V
vierailija
Vieras
Jari sai kunnaninsinööriltä tylyn sähköpostin – ”En olisi uskonut, että nyky-Suomessa tapahtuu tällaista”
Heikkilän suvun omistuksessa sukupolvien ajan olleet maat uhkaavat päätyä kunnalle. Vieressä kohoaa jo kerrostaloja. Kuvassa Jari Heikkilä poikansa Onnin kanssa.
Julkaistu: 26.5. 7:16
Lempäälän Vuoreksen maanomistajien mukaan kunta vaatii heidän omaisuuttaan polkuhintaan, jotta se voi tehdä maalla kiinteistöbisnestä.
Tampereen rajalla Lempäälän Vuoreksessa maanomistajat ovat pöyristyneitä. Kunta on kohta puolen vuoden ajan vaatinut heitä myymään maansa pilkkahintaan, sillä paikalle aiotaan rakentaa uusi asuinalue. Kiisteltyjen tonttien kyljessä kohoavat jo uudet kerrostalot Tampereen puolella.
– Meitä on ihmetyttänyt, että miksi maita yritetään riistää polkuhintaan painostamalla. En olisi uskonut, että nyky-Suomessa tapahtuu tällaista, Jari Heikkilä sanoo.
Heikkilän suku on yksi alueen suurimmista maanomistajista. Maanomistajat uskovat, että kunta yrittää raivata heidät alueelta, jotta se pääsee tekemään mailla kiinteistöbisnestä.
Kunnan verkkosivuilla maita on esitelty kaavoitettavana alueena, jonne on piirretty muun muassa kerrostaloja, päiväkoti, kevyen liikenteen väylä ja rivitaloja. Silti Lempäälä tarjoaa maista raakamaan hintaa.
– Kunnanjohtaja on kieltänyt meitä hyvin painokkaasti menemästä julkisuuteen. Maanomistajia pidetään pimennossa ja löysässä hirressä. Yritimme olla yhteyksissä kunnanhallituksen jäseniin, mutta olemme kuulleet, että heitä on kielletty keskustelemasta maanomistajien kanssa jääväyksen uhalla, Heikkilä sanoo.
Vuoreksen maanomistajien ahdingosta ovat aiemmin kirjoittaneet Aamulehti ja Helsingin Sanomat.
Lempäälä on tarjonnut maista reilun kolmen euron neliöhintaa, aluksi hinta oli vielä alhaisempi. Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen on tehnyt alueesta puolueettoman hinta-arvion. Arvion mukaan maiden käypä hinta pakkolunastuksessa olisi 7–8 euroa neliöltä.
Vuokrista kertyy vuodessa enemmän neliöhintaa
Toukokuussa kunta pyysi maanomistajia kertomaan oma hintansa mailleen. Heikkilän mukaan he tarjosivat maita Lempäälälle 20 prosentilla niiden kaavoitetusta arvosta. Heikkilä on laskenut, että kunta tulee samaan 19 miljoonaa euroa, kun se myy hänen sukunsa maat rakennusliikkeille.
– Kun yritimme kysyä, että voidaanko neuvotteluja nyt jatkaa, kunnalta tuli vain ilmoitus, ettei heillä ole tarvetta neuvotella. Tämä on hyvin omituista ja röyhkeää peliä.
Ilta-Sanomien näkemässä sähköpostissa ilmenee kunnan lyhyt vastaus, jonka mukaan kunnalla ei ole tarvetta järjestää neuvotteluita. Viestissä ilmoitetaan lisäksi vain, että tarjous on voimassa 22.5. asti.
Maansiirtoyritys on vuokrannut Heikkilän maita hiekan ja maa-aineksen varastointiin. Vuokrista kertyy alle vuodessa enemmän neliöhintaa kuin kunnan tarjoamasta ostohinnasta.
– Olen verrannut tätä siihen, että kunta vaatisi omistusasuntoasi alle vuoden vuokrilla.
