Toggle sidebar

näen mieheni ihan eri ihmisenä kuin kuukaus sitten...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

minna

Vieras
...mies johon tutustuin rakastuin on kadonnut johokkin...nyt kun katson miestäni tunnen inhoa ja mies näyttääkin ei enää niin siistiltä..limaselta...ja jos mieheni koskeekin minua mulla menee kylmät väreet ja tuntuu kuin joku vieras koskis ja tekis mieli huutaa et näpit irti minusta!mieheni ei enää juo sivistyneesti vaan rypee ja teloo itsensä kännissä....miehestäni on kadonnut se
jokin!!olen aina arvostanut mieheni kypsyyttä ja aikuismaisuutta ja miten osaa ajatella asioita...minua 10v. vanhempi!nyt tuntuu että se järjenhiven on kadonnut!!myös luottamukseni horjuu tällähetkellä ja pahasti...katsoin vuos sitten otettua yhteis kuvaa meistä..ihan ku katsoisin kuvassa eri miestä!!viime yönä oli kännissä nukahtanu sohvalle ja kebabit oli kaatunu syliin ja se oli niis sit pyöriskelly ja kuudelta aamulla alasti tilllintallin siivoili niitä.....mulla oli itku tosi lähellä..inho kasvaa ja kasvaa!!juu ja rv 14+2
 
Alkuperäinen kirjoittaja minna:
...mies johon tutustuin rakastuin on kadonnut johokkin...nyt kun katson miestäni tunnen inhoa ja mies näyttääkin ei enää niin siistiltä..limaselta...ja jos mieheni koskeekin minua mulla menee kylmät väreet ja tuntuu kuin joku vieras koskis ja tekis mieli huutaa et näpit irti minusta!mieheni ei enää juo sivistyneesti vaan rypee ja teloo itsensä kännissä....miehestäni on kadonnut se
jokin!!olen aina arvostanut mieheni kypsyyttä ja aikuismaisuutta ja miten osaa ajatella asioita...minua 10v. vanhempi!nyt tuntuu että se järjenhiven on kadonnut!!myös luottamukseni horjuu tällähetkellä ja pahasti...katsoin vuos sitten otettua yhteis kuvaa meistä..ihan ku katsoisin kuvassa eri miestä!!viime yönä oli kännissä nukahtanu sohvalle ja kebabit oli kaatunu syliin ja se oli niis sit pyöriskelly ja kuudelta aamulla alasti tilllintallin siivoili niitä.....mulla oli itku tosi lähellä..inho kasvaa ja kasvaa!!juu ja rv 14+2
Click to expand...

olisit kuvannu ukkoa kun tekee ton örvellys tempun!! mun ukko oli aikoinaan aika samansorttinen, tosin meillä ei sillon ollu lapsia (eikä tulossakaan )..mutta sitten, en tiedä mikä tuli, mies lopetti väkevien juonnin ja on ihan täysin eri mies nykyisin!! mies siis ihan ite tajusi, ettei kirkkaat/väkevät sovi sille! kaljaa tuo nyttemmin juo, sitäkin kohtuudella :)
 
en saa apua!ei se oo mua ennen häirinny!mies on yrittäjä ja tekee pitkiä päiviä..etenkin näin kesäsin!mulla tuli aamulla sellain säälittävä olo miestä kohtaan ja pakko myöntää et nykyään on tuntunu siltä että minä siivoan ja muut sotkee,siivoat ja muut sotkee jne....
 
Luin tuon aloittajan tekstin, ja itse olen samassa tilanteessa. Nainen kun huomasi olevansa raskaana, kiinostus minuun loppui heti. Oli aluksi kauhean väsynyt, ja yritin auttaa tehdä ja kysin useasti että mitä voisin tehdä. Hän joutui hetkesi sairaalaankin, kun ei ruoka maistunut. En tajunnut heti tilanteen vakavuutta, eikä hän maininnut että haluaisi lääkäriin. Vein heti kun hän sanoi että olisi kai syytä käydä. Nyt hän syyttää minua kuinka välinpitämätön olin, ja miksi en uskonut että hänellä on pahaolo. Kyllä minä hänet olisin heti vienyt lääkäriin kiun niin vain olisi sanonut, onko minun tehtävä arvioida milloin aikuinen on vietävä lääkäriin? Lapsien ja tajuttomien tai shokkitilassa olevien kanssa asia on käsittääksekni toinen. Ennen raskautta hän sanoi minulle usein haaveillen , että kuinka ihanaa olisi jos maha alkaisi pyöristyä. Ja että sinusta tulisi hyvä isä.

Itse aina luulin etten koskaan lapsia edes saa, ja siksi oli enemmän kuin yllätys että hän tuli raskaaksi. Nii, nyt hän on katkaissut kaikki yhteydet, sanoo että että inhoaa kaikki miehiä, mutta minä luulen että se olen vain minä jota hän inhoaa. En, juo , en polta ja pidän itseni kunnossa , ja olen jo noin 2 viikon ajan yrittänyt saada yhteyttä. Haluaisin auttaa, mutta tuntuu että tieto siitä että olen olemassa riittää hänelle jo inhon aiheeksi.
Hän joitain kertoja vastasi ja oli niin kylmäkiskoinen kuin vain ihminen voi toista kohtaan olla, ja minä rakastan ja välitän hänestä oikeasti. Raskaus ei ole ensimmäinen. Aiempi lapsi on hänen edellisestä suhteestaan. Olen sanonut sen hänele usein, mutta kaikki kaikuu tyhjille korville. Kerran yritin väkisin takaisin huutamalla avata keskustelun , mutta hän meni niin hysteeriseksi että katsoin paremmaksi poistua, ihan vain hänen ja kasvavan sikiön turvaa ajatellen.

Kyllähän minä raskauden alkuaikoina sanoin sopimattomia, mutta vain siitä syystä kun hän heti alkoi empimään sitäkin että haluaako hän olla enää edes minun kanssa, vaikka ennen raskautta oli selvä sopimus ja näkemys/ halu että yhdessä eletään ja ollaan tuli lapsia tai ei.

Mitä minun tulisi tehdä, mennä vastoin hänen tahtoaan lähellä...vaiko pitää nyt tämä "ero" niin kauan kuin hän toisin haluaa. Tämä on niin rankkaa että meinaa terveys pettää..


T; mies vaan
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa