karo
Oonkohan ymmärtänyt väärin, kun luulin että perhe on yhteinen "yritys"? Siltä ainakin tosi usein tuntuu. Meillä on yksi lapsi, 2,5 kk vanha. Lapsi on ihana ja tiesin kyllä tähän ryhtyessäni, että hoitaminen tulee olemaan kokopäiväistä työtä. Silti mua ärsyttää mieheni tekemiset tai paremminkin tekemättä jättämiset joskus suunnattomasti. Ymmärrän kyllä, että hän käy töissä mut vapaa-aika on kaikkea muuta kuin vauvanhoitoa. Tiedän, ettei se varmaankaan tahallaan sitä tee, ei vaan tajua vai onko lie laiskuutta??? Minä olen päivät kotona vauvan kanssa. Kun mies tulee töistä kotiin (tekee tosin pitkiäkin päiviä), sillä on aina jotain tärkeetä tekemistä tai sit jotain harrastuksiin liittyvää. On vauvan kanssa samassa huoneessa tunnin tai korkeintaan pari illassa. Silloinkin minä hoidan syöttämiset (syö pullosta) ja vaippojen vaihtamiset. Yöllä en edes herätä miestäni syöttämään, koska olen ajatellut et se tarvitsee unta jotta jaksaa käydä töissä.
Viikonloppuisin on ulkona kamalasti tekemistä ja taas alkaa tuo aah niin ihana hirvenmetsästys... Siellä kuluu viikonloppuisin päivät mukavasti! Minäkin olen joutunut luopumaan hetkellisesti omista harrastuksistani. Tiedän, että mieheni välittää vauvasta siitä ei oo kysymys. Mut tuntuu niin hölmöltä sen selitykset, että joku homma on saatava valmiiksi. Jos se jää hoitamaan vauvaa, kaikki hommat on tekemättä. Onhan munkin selvittävä kaikista päivittäisistä hommistani, enkä voi laittaa vauvaa six aikaa mihinkään. Suutuspäissäni uhkasin jo lähtee, jos sillä on meille aikaa vaan sitten, kun ei oo enää mitään muuta. En kai kuitenkaan lähtis, rakastan miestäni ja haluan antaa lapselle ehjän kodin. Rakastan lastamme yli kaiken, enkä vaihtais päivääkään pois, vaikka välillä väsyttää. Mieheni käytös vaan välillä ottaa päähän..Oisko muita miehiinsä "kyllästyneitä"??
Viikonloppuisin on ulkona kamalasti tekemistä ja taas alkaa tuo aah niin ihana hirvenmetsästys... Siellä kuluu viikonloppuisin päivät mukavasti! Minäkin olen joutunut luopumaan hetkellisesti omista harrastuksistani. Tiedän, että mieheni välittää vauvasta siitä ei oo kysymys. Mut tuntuu niin hölmöltä sen selitykset, että joku homma on saatava valmiiksi. Jos se jää hoitamaan vauvaa, kaikki hommat on tekemättä. Onhan munkin selvittävä kaikista päivittäisistä hommistani, enkä voi laittaa vauvaa six aikaa mihinkään. Suutuspäissäni uhkasin jo lähtee, jos sillä on meille aikaa vaan sitten, kun ei oo enää mitään muuta. En kai kuitenkaan lähtis, rakastan miestäni ja haluan antaa lapselle ehjän kodin. Rakastan lastamme yli kaiken, enkä vaihtais päivääkään pois, vaikka välillä väsyttää. Mieheni käytös vaan välillä ottaa päähän..Oisko muita miehiinsä "kyllästyneitä"??