Nauttiiko joku mökillä alkeellisesta elämästä/ työleiristä? MIKSI?

Vanhempani rakensivat muutama vuosi sitten mökin, josta puuttuu kaikki mukavuudet: tiskata pitää monta kertaa päivässä, vesi kannetaan saunaan, ei suihkuja jne. jne. Ihan haaveilivat että ihanaa, kun ei ole ns. ylellisyyksiä, kuten astianpesukonetta.

Onko tämä vanhemman väen juttu vai löytyykö meistä nuoremmista ihmisiä, jotka oikeasti ihannoivat sitä että lomalla on pakko tehdä kotitöitä jatkuvasti?

Jokainen tietysti tyylillään, mutta itse ainakin haluan lomalla ihan vain olla ja lepäillä, ei että pitää aina ruokailun jälkeen tiskata, jotta voi laittaa seuraavan kerran ruokaa jne. Haluan lukea kirjoja, loikoilla ja levätä.

 

Riippuu mökistä ja sen fiiliksestä. En ikinä lähtisi kuivanmaanmökkiin siivoilemaan ja kitkemään. Kaunis kuivankankaan rantamökki taas, aaah. Siellä minusta on juuri rentouttavaa puuhastella yksinkertaisten askareiden parissa. Kantaa vesi saunalle ja tiskata vähät astiat. Ei huolta pihanhoidosta.

 

No todellakin!

Kaikista parasta on pakata rinkka selkään ja vaellella korvessa muutama viikko ja elellä täysin luonnon antimin.

 

Kyllä mökillä ehtii lukea ja loikoillakin, vaikka välillä tiskaakin ja kantaa vesiä saunalta mökkiin. Mutta jokainen tavallaan, en pakota sua mökkilomalle alkeelliseen paikkaan.

Aika monille tuollainen helppo käsillä tekeminen ja oman työnjäljen näkeminen on ihan terapeuttista ja vaihtelua työarjesta.

 

mä kyllä jaksan kantaa vedet saunaan, ja juotavaksi ja ruuanlaittoon. mutta tiskaamisesta en tykkää, niinpä mökillä me käytetään kertakäyttö astioita, paitsi tietty kattilat ja pannut pitää tiskata. siinä on oma fiilis, kun kaikki ei tuu samalla tavalla kuin kotona kun vipua vääntää

 

minä nautin mökkielämästä missä ei ole mitään sähköjä tai tule vesijä. Ihana laitella kesäisin omaa pihaansa ja lämmitellä vettä, pulahtaa uimaan ja hakata halkoja, pestä asitioita ja olla vaan ilman mitään mukavuuksia mitä kaupungista löytyy. Kaikki tietää milloin olen mökillä, kun tietokoneet ja kännykät kaikki jää tänne kaupungin laitamille. On siellä naapureita jossa kymmenen kilometrin päässä jos nyt sattuu hätä tulemaan ja auto millä liikkua. Elä välitä ei mun mieskään ymmärrä miten mä voin erakoitua noin täysin viikoksi jonnekin korpeen ilman mukavuuksia, on itse ollut siellä muutaman kerran mukana mutta luovuttanut jo parin päivän jälkeen ja lähtenyt kotiin

 

Mä ainakin rakastan just tollasta mukavuudetonta mökkeilyä!

Se että on luonnon helmassa ilman mitään tekemistä, muuta kuin ne perus "alkeelliset" askareet.. Siinä vaan jotenkin sielu lepää. Kotona ollessa inhoan tiskaamista ja telkkari on kokoajan päällä jne. Jotenkin siihen on vastapainoksi kiva joskus päästä luonno helmaan missä ei ole nykytekniikkaa tai mukavuuksia. Mökkisauna puukiukaalla ja vesipadalla johon vedet kannetaan itse järvestä, tiskit tiskataan padassa lämmitetyllä vedellä, puuhuussi, ei telkkaria.. Ah! :heart: Sitten kun askareet on tehty (niihin kauhean kauaa mene kuitenkaan) voi lukea kirjoja ja lehtiä, pelata lautapelejä, uida, saunoa, syödä. Niin yksinkertaista ja leppoisaa.

Ei mökki ole mun mielestä mökki jos siellä on juoksevat vedet, vesivessat ja tiskikoneet. Sähköäkin ilman pärjään ihan mielelläni.

Tämäkin on varmaan tottumiskysymys. Itse olen pienestä pitäen viettänyt kesäni mökeillä, joten hommaan on tullut totuttua. Haluan myös että omat lapset pääsevät kokemaan tuon joutilaisuuden autuuden luonnon helmassa. Tämä arkinen meininki kun on niin hektistä ja virikerikasta, välillä on mukavaa päästä levähtämään tästä kaikesta.

 

No vähien (kahden eläkeläisen) tiskien tiskaus on ihan ok hommaa mökillä. Mulla nyt vain sattuu olemaan seitsemän hengen perhe, niin sitä tiskiäkin syntyy jo yhdellä ruualla aika lailla. Ja kyllä saunassakin kuluu vettä erilailla isolla tai pienellä porukalla. Työleiriä on riittämiin kotonkin, joten mökille menen rentoutumaan.

 

Mulle se sopii paremmin kuin hyvin, mutta se johtuu siitä että mä en ole niuhottaja ja muutoinkin melko "easy going"-persoona ja siksi tuollainen mökkielämä ei ole mulle työleiriä.

Mä en suorita mökillä, ruokailun ei tarvitse olla huikeaa ja valtaisaa panostusta vaativaa, vaan helppoa ja nopeaa. Tiskit kerään vuoreen ja tiskaan kerralla, en monta kertaa päivässä. Mua ei haittaa jos jää hiukan shampoota tukkaan saunassa kun huuhtelu on hankalampaa, joskus pesen hiukset + itseni ihan vaan meressä.

Ja tykkään siitä puuhastelusta mökillä, en tykkää vaan maata ja löhöillä.

Joillekin ihmistyypeille se vaan sopii ja joillekin ei.

 

Pieni puuhastelu on ihan kivaa ja en tosiaankaan mitään suihkuja kaipaa mökille. Mut kyllä omilla vanhemmillani (n. 70v) on selkeä työleirimentaliteetti mökkeilyssä. Äiti haravoi, niittää, kykkii kasvimaalla, siivoaa mökissä, saunassa, huussissa. Isä hilluu moottorisahan kanssa metsässä, hakkaa saunaklapeja kirveellä, kääntää maata, lähtee aamuneljältä viemään/hakemaan verkkoja yms. yms. Jos ovat parikin tuntia keskellä päivää tekemättä mitään niin ovat ihan kauhuissaan, et herranjestas kun ei ole mitään tullut tehtyä ja nyt äkkiä hommiin. Jotenkin huvittaa se niiden lomailu, kun itsellä niin erilaiset käsitykset lomasta.

 

Vastapainoa normaalielämälle.

 

Oma saarimökki merellä on maailman paras paikka!

 

Vanhempani rakensivat muutama vuosi sitten mökin, josta puuttuu kaikki mukavuudet: tiskata pitää monta kertaa päivässä, vesi kannetaan saunaan, ei suihkuja jne. jne. Ihan haaveilivat että ihanaa, kun ei ole ns. ylellisyyksiä, kuten astianpesukonetta.

Onko tämä vanhemman väen juttu vai löytyykö meistä nuoremmista ihmisiä, jotka oikeasti ihannoivat sitä että lomalla on pakko tehdä kotitöitä jatkuvasti?

Jokainen tietysti tyylillään, mutta itse ainakin haluan lomalla ihan vain olla ja lepäillä, ei että pitää aina ruokailun jälkeen tiskata, jotta voi laittaa seuraavan kerran ruokaa jne. Haluan lukea kirjoja, loikoilla ja levätä.

Löytyykö sulta ylimääräistä 60 000 € rahaa ja viitseliäisyyttä?

