K
kääks
Vieras
Meillä on kaksi lasta ja mies tahtoisi kolmannen parin vuoden sisällä, ei kuitenkaan ihan vielä. Olen itse ollut asiaa vastaan kuopuksen syntymästä lähtien ja vielä viime viikkoinakin. Nyt yllätän itseni toisinaan pohtimasta, kuinka "kiva" olisi olla vielä raskaana ja pidellä vauvaa... Kuopus on 3v, joten kaipa tämä kuuluu asiaan..?
Jotenkin sitä vaan romantisoi raskausajan, synnytykset ja pikkuvauva-ajan sekä imetyksen, vaikka oikeasti inhosin imetystä ja sitä pienen vauvan kanssa väsyneenä heräilyä. Olen aina ajatellut, että nyt on hyvä, kun lapset ovat jo vähän kasvaneet ja heidän kanssaan voi reissata pitkin Suomea ja ulkomaita ihan simppelisti. Ja nelihenkisenä perheenä mahdumme helposti samaan laivahyttiin, hotellihuoneeseen jne.
En ole ikinä ollut mitenkään vauvaihminen, joka ihastelisi pikkuvauvoja, vaan pikkuvauva-aika on mielestäni ollut aina se välttämätön paha :/ Ja nyt sitten yllättäen ajatukset ovat muuttuneet hetkittäin jopa vauvan hankintaa ehkäpä vähän ajatusleikkinä harkitsevaksi.
Jotenkin sitä vaan romantisoi raskausajan, synnytykset ja pikkuvauva-ajan sekä imetyksen, vaikka oikeasti inhosin imetystä ja sitä pienen vauvan kanssa väsyneenä heräilyä. Olen aina ajatellut, että nyt on hyvä, kun lapset ovat jo vähän kasvaneet ja heidän kanssaan voi reissata pitkin Suomea ja ulkomaita ihan simppelisti. Ja nelihenkisenä perheenä mahdumme helposti samaan laivahyttiin, hotellihuoneeseen jne.
En ole ikinä ollut mitenkään vauvaihminen, joka ihastelisi pikkuvauvoja, vaan pikkuvauva-aika on mielestäni ollut aina se välttämätön paha :/ Ja nyt sitten yllättäen ajatukset ovat muuttuneet hetkittäin jopa vauvan hankintaa ehkäpä vähän ajatusleikkinä harkitsevaksi.