Että silleen..
Psykiatrisen terveydenhuollon kriisi
No onko?
– Näin voi olla kyllä, koska psykiatrisen terveydenhuollon ajatellaan – perustellusti – olevan kriisissä.
Onko siis niin, että käytännössä lääkkeitä määrätään, koska sitä ensisijaista apua ei ole saatavilla?
– Näin on valitettavasti. Lääkäreillä ei ole kovin paljon keinoja käytettävissä, kun siellä perustasolla ensilinjan keskusteluhoitoa ei ole järjestetty, toteaa MIELI ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Ja oma lukunsa on seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön kokemukset.
– Monet työssäni kohtaamat tytöt ovat myös kohdanneet jopa toistuvasti seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä, sekä sosiaalisessa mediassa että livenä, Niemelä.
– Nuorilla ei tunnu meillä olevan sellaista keho- ja kasvurauhaa, sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta.
– Koko yhteiskunnan tehtävä on turvata tytöille kasvurauha. Tämä lähtee kasvatuksesta, lainsäädännöstä ja asenteiden muuttamisesta, erikoislääkäri jatkaa.
Törmään työssäni paljon yläasteikäisiinkin tyttöihin, jotka voivat olla burn-outin partaalla, kun tiettyyn lukioon olisi päästävä. Elämästä tulee pelkkää suorittamista, sanoo Niemelä.
– Aina, kun kysyn tätä asiaa nuorilta ja nuorilta aikuilta, he nostavat esiin suorituspaineet eli aika varhain pitää tehdä oikeita valintoja koulussa ja elämässä. Sellainen tosi kova paine onnistua. Ajattelen, että tämä on yksi isoista syistä, miksi mielialalääkkeistä haetaan apua, Keski-Rahkonen arvioi.
– Opiskelijavalinta-uudistukset jatko-opintoihin ovat siirtäneet stressiä ja painetta koulunkäyntiin liittyen yhä aikaisemmaksi. Erityisesti tytöt tuntuvat kuormittuvan tästä enemmän. Pojat ehkä keskimäärin ottavat koulun vähän huolettomammin tai ainakin havahtuvat stressaamaan siitä vähän myöhemmin, erikoislääkäri jatkaa.