Muuttamisesta, kumpi on parempi?

[taustalla]

Kun muutto koittaa, niin tytöt ovat 4 v ja 2,5 vuotiaat.

Kumpiko on parempi tapa hoitaa muutto, että lapsille se olisi vähiten traumaattinen?

Eli 1)
Vienkö lapset hoitoon koko muuton ajaksi ja järjestelen tavarat uudessa kodissa paikoilleen ennen kuin tytöt pääsevät näkemään uuden kodin? Koko viikonlopuksi ois hoitopaikka tiedossa, että aikaa järjestelyyn ois hyvin.

Vai 2)
Olisiko parempi, että tytöt olisivat mukana muutossa ja siis näkisivät kuinka vanha koti tyhjenee meidän tavaroista ja kuinka uusi koti täyttyy niillä?

 

[Oljenkorsi harmaa]

Minusta on lapsille aina paras se kun ottaa heidät mukaan, pakkaamis touhuihin ja uudessa kodissa järjestelyyn. Asiasta kannattaa myös puhua paljon lasten kanssa ja mielellään positiiviseen sävyyn, kun pääsette uuteen kotiin siellä on näin ja näin kivaa. Tietysti aisaan kuuluu myös luopumisen surua ja seki kannattaa ksekustella läpi ja antaa lasten kertoa tunteistaan muuttoon liittyen. Yleensä lapsille on kuitenkin tärekintä että omat tutut tavarat tulee mukaan ja teitysti vanhemmat. Etukäteen asioista tietäminen on aikuisillekin mukavampaa, ajattele jos joku muuttaisi teidän kamat ja veisi sitten sinut uuteen kotiin niin ettet olisi muutosta tiennyt etukäteen mitään? Voisi olla shokki =) Lapset voivat parhaiten kun kaikista asioista kerrotaan etukäteen, siten asiota on helpompi käsitellä ja käsittää, ettei juttuja kuten muutto vaan tapahdu yhtäkkiä. Tää mun mielipide

 

[Weatherwax]

Meillä muutot ovat menneet kohtuu kivuttomasti niin että lapset ovat olleet mukana muutoin paitsi sen tavaroiden kannon paikasta toiseen, tämä lähinnä käytännön syistä, kaikille helpompaa kun muksut ei pyöri jaloissa.

 

[Cosmopolitan]

Lapsille on parempi olla mukana muuttamassa (pakkaamassa ja purkamassa tavaroita), mutta vanhemmille taitaa muutto olla helpompi ilman lapsia.

 

[taustalla]

Voisivat pakata sinulle kaverina omia juttujaan,esim.leluja.
Laita ensiksi valmiiksi lasten huone/huoneet ja taas saisivat laittaa osan omista jutista paikoillenn. Voitteko käydä katsomassa tulevaa kotia ennakkoon?Me kävimme pojan 4vee kanssa kattomassa ja oma huone oli niin makee että vanhassa paikkassa loppuaikan oli jo tylsää.
Meillä poika ja minä oltiin kylpylässä varsinainen muuttokuorma/huonekalujen knatopäivä mutta eka yö nukuttiin jo kotona yhessä meän parisängyssä ja heti seuraavana päivän pojan huone jossa peruskalusteet paikoilla sai loppusilauksen ja keittiönlaatikoiden purussa poika auttoi myös.
Minulla ei ollu hengenhätä saada kaikkea heti purettu/paikoilleen..

 

[webmama]

Me muutettiin viime kesänä, jolloin lapset oli 5, 3 ja 2v. Vanhassa kodissa sitä muuttoa valmisteltiin pari viikkoa, kun piti pakkailla laatikoita ja myytiin jotain kalusteitakin pois. Tytöt siis tottuivat siihen härdelliin pikkuhiljaa. Saivat itsekin käydä lelujaan läpi (etsiä rikkinäisiä) ja pakata jotain tavaraa muuttolaatikoihin.

Varsinaisena muuttopäivänä ja seuraavana päivänä lapset oli kuitenkin mummulassa. Noin pienet olisivat vain olleet muuttomiesten jaloissa ja siinä voi aina käydä hassusti. Etusijalla meillä oli sitten tietenkin lasten makkari, kun ostettiin uudet sängytkin. Kun lapset tulivat kotiin, oli heillä paljon ihmeteltävää, mutta hyvin se sujui, kun asunnossa oltiin kuitenkin käyty yhdessä sen ollessa tyhjillään. Leikkihuonetta emme saaneet heti "kasaan" ja siellä oli muutaman päivän laatikoita, mutta mitään probleemia ei tullut.

