nainen ei piittaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja murtunut mies
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

murtunut mies

Vieras
Heps! Vähän purkaan itseäni kun meillä on suhde jotenkin hukassa. Meillä on 4v. tyttö ja kihlattu on 29 viikolla raskaana. Kuljen töissä hyvinkin ahkerasti ja kotiin kun pääsen niin kaikki kotityöt on tekemätä. Suukottelen kaikki kun tulen kotiin ja halin. Suukottelen ja hellin vauvaa avovaimoni hymyillessä koska hänkin tykkää siitä. Hän ei tiskaa, ei pese pyykkiä, ei imuroi, ei pese lattioita, ei ole lapsen kanssa pihalla juuri koskaan, kauppaan jos hän menee hän tuo itselleen hyväskiä toki ruokaakin joskus. Tätä on jatkunut jo ainakin puoli vuotta ja asiasta on ollut keskusteluakin ja sekin ihan nätisti puhuttu ei tapeltu. Lupasi parantaa tapansa mut ei niin ei. Alan väsyä kun teen aina melkein kaikki kotityötkin pitkän työpäivän lisäksi. En ymmärrä mikä on pielessä. Lääkärissä on avovaimon kanssa käyty ja viimeksikin määräs vaan lepoa mutta ei tiennyt mikä oli. Eilen oli anoppini ja appini käynyt kylässä. He olivat siivonneet sillä välin kun avovaimo oli istunut netin ääressä melkein 4 tuntia putkeen. :headwall: :headwall: :headwall: Mitä tekisitte.? Voisitteko auttaa rakastavaa isä ukkelia.!?
 
Voi harmi et asia on näin.Mut toi kuulostaa aivan raskausajan masennukselta.Ihme et se lääkäri ei oo ottanu enempää asiaa puheille.Itse nimittäin olen raskaana viikoilla 38+1 ja taistelen masennuksesta koko ajan.Mun mies on niin paljon pois et mulle jää kaikki vaik mun pitäs levätä sillä mulla epäillään raskausmyrkytystä.Mut onko sun vaimos yksinäinen?Onks sil ketään kenen kaa se seurustelis sillon kun olet töissä?En tiedä kyllä...kyllähän nuo kotihommat tympii joskus mut sit jos ne lopettaa kokonaan ettei mitään tapahdu niin kyl jokin on pahasti pielessä.Epäilen masennusta.Mut tsemppiä ja koitahan jaksella!Muuten ihana kuulla että jaksat huolehtia työstäsi sekä myös kotitöistä! :hug:
 
Niin kyllä keskusteltu on vakavasti aiheesta. Hän on kovasti vakuutttanut ettei häntä vaivaa mikään eikä muutenkaan olisi mitään sydämmellä. Ei hän ollut meidän esikoisen aikana tuollainen. Olen niin kovasti huolissani mutta voimat ei tahdo piisata joka paikkaan. Hävettää pyytää keneltäkää apua. Koska hän vaan laiskottelee. Töistä on huono pyytää vapaata koska meillä on oma yhteinen firma ja töitä on paljon. Ymmärrän hyvin ettei raskausaika ole helppoa. Kesäkuussa meillä vietetään häitä. Tuleva vaimoni on erittäin rakas ihminen sekä rakkautta meillä on.
 
Sit sun täytyy vain yksinkertaisesti sanoa et sinä olet väsynyt tällaiseen!Pakkohan siihen on syynsä olla!Eihän sinunkaan tarvitse kaikkeen alistua!Jaksamisia,ja varsinkin kun olette naimisiin menossa niin pitäisi joku järjestys olla noista kotitöistä...Mut kaikki aikanaan. :saint:
 