 

Miehen vanhemmilla on tuollainen mökki, ja joskus rasittaa, kun anoppi on selvästi väsynyt esimerkiksi siihen tiskaamiseen muun puuhastelun ohella, eikä kuitenkaan suostu käyttämään mun tuomia kertakäyttöastioita, nälvii vaan laiskuudesta ym Kun porukalla ollaan, niin toki osallistun itsekin tiskaukseen ym. töihin, mutta välillä tekisi mieli ottaa vähän rennommin. Jos ollaan vaan miehen ja lasten kanssa, tulee usein käytettyä sit niitä kertisastioita.

Mä tykkään kyllä tiskailla ja siivota siellä, siistiä pihaa, pilkkoa puita ja kantaa pesuvettä järvestä, johonkin rajaan asti tuollainen puuhastelu on mun mielestä mukavaa Tykkään muutenkin fyysisestä tekemisestä, en jaksaisi vaan olla ja löhötä koko aikaa.

 

Sain hienon rantatontin ja pitkään se seisoi odotamassa mökkiä, jonka sinne rakentaisin. Sitten se oli vaan myönnettävä, vihaan mökkeilyä vaikka siellä olisi mukavuudet. Sitä tylsyyttä, kylmiä kesäpäiviä, kamojen lastaamista autoon, lasten kitinää tekemisen puutteesta ja houkuttelua mukaan, siivoamista, rakentamista, korjaamista, pitkiä matkoja palveluihin, elämän ja ihmisten puutetta, puskassa kökkimistä.

Myin pois ja sen jälkeen olen matkustellut paljon. Ei ole kaduttanut kertaakaan.

 

Nautin! Se on ihanaa kun näkee työnsä jäljen niin konkreettisesti. Puita hakataan että voi illalla nauttia saunasta ja takan lämmöstä. Haetaan itse vesi millä voi pestä itsensä. Jos hyvä tuuri käy, löytää hyvän marjapaikan ja niistä ihana tuoreista mustikoista tehty piirakka. Tai sellaisenaan... NAM! Päivälläkin touhuaa pihalla auringossa on mukava illalla nauttia pelkästä kynttilänvalosta. Se toimii ihanasti rauhoittamaan kropan valmistautumaan nukkumaan. Jne. Kaikki on ihanan yksinkertaista ja rauhallista. Unikin on syvempää ja rauhallisempaa kun on ihsn huomaamattaan tullut oltua ulkoilmassa ja rasitettua kroppaa juuri sellaisilla tavoilla mitä sen kuuluukin tehdä.

Nykyään kaikki on niin automaattista ja samalla monimutkaista, että huomaan turhautuvani helposti. Lämmitys toimii kunhan muistaa maksaa sähkölaskun. Marjat saa kaupasta tai torilta (ovat vetisiä eikä maistu yhtään samalta kuin tuoreet). Aamusta iltaan pitää olla loisteputkien valossa. Töissä, kaupoissa jne. Koko ajan tuntuu olevan kiire tehdä tai mennä jonnekkin. Lenkkipolut menee usein autoteiden tai asutusten vieressä ja jatkuvasti on jonkinlainen taustahäly joka paikassa. Ja voi tätä kaupungin viriketulvaa. Tiedät väkisinkin Matti Nykäsen uusimmat päähänpistot ja kuulet Robinin uusimmat "hitit".

Minä ainakin kaipaan yksinkertaisempia aikoja.

Ainoa mistä voisin luopua on ulkohuussi, sillä sen tyhjentäminen on p**kaa hommaa.

 

Nautin! Se on ihanaa kun näkee työnsä jäljen niin konkreettisesti. Puita hakataan että voi illalla nauttia saunasta ja takan lämmöstä. Haetaan itse vesi millä voi pestä itsensä. Jos hyvä tuuri käy, löytää hyvän marjapaikan ja niistä ihana tuoreista mustikoista tehty piirakka. Tai sellaisenaan... NAM! Päivälläkin touhuaa pihalla auringossa on mukava illalla nauttia pelkästä kynttilänvalosta. Se toimii ihanasti rauhoittamaan kropan valmistautumaan nukkumaan. Jne. Kaikki on ihanan yksinkertaista ja rauhallista. Unikin on syvempää ja rauhallisempaa kun on ihsn huomaamattaan tullut oltua ulkoilmassa ja rasitettua kroppaa juuri sellaisilla tavoilla mitä sen kuuluukin tehdä.

