V
vieras
Vieras
Valtion tulonsiirrot miehiltä naisille
9.3.2010 9.38 | Henry Laasanen | Miesten tasa-arvo
Stakesin erikoistutkija Timo Karjalainen kirjoittaa (kirjassa Mies vailla tasa-arvoa 2007), että miehet maksavat naisia enemmän tuloveroja ja eläkemaksuja, koska miesten tulot ovat suuremmat. Karjalainen kertoo, että terveydenhuollon menot vuodessa ovat yhteensä 11,8 miljardia euroa, josta naisten osuus oli 7 miljardia ja miesten osuus 4,8 miljardia. Miesten tappio vuodessa 2000-luvun alussa oli siten 2,2 miljardia. Voidaan otaksua, että suurin osa palveluihin käytetyistä rahoista on kerätty miehiltä, kuten myös suurin osa vanhuseläkkeisiin kerätyistä rahoista. Karjalaisen arvion mukaan miehet rahoittivat edellä mainittuja palveluja 1,6 miljardilla eurolla enemmän kuin naiset. Miesten vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sijoittaman euron arvo suhteessa naisen euroon on noin 70 sentin paikkeilla.
Kun miesten lyhyemmän eliniän aiheuttamien menetysten arvo lasketaan yhteen miehille julkisesta terveydenhoidosta ja eläkejärjestelmästä lankeavien kulujen kanssa, miesten kokonaistappioksi tulee Karjalaisen mukaan 11,8 miljardia vuodessa 2000-luvun alkua tarkastellen. Miehet tukevat naisille keskimäärin suosiollisempaa ikääntyneiden lakisääteistä sosiaaliturvaa kolmella systemaattisella tavalla: miehet kuolevat naisia nuorempina, kuluttavat vähemmän verorahoitteisia terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palveluja sekä saavat lyhyemmän ajan vanhuuden eläkkeitä. (Karjalainen 2007, 26-28.)
Tanskasta löytyy kaksi tutkimusta, jotka osoittavat samaan suuntaan. Artikkeli Generational and gender-specific aspects of the tax and transfer system in Denmark (1997) kertoo, että miesten tuloista menee paljon suurempi summa verojen kautta julkishallinnon käyttöön kuin naisten tuloista. Naiset puolestaan saavat takaisin enemmän eläkkeitä, osaltaan naisten pitemmän eliniän takia ja toisaalta siksi, että vanhat ihmiset käyttävät runsaasti verovaroin kustannettuja palveluja. Naiset saavat enemmän myös työttömyystukia (tämän päivän Suomessa tilanne on luultavasti päinvastainen, koska suurin osa työttömistä on miehiä). Sen lisäksi naisten terveyshuoltoon ja muihin hyvinvointipalveluihin käytetään paljon enemmän rahaa kuin miesten vastaaviin menoihin.
Artikkelissa Woman-friendly policies and state feminism: Theorizing Scandinavian gender equality kerrotaan, että keskimäärin Tanskan kansalainen saa 0,8 miljoonaa tulonsiirtona elämänsä aikana. Tyttö voi odottaa saavansa 2.4 miljoonaa kruunua, kun taa poika toimii nettomaksajan 0.8 miljoonalla kruunulla. Ero johtuu siitä, että naiset pitävät paljon enemmän perhevaipaita ja elävät miehiä pidempään.
Miehiltä naisille suunnattujen tulonsiirtojen lisäksi on syytä huomioida myös miesten asevelvollisuus, joka on lähes palkatonta työtä yhteiskunnan hyväksi.
Kun vertaillaan miesten ja naisten tilannetta yhteiskunnassa, ansiotulojen lisäksi tulisikin huomioida myös miesten osa verojen nettomaksajana ja naisten rooli verotulojen nettosaajana. Timo Karjalaisen mukaan "miehet ovat ansainneet rahoitusosuuttaan vastaavan satsauksen terveyttä ja elinikää lisääviin toimiin. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee jo tasa-arvolainsäädännön mukaan huolehtia tosiasiallisesta eikä vain teoreettisesta tasa-arvosta."
