Meillä minä aina ajattelin, että kirkkohäät ja vieraitakin jonkunverran. Kun sitten naimisiinmenosta alettiin keskustelemaan, mies sanoi heti, että kirkkoon et sitten minua saa. Mietin, onko se sitten niin tärkeää.... mekin oltiin oltu yhdessä jo kauan.... vanha pari.... Mutta niin vain minunkin mieleni kääntyi, ja varasimme maistraatista ajan, kenellekään siitä kertomatta, ja meidät vihittiin kahden todistajan läsnäollessa. Samana viikonloppuna järjestimme "tupaantuliaiset" kavereille, joissa juhlittiin sitten samalla avioliittoamme ja kuinka ollakaan.... myös samana viikonloppuna poikamme täytti vuoden, sukulaisetkin tuli siinä samalla kahviteltua.....
Kun minäkin sitten mietin sitä, keitä juhliin olisi kutsuttu ja keitä ei, niin sotahan siitä olisi tullut, viimeistään äitini kanssa jos ei kenenkään muun! Hän olisi kuitenkin halunnut kutsua sen ja tuon ja tämän.....parhaimmillaan olen kuullut, että äiti päättää jopa hääpaikassa olevista kukista....kaikesta muusta puhumattakaan. Mutta näin me saimme kivat juhlat ystävillemme, ja ne iltajuhlat ystävien kesken olivatkin mukavan rennot ja vapaamuotoiset kemut!