Nykyään kaikki on niin automaattista ja samalla monimutkaista, että huomaan turhautuvani helposti. Lämmitys toimii kunhan muistaa maksaa sähkölaskun. Marjat saa kaupasta tai torilta (ovat vetisiä eikä maistu yhtään samalta kuin tuoreet). Aamusta iltaan pitää olla loisteputkien valossa. Töissä, kaupoissa jne. Koko ajan tuntuu olevan kiire tehdä tai mennä jonnekkin. Lenkkipolut menee usein autoteiden tai asutusten vieressä ja jatkuvasti on jonkinlainen taustahäly joka paikassa. Ja voi tätä kaupungin viriketulvaa. Tiedät väkisinkin Matti Nykäsen uusimmat päähänpistot ja kuulet Robinin uusimmat "hitit".

Minä ainakin kaipaan yksinkertaisempia aikoja.

Ainoa mistä voisin luopua on ulkohuussi, sillä sen tyhjentäminen on p**kaa hommaa!

Enkä tarkoittanut että sähkölaskun maksaminen on vaikeaa Ylipäätään vaan kaikki on monimutkaisempaa. Ja unohdin mainita kyläkaupat. Sieltä saa kaiken tarpeellisen eikä tarvitse kahlata läpi supermarketin ihmismeren seassa vain saadakseen maitoa. Ai niin ja kalastus. Ylipäätään vesillä soutelu ja meren liplatus... Näitä riittäis!

 

En nauti. Mökkeily on painajaista Ei mua käsin tiskaaminen haittaa, mutta mulla on vesihana, lavuaari ja tiskiharja täällä kotonakin. Ei siis tarvitse lähteä hyttysten syötäväksi sen vuoksi, että haluaa tiskata käsin. Sen sijaan mua haittaa ämpärissä peseytyminen. Ja joo, mulla on ämpäreitä kotonakin, joten jos haluaisin suihkun sijasta peseytyä ämpärissä, niin ei senkään vuoksi tarvitsisi lähteä hyttysten syötäväksi. Eikä kukaan kiellä mua kävelemästä vesiämpärin kanssa taloyhtiön ympäri ennenkuin kaadan siitä keittiössäni perunakattilaan vettä. Eikä vessanpönttöäkään ole pakko vetää...voi vaikka olla vetämättä viikon, niin tulee ulkohuussifiilis.

En siis ole yhtään mökki-ihminen. Siskoni aina houkuttelee mukaansa eikä yhtään ymmärrä, että ennemmin istuisin vaikka vuorokauden kusiaispesässä kuin lähtisin viikoksi mökille. Ens kesänä on mentävä viikonlopuksi yhden tapahtuman vuoksi ja mietin, miten saisin sumplittua itseni hotelliin ilman, että systeri loukkaantuu. Luultavasti en mitenkään ja koska siskoni on mulle rakas :heart: , niin ehkä mä selviydyn yhden viikonlopun.

 

Semmoinenhan sen mökin kuuluukin olla.

Huvittaa aina kun ihmisillä on näitä "miljoonamökkejä" joihin tulevat viettämään ah niin maanläheistä ja yksinkertaista elämää.

Vitut. Arki pyörii heillä ihan samalailla siellä mökillä kuin kotonaan Kauniaisissa. Siellä on pelit ja vehkeet, kolomen tonnin espressokeittimet ja nelijäsataa kanavaa. Jokainen perheenjäsen sulkeutuu omiin huoneisiinsa, aivan kuten normaalistikin. Idyllistä ja perhekeskeistä.

Sillä sitä sitten retostellaan työpaikalla ja koulussa että näkivät saatana oravan ikkunasta.

 

Itse sosiaalidemokraattina pidän työleireistä. Toivottavasti tulevaisuuden Suomi on sosialistinen maa työleireineen, jonne työttömät voisi laittaa.

 

Mulle se mökkeily on parasta lomaa. Kotona on aina jotain kotitöitä, aikatauluja, rästihommia tms. Mökillä kun ei ole tiskikonetta, ei tarvitse tyhjentää/täyttää sitä (pääasiassa käytämme kertakäyttöastioita, mutta kattilat tms. laitan vaan järveen likoamaan), ei ole pyykkikonetta, ei tarvitse täyttää/tyhjentää sitä. Eikä mitään muutakaan kotitöitä. Mökin imuroin ehkä kerran-kaksi kesässä. Sisällä kun emme käy kun nukkumassa. Mökillä saa vaan olla tai vaihtoehtoisesti puuhastella sitä mikä huvittaa. Ruokakin tulee tehtyä ulkona, siinä samalla pesen perunat kun lapset ui. Yhdessä virittelemme puugrilliä pitkin päivää ja ruoka valmistuu huomaamatta. Meillä on alkeellinen mökki, mutta työleiri on siitä kaukana. Koti se työleiri on!

 

Semmoinenhan sen mökin kuuluukin olla.

Huvittaa aina kun ihmisillä on näitä "miljoonamökkejä" joihin tulevat viettämään ah niin maanläheistä ja yksinkertaista elämää.

Vitut. Arki pyörii heillä ihan samalailla siellä mökillä kuin kotonaan Kauniaisissa. Siellä on pelit ja vehkeet, kolomen tonnin espressokeittimet ja nelijäsataa kanavaa. Jokainen perheenjäsen sulkeutuu omiin huoneisiinsa, aivan kuten normaalistikin. Idyllistä ja perhekeskeistä.

Sillä sitä sitten retostellaan työpaikalla ja koulussa että näkivät saatana oravan ikkunasta.

Eipä se monesti niin auvoista alkeellisillankaan mökeillä ole todellisuudessa... Kakrut tai puoliso ei viihdy 'työleirillä', riidellään landelle lähdöstä, aina pitäisi olla remontoimassa jotain, rahanmeno stressaa ja kaikki lomat on 'pallo jalassa' mökillä. Todistetusti mökkeily on myös kuormittavaa luonnolle ja se 'luonnon lähellä alkeellinen elämä' ei hirveän ekologista ole.

 

Mun mielestä mökki ei ole mökki jos siellä kulkee vesi! Mökillä haluan oikeasti tiskata käsin, kantaa/pumpata vedet, olla ilman telkkaria ja käydä ulkohuussissa. Se tekee siitä sellaisen kunnon irtioton arjesta. T. parikymppinen

 

voi vitsi että sattui naulankantaan tämä aloitus! Mulla on nyt talviloma menossa ja tultiin miehen ja kuopuksen kanssa mökkeilemään tiistaina. Mökki on ollut marraskuulta asti kylmillään, ei siis ole muuta kuin aggregaattisähkö, ja just eilen nauroin miehelle kun roudattiin järvestä tonkalla (moottorikelkalla kylläkin) saunavesiä että jotkut ne lähtee etelään talvilomalla, mutta meikäläiset ne tulee mökille, pakkasta on reippaat -20, tänäkin aamuna sisälämpötila just ja just +17. Juomavesi pitää hakea naapurista ja huussi on pihanperällä joten onhan se hiukka extremeä lähteä keskellä yötä pisulle otsalampun valossa, joka kerta jänskättää mistä päin se sudenulvonta tällä kertaa kuuluu... Mutta kyllä mä myös nautin siitä kun yöllä on ihan oikeesti pimeetä, ei katuvalot häiritse. Kuopuksen kanssa on käyty monta kertaa hiihtämässä tuossa järven jäällä, ja on niin ihana käpertyä miehen kainaloon takan loisteessa myöhään illalla ja olla vaan. Harmi vaan että on vielä liian aikaista pilkkimisen kannalta, saalista ei saa kuin vasta kuukauden parin päästä. Ihanaa!!! <3 niin, eikä me mitään vanhuksia vielä olla , nelissäkymmenissä molemmat

 

Moni ei edes tiedä mitä pimeys sekä hiljaisuus todella tarkoittavat. Varsinkaan pääkaupunkiseudulla.

Kumpikin kannattaa ehdottomasti joskus kokea, mielellään yhtäaikaa.