Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
myöhäinen keskenmeno, 12 rv jälkeen
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Miramanna, post: 28322733, member: 127865"]</p><p>Kirjoitanpa minäkin oman tarinani tänne muiden surullisten tarinoiden jatkoksi.</p><p></p><p>Olemme reilu 30-kymppinen pariskunta, lasta on toivottu ja yritetty useita vuosia. Lopulta pääsimme lapsettomuushoitoihin, joissa niissäkin vierähti hyvä tovi ennen tulosta.</p><p></p><p>Ensimmäinen raskaus sujui hyvin viikolle 15, jolloin yhtäkkiä meni vedet. Päivystyksessä ei ensin otettu todesta ollenkaan, istutettiin odotushuoneessa ja vielä yritti lääkärikin vakuuttaa ettei se lapsivettä ollut, kunnes teki sisätutkimuksen ja totesi, että valitettavasti tämä menee nyt kesken. Sikiö oli jo alkanut tulla ulos. Lähettivät meidät siinä kohtaa kotiin kaarimaljan kanssa. Sanoivat että tulkaa sitten takaisin kun syntyy.</p><p></p><p>Pieni poikalapsi sitten syntyi kylppärissä käsiini, napanuorassaan tiukasti kiinni. Mies soitti ambulanssin ja matkasimme sairaalaan. Istukka ei meinannut irrota millään. Lääkityksellä se sitten tuli, mutta kohtuun jäi vielä pala, joka tulehtui. Lapsi oli täydellinen ja pieni. Hänet yhteissiunattiin, tuhkattiin ja me olimme sirottelemassa tuhkat. Mitään varsinaista syytä ei löytynyt. Sanottiin, vain että kohdunkaulassa voi olla heikkoutta. Omalla äidilläni on ollut lanka kohdunsuulla ja yritin kysellä lääkäreiltä, voisiko sellaisen tulevaisuudessa laittaa... ei kuulemma yleensä laiteta.</p><p></p><p>Emme olleet uskaltaneet kertoa raskaudesta kenellekään. Tiesimme, että olen ns. riskiraskaus. Olimme tosin ajatelleet, että kerromme lähestyvänä äitienpäivänä isovanhemmille. No, emme ehtineet ja vietimme vappua 2012 surullisin mielin.</p><p></p><p>Takaisin lapsettomuusklinikkalle syksymmällä, useampi hoitokierto ja joulun alla tärppäsi. Olimme niin onnellisia, mutta myös peloissamme, miten tämän kanssa käy. Kyselin vielä langan perään, mutta vastaus oli jyrkkä ei. Alkuraskaudesta minulla oli vuotoa, menimme yksityiselle varhaisultraan ja kaikki oli hyvin, vaikkakin kohdussa näkyi hematooma... Se sieltä kuivahti pois ja raskaus jatkui mallikkaasti.</p><p>Viikolle 15 jännitettiin ja me molemmat pidimme sitä rajapyykkinä, varmaankin edellisen kokemuksemme takia, ja olimme huojentuneita kun kaikki oli hyvin.</p><p></p><p>Tällä kertaa kerroimme perheellemme vauvasta, mutta samalla edellisestä surustamme ja sanoimme, että olkaa varovaisen optimistisia.</p><p></p><p>Meillä piti olla rakenneultra 10.4. aamulla. Edellisenä päivänä alkoi runsas valkovuoto, se muuttui päivän mittaan hyytelömäiseksi ja siinä oli mukana rusehtavaa. Mahaa supisti. Iltapäivällä lähdimme päivystykseen. Lääkäri ultrasi, vauvalla (20+0) kaikki hyvin. Huokaisin helpotuksesta kunnes lääkäri kurkkasi alakautta. Maailmani pysähtyi siihen kun hän sanoi, että ei hyvältä näytä. Kohdunsuu on pari senttiä auki ja täällä pullottaa sikiökalvot. Mitään ei ole tehtävissä.</p><p></p><p>Meidät siirrettiin toiseen huoneeseen odottamaan osastolle siirtymistä, kun vedet sitten meni. Yö kului supistellen. Aamulla lääkkeitä (cytoteciä ja kipulääkkeitä). Poltot oli kovia ja jouduin ponnistamaan, kunnes lapsemme syntyi ja jonkun ajan päästä istukkakin.</p><p></p><p>Hoitaja pesi lapsen ja saimme jättää hyvästit. Toinen poikavauvamme. Niin kaunis!!</p><p></p><p>Tällä hetkellä olo on epätodellinen. Istun ja itken kun en muutakaan osaa. Somasti pyöristynyt vatsani on tyhjä, koti on tyhjä.</p><p></p><p>Lapselle tehdään testejä patologisella. Jälkitarkastus on 6 viikon kuluttua. Jokainen henkilökunnan edustaja puhui, että seuraavalla kerralla laitetaan lanka ja jälkitarkastuksessa keskustellaan vaihtoehdoista... ihan surrealistinen olo. Nytkö minut otetaan todesta? Pitikö toisenkin lapseni kuolla, että lääkärit tekevät asialle jotain? Tämä kerta oli erilainen siinä mielessä, että henkilökunta oli muutenkin enemmän mukana. Ystävällisiä. Ensimmäisellä kerralla kaikki olivat tylyjä, sai melkein anteeksi pyytää, että oli siellä heidän vaivoinaan. Kotona synnyttäminen oli myös traumaattista. Nyt oli sentään henkilökunta soittokellon päässä ja mies sai olla kanssani huoneessa.