Mustasukkainen lapsi ja vauvan tulo

[Masu]

Tilanne: Meillä erittäin voimakasluonteinen ja mustasukkainen lapsi, jolle tulossa pikkusisarus. Paljon on juteltu asiasta etukäteen ja korostettu, että rakastetaan edelleen yhtä paljon jne. Mutta kaikki käytännön kertomukset ja vinkit olisivat tervetulleita, miten tätä mustasukkaisuutta hillitä. Kahdenkeskistä aikaa tietysti, mutta mitä muuta?

 

[Åsa]

Minkä ikäinen?
Meillä oli 2 ensimmäistä viikkoa aika kaaosta (2,5v:n kanssa), sitten helpotti. Paljon vaan mukaan vauvaa hoitamaan ja sitten sitä kahdenkeskistä extraa

 

[Masu]

Vauvan syntymän aikaan lapsi on 5v eli ei enää niin helposti sopeutettavissa kuin pienempi lapsi.

 

[Åsa]

Vauvan syntymän aikaan lapsi on 5v eli ei enää niin helposti sopeutettavissa kuin pienempi lapsi.

Helpompi minusta 5v on kuin 2,5v (esikoinen oli melkein 5v kun kuopus syntyi). Annat vaikka pieniä luottotehtäviä hoidettavaksi, tuntee itsensä sitten tärkeäksi.

 

[Maria79]

Otat lapsen mukaan vauvan hoitoon. Annat lapselle "erikoistehtäviä" kuten vaipan hakua,
vauvan kanssa seurustelua yms. Kyllä se siitä lähtee. Aina kun vaan joudat/joudatte, niin annatte aikaa isommalle. Ei tunne oloaan ulkopuoliseksi.

 

[feger]

Meillä 5-vuotias ei oikein osaa näyttää mustasukkaisuuttaan.
Kyselee vain toisinaan, että milloin vauva lähtee pois.
Jos vauva itkee, niin esikoinen käskee heti rauhoittaa vauvaa, kun ei kuulemma kestä kuunnella vauvan itkua.
Jos vauva satuttaa itsensä, niin esikoinen nauraa räkättää tosi ilkeänä.

Meillä on esikoisella aina tekemistä ja auttaa myös vauvan hoidossa.

 

[huihuli]

Vauvan syntymän aikaan lapsi on 5v eli ei enää niin helposti sopeutettavissa kuin pienempi lapsi.

Helpompi minusta 5v on kuin 2,5v (esikoinen oli melkein 5v kun kuopus syntyi). Annat vaikka pieniä luottotehtäviä hoidettavaksi, tuntee itsensä sitten tärkeäksi.

Ihanan yksinkertaista. Siis esikoisella ja keskimmäisellä on se 2.5 vuotta ikäeroa.

5-vuotta ainoakisena kasvaneen on huomattavasti vaikeampi sopeutua sisarukseen kuin nuorempana isosisarukseksi tulleen.

Ei kannata tehdä kovin suurta numeroa vauavsta jo etukäteen vaan ihan normaalisti jutella silloin kun lapsi haluaa sisaruksen tulosta puhua ja lukea aiheeseen liittyviä kirjoja yms.

Sitten vauavn synnyttyä näet miten esikoinen reagoi. On hyvä, että jo etukäteen tiedostat mahdolliset ongelmat.

 

[jee]

jo raskaus aikana niin ettei meille tule vaan mikä tahansa vauva vaan pikkuveli Mikko.
Tuntuu auttaneen tosi paljon.Enempi Isosisko uhmaa vanhemmille pikkuveljelle ei mustasukkainen...

 

[Tipu Topakka]

Meillä syntyi 1v10kk erolla erittäin herkälle ja takertuvalle isolle veljelle pikkusisko. Alku oli aika kaaottista, sillä aina kun otin vauva syliin tai imetin, niin esikoinen halusi syliin ja alkoi itkeä tai kiukuta. teki myös paljon tuhmuuksia (huomiota jos ei hyvällä, niin pahalla ) Otin kaikein avun vastaan mitä sain ja sen ajan olin vain esikoisen kanssa. Päivissä oli tietty rutiini, mitä tehtiin esikoisen kanssa kahdestaan. esim. iltasatu, käytiin kävelyllä tai puistossa jne.. Aina kun vauva nukkui yritin viettää aikaa esikoisen kanssa. Kotityöt annoin jäädä. Aattelin, että antaa romottaa. Esikoinen tarvii minua enemmän, kuin koti
Esikoinen muuttui vauvan synnyttyä itkuisemmaksi, kiukutteli, heittäytyi hankalaksi ja yritti "tuhmuudella" saada sitä huomiota. Yritin vaan olla vihastumatta lapseen, koska hän vaan viestitti, että huomaa myös minut ja koko uusi vauva tilanne oli hänelle kova pala purtavaksi.. Ehkä paras vinkki on, että älä unohda esikoista. Älä tee lapsesta isompaa, kuin on. Kun omat tunteet on negatiivisia (ja kysy vaan ärsyttääkö, kun on saanut vauvan nukkumaan ja esikoinen UHALLA menee viereen meluamaan |O ), niin yritä ymmärtää lasta ja miksi käytös on sitä mitä on, ettei lähde nalkutus linjalle.. Ja niin kun tossa sanottiin, ota kaikkeen vauvan hoitoon mukaan ja kehu..
saattahan olla, että isosisarus tykkääkin vauvasta ja pitää kuin kukkaa kämmenellä (tutussa perheessä taas näin päin..)