http://henrylaasanen.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/09/valtion-tulonsiirrot-miehilta-naisille/
9.3.2010 9.38 | Henry Laasanen | Miesten tasa-arvo
Stakesin erikoistutkija Timo Karjalainen kirjoittaa (kirjassa Mies vailla tasa-arvoa 2007), että miehet maksavat naisia enemmän tuloveroja ja eläkemaksuja, koska miesten tulot ovat suuremmat. Karjalainen kertoo, että terveydenhuollon menot vuodessa ovat yhteensä 11,8 miljardia euroa, josta naisten osuus oli 7 miljardia ja miesten osuus 4,8 miljardia. Miesten tappio vuodessa 2000-luvun alussa oli siten 2,2 miljardia. Voidaan otaksua, että suurin osa palveluihin käytetyistä rahoista on kerätty miehiltä, kuten myös suurin osa vanhuseläkkeisiin kerätyistä rahoista. Karjalaisen arvion mukaan miehet rahoittivat edellä mainittuja palveluja 1,6 miljardilla eurolla enemmän kuin naiset. Miesten vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sijoittaman euron arvo suhteessa naisen euroon on noin 70 sentin paikkeilla.
Kun miesten lyhyemmän eliniän aiheuttamien menetysten arvo lasketaan yhteen miehille julkisesta terveydenhoidosta ja eläkejärjestelmästä lankeavien kulujen kanssa, miesten kokonaistappioksi tulee Karjalaisen mukaan 11,8 miljardia vuodessa 2000-luvun alkua tarkastellen. Miehet tukevat naisille keskimäärin suosiollisempaa ikääntyneiden lakisääteistä sosiaaliturvaa kolmella systemaattisella tavalla: miehet kuolevat naisia nuorempina, kuluttavat vähemmän verorahoitteisia terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palveluja sekä saavat lyhyemmän ajan vanhuuden eläkkeitä. (Karjalainen 2007, 26-28.)
Tanskasta löytyy kaksi tutkimusta, jotka osoittavat samaan suuntaan. Artikkeli Generational and gender-specific aspects of the tax and transfer system in Denmark (1997) kertoo, että miesten tuloista menee paljon suurempi summa verojen kautta julkishallinnon käyttöön kuin naisten tuloista. Naiset puolestaan saavat takaisin enemmän eläkkeitä, osaltaan naisten pitemmän eliniän takia ja toisaalta siksi, että vanhat ihmiset käyttävät runsaasti verovaroin kustannettuja palveluja. Naiset saavat enemmän myös työttömyystukia (tämän päivän Suomessa tilanne on luultavasti päinvastainen, koska suurin osa työttömistä on miehiä). Sen lisäksi naisten terveyshuoltoon ja muihin hyvinvointipalveluihin käytetään paljon enemmän rahaa kuin miesten vastaaviin menoihin.
Artikkelissa Woman-friendly policies and state feminism: Theorizing Scandinavian gender equality kerrotaan, että keskimäärin Tanskan kansalainen saa 0,8 miljoonaa tulonsiirtona elämänsä aikana. Tyttö voi odottaa saavansa 2.4 miljoonaa kruunua, kun taa poika toimii nettomaksajan 0.8 miljoonalla kruunulla. Ero johtuu siitä, että naiset pitävät paljon enemmän perhevaipaita ja elävät miehiä pidempään.
Miehiltä naisille suunnattujen tulonsiirtojen lisäksi on syytä huomioida myös miesten asevelvollisuus, joka on lähes palkatonta työtä yhteiskunnan hyväksi.
Kun vertaillaan miesten ja naisten tilannetta yhteiskunnassa, ansiotulojen lisäksi tulisikin huomioida myös miesten osa verojen nettomaksajana ja naisten rooli verotulojen nettosaajana. Timo Karjalaisen mukaan "miehet ovat ansainneet rahoitusosuuttaan vastaavan satsauksen terveyttä ja elinikää lisääviin toimiin. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee jo tasa-arvolainsäädännön mukaan huolehtia tosiasiallisesta eikä vain teoreettisesta tasa-arvosta."
http://henrylaasanen.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/09/valtion-tulonsiirrot-miehilta-naisille/
Ikää 32, korkeakoulututkinto ja kovapalkkaisessa työssä jo monta vuotta. Ajattelin myös kuolla nuorena joten nettoa tulen yhteiskunnalle jättämään!