Kunta on tarjonnut Heikkilän sisarusten omistamista 15 hehtaarin maista 519 000 euroa. Kun summa jaetaan sisarusten kesken ja siitä otetaan verot pois, jokainen saisi rahoilla tulevalta Vuoreksen alueelta yhden tontin, Heikkilä laskee.
– Se on ollut sukumme maata sukupolvien ajan. Nyt tuntuu siltä, että koko omaisuus pyritään riistämään.
Omalle maalle ei saanutkaan rakentaa
Sani Rastila haaveili 1990-luvun lopulla rakentavansa hirsitalon isältään perimille 1,7 hehtaarin maille. Hän oli tilannut talopaketin ja saanut rakennusluvan, kunnes rakennusprojekti tyssäsi yllättäen kuin seinään.
– Rakentaminen evättiin sillä, että maa- ja metsätalousliittymää ei muutettu yksityistien käyttöliittymäksi. Hämmästytti suuresti, miksi omalle maalleen ei saa rakentaa, koska alue on keskellä metsää. Jo saman vuoden syksyllä alkoi liikkua huhuja, että alueelle kaavaillaan uutta kaupunginosaa, Rastila kertoo.
Rastila oli toivonut, että olisi voinut perustaa perheen ja kasvattaa lapsensa sukunsa mailla. Hän on laskenut, ettei tule kunnan tarjoamalla noin 50 000 euron summalla saamaan alueelta edes omakotitalotonttia.
– Se tuntuu aika epäreilulta ja törkeältä. Kaikki avaimet ovat kunnalla. Pieni maanomistaja on tässä häviävä pelinappula. Aikanaan kunta tuumasi, ettei se lähde pakkolunastuksen tielle, mutta niin ne puheet muuttuvat vuosien saatossa.
Maanomistajat pelkäävät nyt, että seuraavaksi kunta pakkolunastaa maat.
– Tulemme taistelemaan loppuun saakka ja käymään kaikki valitusprosessit läpi. Ei tällä tavalla voi talloa kuntalaisten yli. Olemme tulleet niin paljon vastaan näissä tarjouksissa, ettei tästä enää lähdetä tinkaamaankaan.
Emeritusprofessori: Näin kauheaa kuviota ei hyväksytä Euroopassa
Vuoreksen alueen maanomistajat ovat Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaan mukaan hyvin surullisessa tilanteessa. Hän pitää todennäköisenä, että Lempäälä päätyy pakkolunastamaan maat. Myöhemmin kunta voi rauhassa tehdä voittoa halpaan hintaan ostetuilla tonteilla.
– Suomessa maanomistajien oikeussuoja on murrettu. Nyt kunnat ovat ensimmäistä kertaa ilmaisseet avoimesti, että pakkolunastuksilla on merkittävä vaikutus kunnan talousarvioon ja ovat esittäneet laskelmia siitä, kuinka paljon ne saavat voittoa, kun maat lunastetaan, kaavoitetaan ja myydään markkinaehtoisesti, Majamaa sanoo.
Emeritusprofessorin mukaan vastaavanlaista ”kauheaa kuviota” ei hyväksytä muissa Pohjoismaissa, Euroopassa eikä edes Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
– Meillä tämä on mennyt tämänkaltaiseksi ihan viime vuosina.
Vuoreksen kiista ei ole Suomessa yksittäistapaus, Majamaa huomauttaa.
– Se, että maakauppoja ei mene niin paljon lunastusmenettelyyn johtuu siitä, että kunta ilmoittaa, että joko itkulla tai ilman.
Lunastuslakia uudistetaan parhaillaan. Tarkoituksena on, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu kaikissa lunastustoimituksissa.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen muistuttaa, että pakkolunastus on aina vaikein ratkaisu.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen muistuttaa, että pakkolunastus on aina vaikein ratkaisu. (KUVA: Jussi Nukari / Lehtikuva)
”Kunta kyllä saa pakkolunastusluvan”
Vuoreksen alueen hintaa nostaa sen sijainti ja alueelle suunniteltu rakennusoikeuden määrä, sanoo hinta-arvion tehnyt Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen. Emeritusprofessorin mukaan Lempäälän kunta on maksanut raakamaasta tietyillä alueilla kolmesta neljään euroa neliöltä.
