R
"ruusunmarja"
Vieras
En tiedä onko tämä oikea paikka tällaiselle aloitukselle, mutta kokeillaan nyt. Olen hiljattain laihduttanut, vartalo on kiinteytynyt ja itseasiassa vihdoin olen tyytyväinen peilikuvaan. Peilistä näkyy hoikka mutta urheilullinen, terveen ja hyvinvoivan naisen vartalo. Kurvit eivät ole läskien alla enää piilossa ja pehmeyttäkin löytyy vielä sen verran että kurvit on tallessa. Omasta mielestäni juuri sellainen vartalo kun haluan. Vihdoin voin ostaa kaupasta kaikkia niitä ihania vaatteita joista aikaisemmin olen vaan haaveillut. Pienet koot mahtuu! Istuu hyvin ja uskomatonta kyllä, näytän hyvältä! Kotona, en missään muualla.
Ongelma on siis, että en uskalla laittaa uusia vaatteita päälle kun lähden pois talosta. Pelottaa ja ahdistaa katseet. En halua herättää mitään huomiota kun ajatuksissa heti kuvittelen että katsoja ajattelee "läski!". En voi pukeutua vaatteisiin jotka toisivat uuden vartalon esille vaan peitän sen liian isoihin mustiin vaatteisiin. Ei värejä, ei tiukkuutta, ei naisellisuutta koska en kestä ajatusta että herättäisin huomiota. Toisaalta haluaisin esitellä vartaloa josta olen ylpeä ja jonka eteen olen tehnyt paljon työtä. Voin paremmin kuin vuosiin ja se näkyy vartalosta. Miten omia ajattelutapoja voisi yrittää muuttaa ja alkaa nauttia omasta olemuksesta?
Ongelma on siis, että en uskalla laittaa uusia vaatteita päälle kun lähden pois talosta. Pelottaa ja ahdistaa katseet. En halua herättää mitään huomiota kun ajatuksissa heti kuvittelen että katsoja ajattelee "läski!". En voi pukeutua vaatteisiin jotka toisivat uuden vartalon esille vaan peitän sen liian isoihin mustiin vaatteisiin. Ei värejä, ei tiukkuutta, ei naisellisuutta koska en kestä ajatusta että herättäisin huomiota. Toisaalta haluaisin esitellä vartaloa josta olen ylpeä ja jonka eteen olen tehnyt paljon työtä. Voin paremmin kuin vuosiin ja se näkyy vartalosta. Miten omia ajattelutapoja voisi yrittää muuttaa ja alkaa nauttia omasta olemuksesta?