</p><p></p><p>Koska isoveli on jo yhteissiunattu, päätimme näin tälläkin kertaa. Menevät sitten pojat samaan paikkaan... Meille tuo siunaustilaisuus ja tuhkansirottelu olivat tärkeitä hetkiä surussa selviämisessä. Saimme jättää hyvästi sekä lapselle että häneen liitetyille unelmille, niin toivottavasti myös tällä kertaa.</p><p></p><p>En tiedä miten elämä tästä sitten jatkuu... kai sen on jotenkin jatkuttava.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Miramanna, post: 28322733, member: 127865"] Kirjoitanpa minäkin oman tarinani tänne muiden surullisten tarinoiden jatkoksi. Olemme reilu 30-kymppinen pariskunta, lasta on toivottu ja yritetty useita vuosia. Lopulta pääsimme lapsettomuushoitoihin, joissa niissäkin vierähti hyvä tovi ennen tulosta. Ensimmäinen raskaus sujui hyvin viikolle 15, jolloin yhtäkkiä meni vedet. Päivystyksessä ei ensin otettu todesta ollenkaan, istutettiin odotushuoneessa ja vielä yritti lääkärikin vakuuttaa ettei se lapsivettä ollut, kunnes teki sisätutkimuksen ja totesi, että valitettavasti tämä menee nyt kesken. Sikiö oli jo alkanut tulla ulos. Lähettivät meidät siinä kohtaa kotiin kaarimaljan kanssa. Sanoivat että tulkaa sitten takaisin kun syntyy. Pieni poikalapsi sitten syntyi kylppärissä käsiini, napanuorassaan tiukasti kiinni. Mies soitti ambulanssin ja matkasimme sairaalaan. Istukka ei meinannut irrota millään. Lääkityksellä se sitten tuli, mutta kohtuun jäi vielä pala, joka tulehtui. Lapsi oli täydellinen ja pieni. Hänet yhteissiunattiin, tuhkattiin ja me olimme sirottelemassa tuhkat. Mitään varsinaista syytä ei löytynyt. Sanottiin, vain että kohdunkaulassa voi olla heikkoutta. Omalla äidilläni on ollut lanka kohdunsuulla ja yritin kysellä lääkäreiltä, voisiko sellaisen tulevaisuudessa laittaa... ei kuulemma yleensä laiteta. Emme olleet uskaltaneet kertoa raskaudesta kenellekään. Tiesimme, että olen ns. riskiraskaus. Olimme tosin ajatelleet, että kerromme lähestyvänä äitienpäivänä isovanhemmille. No, emme ehtineet ja vietimme vappua 2012 surullisin mielin. Takaisin lapsettomuusklinikkalle syksymmällä, useampi hoitokierto ja joulun alla tärppäsi. Olimme niin onnellisia, mutta myös peloissamme, miten tämän kanssa käy. Kyselin vielä langan perään, mutta vastaus oli jyrkkä ei. Alkuraskaudesta minulla oli vuotoa, menimme yksityiselle varhaisultraan ja kaikki oli hyvin, vaikkakin kohdussa näkyi hematooma... Se sieltä kuivahti pois ja raskaus jatkui mallikkaasti. Viikolle 15 jännitettiin ja me molemmat pidimme sitä rajapyykkinä, varmaankin edellisen kokemuksemme takia, ja olimme huojentuneita kun kaikki oli hyvin. Tällä kertaa kerroimme perheellemme vauvasta, mutta samalla edellisestä surustamme ja sanoimme, että olkaa varovaisen optimistisia. Meillä piti olla rakenneultra 10.4. aamulla. Edellisenä päivänä alkoi runsas valkovuoto, se muuttui päivän mittaan hyytelömäiseksi ja siinä oli mukana rusehtavaa. Mahaa supisti. Iltapäivällä lähdimme päivystykseen. Lääkäri ultrasi, vauvalla (20+0) kaikki hyvin. Huokaisin helpotuksesta kunnes lääkäri kurkkasi alakautta. Maailmani pysähtyi siihen kun hän sanoi, että ei hyvältä näytä. Kohdunsuu on pari senttiä auki ja täällä pullottaa sikiökalvot. Mitään ei ole tehtävissä. Meidät siirrettiin toiseen huoneeseen odottamaan osastolle siirtymistä, kun vedet sitten meni. Yö kului supistellen. Aamulla lääkkeitä (cytoteciä ja kipulääkkeitä). Poltot oli kovia ja jouduin ponnistamaan, kunnes lapsemme syntyi ja jonkun ajan päästä istukkakin. Hoitaja pesi lapsen ja saimme jättää hyvästit. Toinen poikavauvamme. Niin kaunis!! Tällä hetkellä olo on epätodellinen. Istun ja itken kun en muutakaan osaa. Somasti pyöristynyt vatsani on tyhjä, koti on tyhjä. Lapselle tehdään testejä patologisella. Jälkitarkastus on 6 viikon kuluttua. Jokainen henkilökunnan edustaja puhui, että seuraavalla kerralla laitetaan lanka ja jälkitarkastuksessa keskustellaan vaihtoehdoista... ihan surrealistinen olo. Nytkö minut otetaan todesta? Pitikö toisenkin lapseni kuolla, että lääkärit tekevät asialle jotain? Tämä kerta oli erilainen siinä mielessä, että henkilökunta oli muutenkin enemmän mukana. Ystävällisiä. Ensimmäisellä kerralla kaikki olivat tylyjä, sai melkein anteeksi pyytää, että oli siellä heidän vaivoinaan. Kotona synnyttäminen oli myös traumaattista. Nyt oli sentään henkilökunta soittokellon päässä ja mies sai olla kanssani huoneessa. Koska isoveli on jo yhteissiunattu, päätimme näin tälläkin kertaa. Menevät sitten pojat samaan paikkaan... Meille tuo siunaustilaisuus ja tuhkansirottelu olivat tärkeitä hetkiä surussa selviämisessä. Saimme jättää hyvästi sekä lapselle että häneen liitetyille unelmille, niin toivottavasti myös tällä kertaa. En tiedä miten elämä tästä sitten jatkuu... kai sen on jotenkin jatkuttava. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 5 1 8
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Koraani on Saksan muslimikoululaisille tärkeämpi kuin Saksan laki – joka kolmas hyväksyy väkivallan jos Allahia pilkataan"
27 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Miksi riisipuurosta tuli niin suosittu täyte karjalanpiirakoille?
29 min sitten
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mitä täytettä voi laittaa karjalanpiirakoihin riisin ja perunamuusin lisäksi?
Tänään 18:13
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Yöpäivystys ilman asiakkaita jatkuu, koska siellä henkilökunta on ruotsinkielistä
Tänään 17:23
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Mm Saksassa, Alankomaissa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa tehdään Suomea vähemmän töitä. En nyt kutsuisi heitä laiskoiksi
Tänään 16:42
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Tilastoista (maanpetos)
Tänään 16:39
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
jääkiekko on hurja laji
Tänään 15:47
viisikymppinen isoäiti
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Tuli tuosta teurastuskeskustelusta mieleen
Tänään 15:33
viisikymppinen isoäiti
8 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Kela pakottaa elämäntapatyöttömät muuttamaan halvempiin vuokra-asuntoihin
Started by vierailija
Maanantai klo 14:33
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Rakastun yhä uudelleen ja uudelleen!😍🥰❤️
Started by Lispetti
Tiistai klo 09:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
"Tuo johtuu siitä, että Espanjan sosiaaliturva ei ole asumisperusteinen. Jos et tule omillasi toimeen, se on näkemiin."
Started by vierailija
Maanantai klo 00:04
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
Kukapa olisi uskonut? Nössöä toimittajaa Mika Tommolaa epäillään vaimonsa pahoinpitelystä 😢
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:46
Luettu: 650
Aihe vapaa
5.
Karut työttömyysluvut julki: Maaliskuussa oli 60 000 työtöntä enemmän vuoden takaiseen verrattuna
Started by vierailija
Keskiviikko klo 10:47
Luettu: 519
Aihe vapaa
6.
”Suomessa nuoret miehet kiinnostuvat kristinuskosta nyt tutkijan mielestä hämmästyttävällä tavalla.” Miksi heidän mielenterveytensä on romahtanut?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 09:40
Luettu: 487
Aihe vapaa
7.
Suomen presidentin ulkomaalaisella puolisolla on glamouria enemmän kuin kenelläkään puolisolla aiemmin
Started by vierailija
Tiistai klo 22:42
Luettu: 486
Aihe vapaa
8.
Mamiksi kutsuminen sängyssä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:42
Luettu: 475
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Mitä täytettä voi laittaa karjalanpiirakoihin riisin ja perunamuusin lisäksi?
Latest: -roosaruusa-
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Tuli tuosta teurastuskeskustelusta mieleen
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Relaatio 195
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
5.
Relaatio 55
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
6.
Onko olemassa jotain tehokkaita lääkkeitä tai pillereitä jotka auttais laihtumaan nopeesti?
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
7.
Suomi pelastaa maailman ilmastonmuutokselta poistamalla tarjottimet kouluista
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
8.
Miksi riisipuurosta tuli niin suosittu täyte karjalanpiirakoille?
Latest: vierailija
13 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
myöhäinen keskenmeno, 12 rv jälkeen
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu