taisi tuoda hyvää onnea

 

Noniin, tässä kuvat. Haamulainen se viiva tosiaan vielä on, mutta kyllä siitä ainakin paljaalla silmällä väriä erottaa ja koska aina ennen olen saanut täysin puhtaan negan, niin uskon tähän kyllä 99,9%.

Testaan kyllä vielä lähipäivinä muutaman kerran, mutta nyt edetään sillä menttaliteetillä, että olen tukevasti raskaana ja piste

Kp 32/?? dpo 13







Losa 4+1

 

Kiitoksia vain onnitteluista

Ja Losalle hirmuisesti onnea plussan myötä Toivotaan että ensi vuonna meitä muitakin lykästää.. ja toki siihen syyskuuhunkin vielä hyvin kerkiäisi

Mä oon miettiny, että miten kaikkien muiden "hermo" kestää nuo haamuilutouhut? ( tai siis en edes tiiä sitä, että onko tuollainen "haamu" joskus sitten jollakin vielä selkeäksi negaksi muuttunut..?!) Minä kun oon aina tehny testin vasta kun täti on ollu sen väh. 5 päivää myöhässä.. :ashamed:

 

Onnea Losa!! Toivotaan, että tästä nyt alkais semmoinen hurja plussa-aalto

Äippä84 mä oon myös ihmetellyt samaa. Vasta näitä kaksplussan sivuja lukiessani oon törmännyt tähän "ilmiöön" että testaillaan viivojen vahvistumista. Mä kyllä oon aika malttamaton testailija. Eli jos kaapissa testejä on niin tulee kyllä testattua turhan aikaisin, mutta jos plussa on testiin tullut niin en oo kyllä enempää enää testaillut (neljä kertaa oon plussan saanut, ja kaikki niistä on olleet haaleita. Mutta oon ihan täysin luottanut siihen, että plussia ne on.) yks näistä positiivisista tosin meni ihan alkuvaiheessa kesken.

Ja siihen omaan malttamattomuuteen, tein tänään testin ja negahan se sitten oli.

Eli tätiä odotellessa. Mulla oli lauantaina ihan ihme kipukohtaus tuolla oikean munasarjan/lantion seudulla. Ihan kun veistä olis väännetty ja istuminen etenkin teki kipeetä. Seuraavana aamuna kipu oli poissa...mutta kyllä taas mietitytti että mitähän se tuokin nyt oli. Pitäis sinne gynelle kyllä aikaa varailla.
Mutta se siitä...

Kuinkas täällä porukka juhlii uutta vuotta?

Me meinataan lähteä lasten kanssa tuohon parin kadun päähän kaveriperheen luo herkuttelemaan hyvällä ruoalla ja illalla ammutaan sitten raketteja. Rauhallisissa merkeissä siis. Kauppaan pitäis kohta lähteä, siellä on sitten todennäköisesti muutama muukin ostoksilla

Oikein ihanaa uutta vuotta kaikille!!!!

 

:heart: Onnea Losa :heart:

Mullekin tuli heti ekana mieleen, että nyt kyllä plussaat kun otit päivityksen Aivan mahtava uudenvuodenlahja teille, ONNEA !!!

Unohdin äizikkä vastata, että mä olen syönyt lokakuusta asti ( siis tämän ENSIMMÄISEN yk:n alusta asti ) Raskaus ja imetys- multivitaa Saas nähdä saanko hakea uuden purkin ennenkuin plussaan :xmas:

Meidän uusivuosi menee tässä kotona ollessa, syödään vähän herkkuja, valetaan tinoja ja saunotaan Niin se on viimevuosina mennyt ja sopii kyllä mulle ihan hyvin. Varmaan lapset menee nukkumaan jo ennen puoltayötä, niin saadaan miehen kanssa mennä katselemaan ihan kaksistaan tuohon ulos rakettien pauketta :heart:

kp 60