Nainen vain ILMOITTAA että jää kotiin lasten kanssa!!

Mä oon kuullut miesten tuskastelevan sitä, kun ensin ostetaan se kallis paritalon puolikas, joka on naisen Unelma-asunto (mikään vähempi ei olisi riittänytkään). Sitten tulee se lapsi ja yhtäkkiä äitiysloman loppupuolella nainen ilmoittaakin jäävänsä kotiin vuosiksi. Vähintään yhtä paljon siitä syystä että työt ei vain nappaa kuin siitä syystä, ettei halua laittaa lasta hoitoon. Mies painaa duunia silmänaluset mustina eikä sillä ole mitään merkitystä, kun se vain on niiin tärkeä asia, ettei lasta laiteta ollenkaan hoitoon koska se vain on niin hirveää ja kamalaa. Nainen tekee ne perheen "arvovalinnat" ja mies siinä sitten vikisee eikä ehdi tai jaksa paljoa muksujen kanssa olla rankkojen työpäivien päätteeksi. Ja siitäkin sitten taas valitetaan..

No onko se mikään mies, joka ei saa suutansa auki jos tilanne on tuo? Ei saa suoraan sanottua vaimolleen että tilanne on nyt se, että meillä ei ole varaa pitää tätä sinun haluamaasi paritalon puolikasta jos et mene töihin.

 

En tajua miksi taloudelliset asiat olisivat vain miehen huoli? Tottakai rahan tiukkuus on molemmille stressin aihe, ei vain työssäkäyvälle. Ei ole mahdollista, että vain toinen tekee perheen arvovalinnat tai vain toinen joutuu kantamaan huolta rahan riittävyydestä. On kyllä suhde pielessä jos ei puhalleta yhteen hiileen.

 

En tajua miksi taloudelliset asiat olisivat vain miehen huoli? Tottakai rahan tiukkuus on molemmille stressin aihe, ei vain työssäkäyvälle. Ei ole mahdollista, että vain toinen tekee perheen arvovalinnat tai vain toinen joutuu kantamaan huolta rahan riittävyydestä. On kyllä suhde pielessä jos ei puhalleta yhteen hiileen.

Kyllähän se työssäkäyvä väkisin joutuu kantamaan huolta rahan tuonnista, jos toinen on kotona . Enemmänhän siinä menee rahaa, kun toinen on kotona kuin että olisi töissä, jos huomioidaan syöminen, asunnon ja huonekalujen kuluminen ym.

 

No me ainakin ollaan keskusteltu näistä asioista jo hyvissä ajoin ennen raskautta. Ja mies saa mun puolesta ilomielin jäädä kotiin, kunhan oon toipunut synnytyksestä ja ensikuukausien imetys on ohi.

 

Minä olen kotona kahden, kohta kolmen lapsen kanssa. Ja olemme miehen kanssa sopineet, että olen ainakin siihen asti kun nuorimmainen on kolmen. Sitten mielellään jotain sellaista työtä, että voin tehdä kotona mahdollisimman paljon. Meillä menee kuitenkin taloudellinen vastuu niin, että mies tienaa ja minä pidän huolen, että rahat riittävät laskuihin, ruokaan ja harrastuksiin ym. Mies on sanonut, ettei jaksa kytätä mainoksista tarjouksia ym. jotenka se puoli jää sitten minun vastuulle. Joskus on tiukempaa joskus taas ei.