Sata pistettä sulle kun jaksat tehdä vielä kotityöt töiden päätteeksi.
Ei kaikki miehet teet. Ja tuo,että sä olet huomannu ,et jotain on vialla.
Mä olisin kyllä kanssa sitä mieltä,että masennuksesta on kyse. Vaimosi ei vain itse sitä tiedosta. Itselläni oli ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen masennusta enkä sitä silloin masennukseksi tunnistanut.Vasta jälkeenpäin olen asian hoksannut. Mä en kanssa tahtonu saada kotihommia tehdyksi ja omasta ulkonäöstäkin huolehtiminen oli huonoissa kantimissa. Muistan kerrankin kun mies tuli töistä kotiin ja sanoi,et mitäs nyt on tekeillä kun sä oot tukkas laittanu. Mieluusti olisin päivisinkin vaan nukkunu joka kääntees. Vauva vaan sattui olemaan sellaista sorttia joka ei päivsin paljoa nukkunu. Onneksi kuitenkin nukku yöt hyvin.Mut tosiaan masennusta voi olla jo odotusaikana.En tiedä voisitkohan sä ottaa yhteyttä neuvolaan ja kertoa huolesi vaimosi terveydenhoitajalle. Niin hän voisi sitten kun vaimosi seuraavan kerran menee käymään niin vähän tunnustella asiaa.Ja tietysti ilman ,että hän paljastaisi sinun olleen häneen yhteydessä.Neuvolahenkilökuntahan on vaitiolovelvollisia.
Voimia sinulle!

:hug:
 
Masennusta :( Yleensä sairas itse ei sitä myönnä ennekuin alkaa olla myöh. Lääkäriin vaan ja lääkkeitä ,vaimosi ei tuosta ryhdistäydy jos ei apua saa. Synnytyksen jälkeistä masennusta on paljon äideillä... Soita vaik synnytys sairaalaan ja kysy ja kerro vaimosi tilanteesta. Heillä siellä on varmasti tietoa tästä asiasta... Vertais ryhmät ovat kan s todella hyviä. Pikaisesti apua ...Masennus on vakava sairaus jos ei sitä hoida. Tsemppiä teille :hug:
 
Kuullostaa ihan minulta. En ole jaksanut tehdä yhtään mitään muuta kuin mitä on ollut pakko. Lopulta olin siinä pisteessä että ahdisti koko ajan ja kaikenmaailman pelkotiloja alkoi olla, en pystynyt nauttimaan lapsesta ollenkaan. Silloin älysin hakea apua ja nyt olen käynyt muutaman kerran psykoterapeutin juttusilla ja pahin alkaa helpottamaan. Jopa kotityöt maistuu pienissä määrissä.

Eli olen kanssa sitä mieltä että masennuksesta on kyse. Soitto neuvolaan kuullosti minusta hyvältä neuvolta. Siitä voisi aloittaa ja terveydenhoitajalla voi olla lisäohjeita.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.01.2005 klo 13:19 murtunut mies kirjoitti:
Heps! Vähän purkaan itseäni kun meillä on suhde jotenkin hukassa. Meillä on 4v. tyttö ja kihlattu on 29 viikolla raskaana. Kuljen töissä hyvinkin ahkerasti ja kotiin kun pääsen niin kaikki kotityöt on tekemätä. Suukottelen kaikki kun tulen kotiin ja halin. Suukottelen ja hellin vauvaa avovaimoni hymyillessä koska hänkin tykkää siitä. Hän ei tiskaa, ei pese pyykkiä, ei imuroi, ei pese lattioita, ei ole lapsen kanssa pihalla juuri koskaan, kauppaan jos hän menee hän tuo itselleen hyväskiä toki ruokaakin joskus. Tätä on jatkunut jo ainakin puoli vuotta ja asiasta on ollut keskusteluakin ja sekin ihan nätisti puhuttu ei tapeltu. Lupasi parantaa tapansa mut ei niin ei. Alan väsyä kun teen aina melkein kaikki kotityötkin pitkän työpäivän lisäksi. En ymmärrä mikä on pielessä. Lääkärissä on avovaimon kanssa käyty ja viimeksikin määräs vaan lepoa mutta ei tiennyt mikä oli. Eilen oli anoppini ja appini käynyt kylässä. He olivat siivonneet sillä välin kun avovaimo oli istunut netin ääressä melkein 4 tuntia putkeen. :headwall: :headwall: :headwall: Mitä tekisitte.? Voisitteko auttaa rakastavaa isä ukkelia.!?
Lopeta se hyysääminen ja anna olla siivoamatta jos ei siivoa.Sen verran naisen pitää päivän aikana tehdä että siivoaa.Jos opetat hänet siihen että siivoat,saat tehdä sen aina.Sulje nettiliittymä jos muu ei auta.
 
Edellistä kommentoisin... jos kyse on tosiaan masennuksesta niin ei kannata ruveta tässä vaiheessa taistelemaan niistä siivoamisista. Rakkaasi kaipaa ymmärrystä ja tukea eikä mitään kiukuttelua tekemättömistä töistä. Tehkää se mikä on ihan pakko ja antakaa muiden hommien olla. Ei niihin sotkuihin kuole!!!

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.01.2005 klo 13:19 murtunut mies kirjoitti:
Heps! Vähän purkaan itseäni kun meillä on suhde jotenkin hukassa. Meillä on 4v. tyttö ja kihlattu on 29 viikolla raskaana. Kuljen töissä hyvinkin ahkerasti ja kotiin kun pääsen niin kaikki kotityöt on tekemätä. Suukottelen kaikki kun tulen kotiin ja halin. Suukottelen ja hellin vauvaa avovaimoni hymyillessä koska hänkin tykkää siitä. Hän ei tiskaa, ei pese pyykkiä, ei imuroi, ei pese lattioita, ei ole lapsen kanssa pihalla juuri koskaan, kauppaan jos hän menee hän tuo itselleen hyväskiä toki ruokaakin joskus. Tätä on jatkunut jo ainakin puoli vuotta ja asiasta on ollut keskusteluakin ja sekin ihan nätisti puhuttu ei tapeltu. Lupasi parantaa tapansa mut ei niin ei. Alan väsyä kun teen aina melkein kaikki kotityötkin pitkän työpäivän lisäksi. En ymmärrä mikä on pielessä. Lääkärissä on avovaimon kanssa käyty ja viimeksikin määräs vaan lepoa mutta ei tiennyt mikä oli. Eilen oli anoppini ja appini käynyt kylässä. He olivat siivonneet sillä välin kun avovaimo oli istunut netin ääressä melkein 4 tuntia putkeen. :headwall: :headwall: :headwall: Mitä tekisitte.? Voisitteko auttaa rakastavaa isä ukkelia.!?


Hei raskaus on jo aika pitkällä. Viehän se mehut odottajalta, jos siinä on vielä toinen lapsi. Voi olla veriarvot alhaiset ja kyllä se vauva siellä massussa verottaa voimia. Eiköhän sen tulevan äidin ole tärkeintä rentoutua. huusholli kyllä pysyy. Ja jos saatte ulkopuolista siivousapua, niin hommatkaa sellaista. Nyt on tärkeintä että vaimosi saa levätä. Ulos voit kyllä häntä patistaa, raitis ilma olis varmasti hyväksi.
 
No sinähän olet puolisosi valinnut. Itse oli käytävä molempien raskausaikoina raskaassa työsä, ja silti olen aina esim leiponut pullat itse esikoisen kanssa ja tehnyt kotityöt työssäoloaikana miehen kanssa puoliksi. jos kotona olen, teen suurimman osan kotitöistä luonnollisesti.

Jos vaimosi ei tee nyt mitään, asia tuskin tulee parempaan suuntaan muuttumaan. Parempi vain tottua ja jaksaa sinun tehdä työt. vaihtoehtoisesti sinulla olisi vähemmän töitä, jos vaimosi olisi töissä ja tyttäresi hoidossa, niin ei olisi ketään päivällä sotkimassa. Ehdota,e ttä ainakin heti äitiysloman jälkeen menee töihin, jos kerta olet väsynyt, niin sinun oma työmäärä ainakin tällä tavalla vähenee.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.01.2005 klo 16:28 Amfritrite kirjoitti:
Jos vaimosi ei tee nyt mitään, asia tuskin tulee parempaan suuntaan muuttumaan. Parempi vain tottua ja jaksaa sinun tehdä työt.

En oikein usko tohon, koska alkuperäinen kertoi että tätä on jatkunut vasta jonkin aikaa. Kuulostaa siis mustakin masennukselta. Se nainen on kuitenkin onnekas kun on noin ymmärtäväinen ja huolehtivainen mies!
 

Yhteistyössä