Mie makoilin kaikessa rauhassa omissa ajatuksissani sohvalla. Yhtä-äkkiä kuuluu puhinaa, puuskutusta ja ihmeellistä ähellystä.
- Tä, tä, ät-tä.
Raapimista. "Kraah-kraaah-kraah"
Sitten se tapahtui. Tyttö, 8kk, kohottautuu mun kasvojen eteen lattiatasosta. Kaksi iloista silmää, pieni nökönenä ja suu apposen ammollaan kuolaa valuvana kohoaa sohvan reunan yli.
- Ät-tä, ät-tä. *ääneen nauramista*
- Voi että, osasitko sie nousta ihan itse seisomaan. Hienoa!
Samassa vaappuvilta jaloilta loppuu kannatuskyky, tasapaino horjahtaa ja tyttö on mukkelis-makkelis kumollaan lattialla.
Mie säikähdän ja kurkkaan sohvan reunan yli lattialle. Minua tuijottaa kaksi veikeää silmää, nenä nurpallaan ja avonainen, kaksi hammasta sisältävä suu.
- Ät-tä!
Että niinhän tässä on sit käynyt, että mun vauvani, ikää juuri ja juuri 9kk, on oppinut nousemaan jaloilleen. Kohta tuo jo mennä juoksee toisten perässä - ja äiti koittaa pysytellä menossa mukana. Niin ne vaan kasvaa... vaikka vastahan tuo tuntui olevan avuton, pieni mykkyrä sylissä. :heart:
- Tä, tä, ät-tä.
Raapimista. "Kraah-kraaah-kraah"
Sitten se tapahtui. Tyttö, 8kk, kohottautuu mun kasvojen eteen lattiatasosta. Kaksi iloista silmää, pieni nökönenä ja suu apposen ammollaan kuolaa valuvana kohoaa sohvan reunan yli.
- Ät-tä, ät-tä. *ääneen nauramista*
- Voi että, osasitko sie nousta ihan itse seisomaan. Hienoa!
Samassa vaappuvilta jaloilta loppuu kannatuskyky, tasapaino horjahtaa ja tyttö on mukkelis-makkelis kumollaan lattialla.
Mie säikähdän ja kurkkaan sohvan reunan yli lattialle. Minua tuijottaa kaksi veikeää silmää, nenä nurpallaan ja avonainen, kaksi hammasta sisältävä suu.
- Ät-tä!
Että niinhän tässä on sit käynyt, että mun vauvani, ikää juuri ja juuri 9kk, on oppinut nousemaan jaloilleen. Kohta tuo jo mennä juoksee toisten perässä - ja äiti koittaa pysytellä menossa mukana. Niin ne vaan kasvaa... vaikka vastahan tuo tuntui olevan avuton, pieni mykkyrä sylissä. :heart:
