Naapureihin tutustumisesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Moikka,

haluaisin mielipiteitä seuraavaan tilanteeseen.

Muutimme asuinalueellemme kuusi vuotta sitten. En tuntenut asuinalueeltamme yhtään ihmistä entuudestaan.
Saimme lapsen ja aloin tuutstua asuinalueen äiteihin.
Meidän talossamme (kerrostalo) ei ollut muita lapsiperheitä. Toivoin ja odotin että jossain vaiheessa tänne muuttaisi toisiakin perheitä.

Taloomme muuttikin myöhemmin pari lapsiperhettä. Asuivat vain jonkin aikaa ja muuttivat pois.
Nyt alakerrassamme asuu perhe, missä on omaa tyttöämme pari vuotta nuorempi tyttö ja heille on myös juuri syntynyt vauva.
Toivoisin että tyttöni saisi itselleen kaverin tuosta alakerran tytöstä ja haluaisin itse tutustua siihen alakerran perheen äitiin.
Meidän talossamme ei ole varsinaista leikkipihaa, ei edes hiekkalaatikkoa. Eli mahdollisuutta luontevaan kohtaamiseen hiekkalaatikolla ei ole.
Olen jutellut muutaman kerran ko perhen äidin kanssa rapussa ja tuossa pihalla. Olen kutsunut heitä meille ja olen sanonut useampaan kertaan että olisi mukava tutustua.
Kovin paljoa en ole saanut vastakaikua tuolta äidiltä. Hän on kyllä ystävällinen, mutta jotenkin etäinen.
Viime viikolla kävimme yhdessä uimassa, me äidit ja lapset. Reissu oli mukava.
Tuon uimareissun aikana ko äiti kertoi, että hänellä on tiivis ystäväporukka oman lapsuutensa ajoilta säilynyt. (Minulla ei ole ja se yksi syy siihen miksi niin mielelläni tutustuisin). Ymmärsin rivien välistä, että tuo alakerran perheen äiti ei ole suuremmin kiinnostunut tutustumaan. Tai siis että hänellä ei ole tarvetta muuhun tutustumiseen kuin rapussa moikkailuun.

En tiedä mitä nyt tekisin. Annanko olla koko jutun vai yritänkö vielä jatkaa tutustumista.

Mitä mieltä te olette? Onko edes suomalaisiin tapoihin kuuluvaa tutustua naapureihin?
 
Anna olla. Jos joku sanoo noin suoraan, ettei kaipaa uusia ystäviä, niin se on siinä. Löydät kyllä vielä itsellesi uusia kavereita ajan kanssa, se on vaan tuurista kiinni, milloin tapaa jonkun jonka kanssa natsaa. Ja lapset tutustuvat ajan kanssa kun kasvavat, ilman että vanhemmat ovat kavereita keskenään. Kaikki on nyt hyvin, olette luoneet hyvät naapurisuhteet ja kuitenin molemmilla on nyt selvillä ettei toinen toivo sen syvempää tuttavuutta.
 
Anna olla. Jos lapset ovat sen verran isoja, että voivat leikkiä ilman omaa vanhempaa paikalla, voit kutsua sen toisen lapsen leikkimään lapsesi kanssa, sovitte ajat milloin tulee ja milloin haetaan kotiin. Tieten voit esittää sen kutsun kohteliaasti, että vanhempikin voi tulla mukaan, mutta siten, että hän voi kieltäytyä, vaikka lapsi tulisikin. Meillä toimi tuohon tapaan naapurirapun perheiden kanssa, ei me vanhemmat mitenkään kaveerattu keskenään, mutta pojat olivat leikkimässä milloin kenenkin luona.
 

Yhteistyössä