– Vuoreksen alue on sijainniltaan ja rakennusoikeuden määrässä vähän erilainen kuin Lempäälän kunnan tähän asti hankkimat raakamaa-alueet, Vitikainen huomauttaa.
Vitikaisen mukaan Vuoreksen alueen sijainti on erinomainen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen nähden muun muassa siksi, että viemäri- ja vesijohtojen liittäminen on edullista. Lisäksi alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla.
– Toisaalta alueen rakennusoikeuden määrä on varsin suuri. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat hintaan. Jos Lempäälä hankkii alueen omistukseensa ja kaavoittaa sen kerrostalotonteiksi, niiden hinta on tietysti aivan jotain muuta, emeritusprofessori huomauttaa.
Emeritusprofessorin mukaan maanomistajat ja Lempäälän kunta voisivat tehdä alueesta maankäyttösopimuksen, jossa arvonnousu pyrittäisiin jakamaan oikeudenmukaisella tavalla.
– Silloin maanomistaja ja kunta alkavat yhdessä toteuttaa kaavaa. Jos se pakkolunastukseen menee, niin se on aina se vaikein ratkaisu.
Vitikaisen mukaan Lempäälän kunta saa alueeseen todennäköisesti pakkolunastusluvan, koska maat on suunniteltu asuntorakentamiseen. Kunta ei kuitenkaan saa pakkolunastaa maita mihin hintaan hyvänsä.
– Pakkolunastuslaki lähtee siitä, että tässä tapauksessa kunta kyllä saa siihen pakkolunastusluvan. Pakkolunastuksessa maanmittausinsinööri ja kaksi uskottua miestä pyrkivät määrittämään alueen käyvän hinnan.
IS ei tavoittanut Lempäälän kunnan edustajia kommentoimaan asiaa
Heikkilän suvun omistuksessa sukupolvien ajan olleet maat uhkaavat päätyä kunnalle. Vieressä kohoaa jo kerrostaloja. Kuvassa Jari Heikkilä poikansa Onnin kanssa.
Julkaistu: 26.5. 7:16
Lempäälän Vuoreksen maanomistajien mukaan kunta vaatii heidän omaisuuttaan polkuhintaan, jotta se voi tehdä maalla kiinteistöbisnestä.
Tampereen rajalla Lempäälän Vuoreksessa maanomistajat ovat pöyristyneitä. Kunta on kohta puolen vuoden ajan vaatinut heitä myymään maansa pilkkahintaan, sillä paikalle aiotaan rakentaa uusi asuinalue. Kiisteltyjen tonttien kyljessä kohoavat jo uudet kerrostalot Tampereen puolella.
– Meitä on ihmetyttänyt, että miksi maita yritetään riistää polkuhintaan painostamalla. En olisi uskonut, että nyky-Suomessa tapahtuu tällaista, Jari Heikkilä sanoo.
Heikkilän suku on yksi alueen suurimmista maanomistajista. Maanomistajat uskovat, että kunta yrittää raivata heidät alueelta, jotta se pääsee tekemään mailla kiinteistöbisnestä.
Kunnan verkkosivuilla maita on esitelty kaavoitettavana alueena, jonne on piirretty muun muassa kerrostaloja, päiväkoti, kevyen liikenteen väylä ja rivitaloja. Silti Lempäälä tarjoaa maista raakamaan hintaa.
– Kunnanjohtaja on kieltänyt meitä hyvin painokkaasti menemästä julkisuuteen. Maanomistajia pidetään pimennossa ja löysässä hirressä. Yritimme olla yhteyksissä kunnanhallituksen jäseniin, mutta olemme kuulleet, että heitä on kielletty keskustelemasta maanomistajien kanssa jääväyksen uhalla, Heikkilä sanoo.
Vuoreksen maanomistajien ahdingosta ovat aiemmin kirjoittaneet Aamulehti ja Helsingin Sanomat.
Lempäälä on tarjonnut maista reilun kolmen euron neliöhintaa, aluksi hinta oli vielä alhaisempi. Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen on tehnyt alueesta puolueettoman hinta-arvion. Arvion mukaan maiden käypä hinta pakkolunastuksessa olisi 7–8 euroa neliöltä.
Vuokrista kertyy vuodessa enemmän neliöhintaa
Toukokuussa kunta pyysi maanomistajia kertomaan oma hintansa mailleen. Heikkilän mukaan he tarjosivat maita Lempäälälle 20 prosentilla niiden kaavoitetusta arvosta. Heikkilä on laskenut, että kunta tulee samaan 19 miljoonaa euroa, kun se myy hänen sukunsa maat rakennusliikkeille.
– Kun yritimme kysyä, että voidaanko neuvotteluja nyt jatkaa, kunnalta tuli vain ilmoitus, ettei heillä ole tarvetta neuvotella. Tämä on hyvin omituista ja röyhkeää peliä.
Ilta-Sanomien näkemässä sähköpostissa ilmenee kunnan lyhyt vastaus, jonka mukaan kunnalla ei ole tarvetta järjestää neuvotteluita. Viestissä ilmoitetaan lisäksi vain, että tarjous on voimassa 22.5. asti.
Maansiirtoyritys on vuokrannut Heikkilän maita hiekan ja maa-aineksen varastointiin. Vuokrista kertyy alle vuodessa enemmän neliöhintaa kuin kunnan tarjoamasta ostohinnasta.
– Olen verrannut tätä siihen, että kunta vaatisi omistusasuntoasi alle vuoden vuokrilla.
Kunta on tarjonnut Heikkilän sisarusten omistamista 15 hehtaarin maista 519 000 euroa. Kun summa jaetaan sisarusten kesken ja siitä otetaan verot pois, jokainen saisi rahoilla tulevalta Vuoreksen alueelta yhden tontin, Heikkilä laskee.
– Se on ollut sukumme maata sukupolvien ajan. Nyt tuntuu siltä, että koko omaisuus pyritään riistämään.
Omalle maalle ei saanutkaan rakentaa
Sani Rastila haaveili 1990-luvun lopulla rakentavansa hirsitalon isältään perimille 1,7 hehtaarin maille. Hän oli tilannut talopaketin ja saanut rakennusluvan, kunnes rakennusprojekti tyssäsi yllättäen kuin seinään.
– Rakentaminen evättiin sillä, että maa- ja metsätalousliittymää ei muutettu yksityistien käyttöliittymäksi. Hämmästytti suuresti, miksi omalle maalleen ei saa rakentaa, koska alue on keskellä metsää. Jo saman vuoden syksyllä alkoi liikkua huhuja, että alueelle kaavaillaan uutta kaupunginosaa, Rastila kertoo.
Rastila oli toivonut, että olisi voinut perustaa perheen ja kasvattaa lapsensa sukunsa mailla. Hän on laskenut, ettei tule kunnan tarjoamalla noin 50 000 euron summalla saamaan alueelta edes omakotitalotonttia.
– Se tuntuu aika epäreilulta ja törkeältä. Kaikki avaimet ovat kunnalla. Pieni maanomistaja on tässä häviävä pelinappula. Aikanaan kunta tuumasi, ettei se lähde pakkolunastuksen tielle, mutta niin ne puheet muuttuvat vuosien saatossa.
Maanomistajat pelkäävät nyt, että seuraavaksi kunta pakkolunastaa maat.
– Tulemme taistelemaan loppuun saakka ja käymään kaikki valitusprosessit läpi. Ei tällä tavalla voi talloa kuntalaisten yli. Olemme tulleet niin paljon vastaan näissä tarjouksissa, ettei tästä enää lähdetä tinkaamaankaan.
Emeritusprofessori: Näin kauheaa kuviota ei hyväksytä Euroopassa
Vuoreksen alueen maanomistajat ovat Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaan mukaan hyvin surullisessa tilanteessa. Hän pitää todennäköisenä, että Lempäälä päätyy pakkolunastamaan maat. Myöhemmin kunta voi rauhassa tehdä voittoa halpaan hintaan ostetuilla tonteilla.
– Suomessa maanomistajien oikeussuoja on murrettu. Nyt kunnat ovat ensimmäistä kertaa ilmaisseet avoimesti, että pakkolunastuksilla on merkittävä vaikutus kunnan talousarvioon ja ovat esittäneet laskelmia siitä, kuinka paljon ne saavat voittoa, kun maat lunastetaan, kaavoitetaan ja myydään markkinaehtoisesti, Majamaa sanoo.
Emeritusprofessorin mukaan vastaavanlaista ”kauheaa kuviota” ei hyväksytä muissa Pohjoismaissa, Euroopassa eikä edes Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
– Meillä tämä on mennyt tämänkaltaiseksi ihan viime vuosina.
Vuoreksen kiista ei ole Suomessa yksittäistapaus, Majamaa huomauttaa.
– Se, että maakauppoja ei mene niin paljon lunastusmenettelyyn johtuu siitä, että kunta ilmoittaa, että joko itkulla tai ilman.
Lunastuslakia uudistetaan parhaillaan. Tarkoituksena on, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu kaikissa lunastustoimituksissa.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen muistuttaa, että pakkolunastus on aina vaikein ratkaisu.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen muistuttaa, että pakkolunastus on aina vaikein ratkaisu. (KUVA: Jussi Nukari / Lehtikuva)
”Kunta kyllä saa pakkolunastusluvan”
Vuoreksen alueen hintaa nostaa sen sijainti ja alueelle suunniteltu rakennusoikeuden määrä, sanoo hinta-arvion tehnyt Aalto-yliopiston emeritusprofessori Arvo Vitikainen. Emeritusprofessorin mukaan Lempäälän kunta on maksanut raakamaasta tietyillä alueilla kolmesta neljään euroa neliöltä.
– Vuoreksen alue on sijainniltaan ja rakennusoikeuden määrässä vähän erilainen kuin Lempäälän kunnan tähän asti hankkimat raakamaa-alueet, Vitikainen huomauttaa.
Vitikaisen mukaan Vuoreksen alueen sijainti on erinomainen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen nähden muun muassa siksi, että viemäri- ja vesijohtojen liittäminen on edullista. Lisäksi alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla.
– Toisaalta alueen rakennusoikeuden määrä on varsin suuri. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat hintaan. Jos Lempäälä hankkii alueen omistukseensa ja kaavoittaa sen kerrostalotonteiksi, niiden hinta on tietysti aivan jotain muuta, emeritusprofessori huomauttaa.
Emeritusprofessorin mukaan maanomistajat ja Lempäälän kunta voisivat tehdä alueesta maankäyttösopimuksen, jossa arvonnousu pyrittäisiin jakamaan oikeudenmukaisella tavalla.
– Silloin maanomistaja ja kunta alkavat yhdessä toteuttaa kaavaa. Jos se pakkolunastukseen menee, niin se on aina se vaikein ratkaisu.
Vitikaisen mukaan Lempäälän kunta saa alueeseen todennäköisesti pakkolunastusluvan, koska maat on suunniteltu asuntorakentamiseen. Kunta ei kuitenkaan saa pakkolunastaa maita mihin hintaan hyvänsä.
– Pakkolunastuslaki lähtee siitä, että tässä tapauksessa kunta kyllä saa siihen pakkolunastusluvan. Pakkolunastuksessa maanmittausinsinööri ja kaksi uskottua miestä pyrkivät määrittämään alueen käyvän hinnan.
IS ei tavoittanut Lempäälän kunnan edustajia kommentoimaan asiaa