Kuopus tuolloin 2v nukkui pari viikkoa levottomasti, mutta hänelle muutos oli ehkä suurin, kun samaan aikaan tuli uusi koti, uusi sänky (isompi) ja uusi huonekin (yhteinen makkari siskojen kanssa). Ja silloin oli vielä kova helle ja yöllä kuuma.

Muutto on aina stressaavaa itse kullekin ja omasta kokemuksesta (muutettu 2 kertaa lasten aikana) voin todeta, että ihan pienten olisi parempi olla hoidossa ainakin muuttopäivänä.

 

[taustalla]

Tarkennan vielä tilannetta, eli me siis olemme rakentamassa omakotitaloa. Rakennusaikana siis tulee tytöille varmasti selväksi se, että kyseessä on meidän uusi koti ja puhutaan muutosta eli itse muuttaminen ei tule tytöille yllätyksenä. Tilannetta mutkistaa vielä sekin, että nyt tytöt jakavat saman huoneen ja uudessa kodissa molemmille tulee omat huoneet.

Ja pakkaamaan on tarkoitus alkaa pikkuhiljaa jo reilusti ennen muuttoa. Ensin pakataan yhdessä sellaisia tavaroita, joita ei päivittäin tarvita ja ehkäpä vielä edellisenä iltana tytöt saavat pakata omia lelujaan yms.

Minun äitini on luvannut hoitaa tyttöjä varsinaisen muuttamisen ajan samalla kun isäni tulee avuksi kantamaan tavaroita. Vanhempani asuvat niin lähellä, niin on käytännössä aivan sama onko äitini paikan päällä joko uudessa tai vanhassa osoitteessa muuton ajan vaiko omassa kotonaan. Samoin tytöt pääsevät mummolaan yökylään vaikka koko viikonlopuksi, jos tarvitsemme aikaa tavaroiden järjestämiseen.

Mietin siis juurikin sitä, että onko tytöille (heidän ikänsä huomioiden) hyväksi olla näkemässä sitä, että vanha koti tyhjenee ja uusi koti täyttyy meidän tavaroista vai olisiko helpompaa, että he vain kävelisivät sisälle uuteen kotiin, jossa on kaikki heidän tavaransa jo paikoillaan?

 

[muistoja]

Itse olin himpun alle 4vee, kun muutimme kerrostalosta rivitaloon. Muistan vieläkin sen ihmeellisen jännityksen ja iloisen tunnelman, kun söimme vanhan kodin tyhjässä keittiössä viiliä lattialla (!), ja ikkunan alla odotti täpötäysi rekka starttia uuteen kotiin. Siellä sitten juoksin pitkin pihoja ja leikin autotallissa, kun isä ja äiti kantoivat tavaroita sisään, tosin minulla oli seurana isoveli 8vee.
Eli anna lasten osallistua - voihan sen tehdä niinkin, että he saavat kuljettaa pari lelukassia uuteen kotiin aivan itse, ja siirtyvät sitten pihalle pois tieltä mummon kanssa, etsimään lähialueen leikkipuistoa, pulkkamäkeä jne...

 

[taustalla]

Muuttoa tuskin pystyy tekemään niin etteivät lapset sitä huomaisi tai siihen osallistuisi, mikä siis lienee tarkoituskin... Itse kolme kertaa lasten kanssa muuttaneena olen suosinut tuota yhdessä pakattu ja käyty useasti uudessa kodissa ja tietty puhuttu asiasta... Varsinaisena muuttopäivänä omat hermoni eivät kyllä olisi mitenkään kestäneet lapsia jaloissa pyörimässä ja sen verran pieniäkin ovat olleet että ei siitä kyllä heidän kanssaan mitään olisi tullut! yhden yön ovat olleet mummon hoivissa joka kerta ja sitten haettu iltapäivällä hyvissä ajoin uuteen kotiin silmittelemään. Lastenhuone ollut kunnossa ja oikein hyvin on mennyt joka kerralla. Nyt onneksi vihdoin oma koti, eikä kyllä aiota enää muuttaa vaikka 10 vuotta remonttia onkin edessä! Voimia!