V
vastuun pakolua
Vieras
Katainen kävisi Saksalle
Huippukokouksen jatkuessa seuraavana päivänä, kyselee jo Saksan FT:n toimittajakin Kataisesta. Käy ilmi, että Kataisen nimi on todellakin noussut esiin spekulaatioissa Jean-Claude Junckerin seuraajaksi. Ainakin Saksassa.
Yleisesti on tiedossa, että vuodesta 2005 euroryhmää johtanut Juncker ei ole enää kovin halukas jatkamaan toimessa, ainakaan nykyisillä ehdoilla eli oman toimen ohessa.
Hän on esittänyt puheenjohtajuuden muuttamista kokopäiväiseksi, mutta euroalueen mahtimaat eivät ole uudesta eurovirasta innostuneet.
Euroalueen valtiovarainministerien istunnot ovat myös kriisin myötä laajentuneet raskaiksi yöistunnoiksi, joten pesti tietää jatkuvaa valvomista ja sovittelua. Pysyäkseen hereillä Juncker tupakoikin ketjussa. Parin vuoden päästä hän täyttää jo eläkeläisen raamitkin eli 60 vuotta. Häntä mitä ilmeisimmin väsyttää.
Saksalaisen ajattelun mukaan Katainen olisikin loistava ehdokas.
Hän edustaa parhaan luottoluokituksen maata ja on paitsi euromaan pääministeri, myös entinen valtiovarainministeri ja siten sisällä kriisin kiemuroissa. Lisäksi Suomi ja Saksa marssivat eurokriisissä yhtä jalkaa, maiden linja on osoittautunut liki yhteneväiseksi.
Suomi luokitellaan yleisesti Saksan liittolaiseksi, yhdessä Hollannin kanssa. Sillä erotuksella, että Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager puhuu monen mielestä liikaa medialle eli ei ole luotettava.
Kataiselle itselleen euroryhmän puheenjohtajuus olisi tietenkin askel valtiomiessarjaan.
Miksi ei sittenkään?
Erotukseksi piskuisesta Luxemburgista, Katainen johtaa Suomessa laajapohjaista ja kirjavaa kuuden puolueen koalitiohallitusta. Lisäksi "Katainen ykkösellä" on vielä tänä vuonna edessään raskaat ja vaikeat rakennemuutosväännöt, mukaan lukien kuntauudistus ja kehysriihi.
Moni voisi sanoa, että töitä riittää kyllä kotimaassakin.
Kokoomuksella ei ole myöskään varaa "mokata" kallista pääministeriprojektiaan ylityöllistämällä Katainen vielä eurokriisin jälkien siivoukseen. Kysymysmerkki on myös se, tohtiiko Katainen itse uhrata lopunkin vähän vapaa-aikansa pois perheeltä, Kreikan palomuurien rakenteluun.
Mutta suurin este on sittenkin komissaari Olli Rehn (kesk).
Pienelle maalle, olkoonkin parasta kolmen A:n ryhmää, ei anneta kahta merkittävää pestiä EU:n talousjohdossa. Se kävi ilmi jo vuosi sitten, kun Suomen Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta ehdotettiin Euroopan keskuspankin EKP:n johtoon.
Saksa nosti silloinkin Liikasen nimen isosti esille Jean-Claude Trichet'n tulevana seuraajana, ja silloinkin Ranska ja muu eteläinen Eurooppa sen torppasi. Pääjohtajaksi valittiin lopulta italialainen Mario Draghi.
Nytkin Kataisen nimitys tyrmättäneen samoista syistä. Ja erityisesti, koska kyse on virkanimityspaketista, kuten Katainen itsekin totesi.
EU:n on samanaikaisesti löydettävä johtaja paitsi euroryhmälle, myös kesällä aloittavalle pysyvälle kriisirahastolle EVM:lle sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille EBRD:lle. Paketti taas on silkkaa poliittista vääntöä ja lehmänkauppoja, puoluepolitiikkaa ja maantiedettä.
Toisin sanoen, vaikka Kataista houkuttelisikin, on todennäköistä, että ohi menee.
Toisaalta, vaikka ei niin houkuttaisikaan, ei kannata heti sanoa ei. Katainen tietää, että politiikassa kannattaa olla mukana pelaajana, ei katsomossa huutelijana.
Yle Uutiset / Tytti Sulander
NÄKÖKULMA: Käykö Kataiselle kuten Erkki Liikaselle? | Talous ja politiikka | YLE Uutiset | yle.fi
Huippukokouksen jatkuessa seuraavana päivänä, kyselee jo Saksan FT:n toimittajakin Kataisesta. Käy ilmi, että Kataisen nimi on todellakin noussut esiin spekulaatioissa Jean-Claude Junckerin seuraajaksi. Ainakin Saksassa.
Yleisesti on tiedossa, että vuodesta 2005 euroryhmää johtanut Juncker ei ole enää kovin halukas jatkamaan toimessa, ainakaan nykyisillä ehdoilla eli oman toimen ohessa.
Hän on esittänyt puheenjohtajuuden muuttamista kokopäiväiseksi, mutta euroalueen mahtimaat eivät ole uudesta eurovirasta innostuneet.
Euroalueen valtiovarainministerien istunnot ovat myös kriisin myötä laajentuneet raskaiksi yöistunnoiksi, joten pesti tietää jatkuvaa valvomista ja sovittelua. Pysyäkseen hereillä Juncker tupakoikin ketjussa. Parin vuoden päästä hän täyttää jo eläkeläisen raamitkin eli 60 vuotta. Häntä mitä ilmeisimmin väsyttää.
Saksalaisen ajattelun mukaan Katainen olisikin loistava ehdokas.
Hän edustaa parhaan luottoluokituksen maata ja on paitsi euromaan pääministeri, myös entinen valtiovarainministeri ja siten sisällä kriisin kiemuroissa. Lisäksi Suomi ja Saksa marssivat eurokriisissä yhtä jalkaa, maiden linja on osoittautunut liki yhteneväiseksi.
Suomi luokitellaan yleisesti Saksan liittolaiseksi, yhdessä Hollannin kanssa. Sillä erotuksella, että Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager puhuu monen mielestä liikaa medialle eli ei ole luotettava.
Kataiselle itselleen euroryhmän puheenjohtajuus olisi tietenkin askel valtiomiessarjaan.
Miksi ei sittenkään?
Erotukseksi piskuisesta Luxemburgista, Katainen johtaa Suomessa laajapohjaista ja kirjavaa kuuden puolueen koalitiohallitusta. Lisäksi "Katainen ykkösellä" on vielä tänä vuonna edessään raskaat ja vaikeat rakennemuutosväännöt, mukaan lukien kuntauudistus ja kehysriihi.
Moni voisi sanoa, että töitä riittää kyllä kotimaassakin.
Kokoomuksella ei ole myöskään varaa "mokata" kallista pääministeriprojektiaan ylityöllistämällä Katainen vielä eurokriisin jälkien siivoukseen. Kysymysmerkki on myös se, tohtiiko Katainen itse uhrata lopunkin vähän vapaa-aikansa pois perheeltä, Kreikan palomuurien rakenteluun.
Mutta suurin este on sittenkin komissaari Olli Rehn (kesk).
Pienelle maalle, olkoonkin parasta kolmen A:n ryhmää, ei anneta kahta merkittävää pestiä EU:n talousjohdossa. Se kävi ilmi jo vuosi sitten, kun Suomen Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta ehdotettiin Euroopan keskuspankin EKP:n johtoon.
Saksa nosti silloinkin Liikasen nimen isosti esille Jean-Claude Trichet'n tulevana seuraajana, ja silloinkin Ranska ja muu eteläinen Eurooppa sen torppasi. Pääjohtajaksi valittiin lopulta italialainen Mario Draghi.
Nytkin Kataisen nimitys tyrmättäneen samoista syistä. Ja erityisesti, koska kyse on virkanimityspaketista, kuten Katainen itsekin totesi.
EU:n on samanaikaisesti löydettävä johtaja paitsi euroryhmälle, myös kesällä aloittavalle pysyvälle kriisirahastolle EVM:lle sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille EBRD:lle. Paketti taas on silkkaa poliittista vääntöä ja lehmänkauppoja, puoluepolitiikkaa ja maantiedettä.
Toisin sanoen, vaikka Kataista houkuttelisikin, on todennäköistä, että ohi menee.
Toisaalta, vaikka ei niin houkuttaisikaan, ei kannata heti sanoa ei. Katainen tietää, että politiikassa kannattaa olla mukana pelaajana, ei katsomossa huutelijana.
Yle Uutiset / Tytti Sulander
NÄKÖKULMA: Käykö Kataiselle kuten Erkki Liikaselle? | Talous ja politiikka | YLE Uutiset | yle.fi