Murrosikäisen lääkärintarkastus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Annelie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja dannedonna:
Housuihin kurkistaminen on vallan normaalia. Ei siitä kannata tehdä isoa numeroa. Se on sitä paitsi jokaisella edessä enennmin tai myöhemmin.


Se on totta. Ja minusta vanhemman velvollisuus on pitää huolta myös murrosikäisistä lapsistaan ja heidän terveydestään ja kehittymisestään. Kukapa muu sen tekisi, jos eivät omat vanhemmat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja era:
Nykyisin kouluterveydenhuolto on kylläkin niin hyvällä tolalla, ettei vanhempien puuttumiseen ole juuri tarvetta.

Ei toimi joka paikassa. Meillä on terveystarkastus vain kaksi kertaa koulun aikana. Se on aivan liian vähän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja savitaipale:
Alkuperäinen kirjoittaja era:
Nykyisin kouluterveydenhuolto on kylläkin niin hyvällä tolalla, ettei vanhempien puuttumiseen ole juuri tarvetta.

Ei toimi joka paikassa. Meillä on terveystarkastus vain kaksi kertaa koulun aikana. Se on aivan liian vähän.

meillä koulussa on terveydenhoitaja kerran viikossa pari tuntia, lääkäriä ei helpolla saa paikalle edes...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Boogyman:
Alkuperäinen kirjoittaja savitaipale:
Alkuperäinen kirjoittaja era:
Nykyisin kouluterveydenhuolto on kylläkin niin hyvällä tolalla, ettei vanhempien puuttumiseen ole juuri tarvetta.

Ei toimi joka paikassa. Meillä on terveystarkastus vain kaksi kertaa koulun aikana. Se on aivan liian vähän.

meillä koulussa on terveydenhoitaja kerran viikossa pari tuntia, lääkäriä ei helpolla saa paikalle edes...

Suoritetaanko teillä tarkastukset ? Ja miten usein?
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitiliini -65:
Meillä oli yläasteella ysiluokalla lääkärintarkastus ja sinne piti mennä yläkroppa paljaana pelkissä alkkareissa...Kiva oli odotella omaa vuoroa tissit paljaana luokkakavereiden kanssa samassa odotushuoneessa. Lääkärikin oli mies ja kurkkasi tutkimuksen lopuksi alkkareihin. Toivottavasti ei ole enää tämmöisiä tarkastuksia kuin mulla vuonna -81.


Oliko siellä odotushuoneessa pojat ja tytöt samassa? Oli varmaan tuijottelua? Eivätkö pojat käyneet siellä kurkkimassa? Ja montako siellä teitä oli yhtäaikaa?

Kuulostaa vähän epäilyttävältä tuollainen kun teinejä kuitenkin jo olitte ysillä, ettekä lapsia enää!
 
Mitä teen, kun omalla lapsellani ( 10.v tyttö) on jo tosi paljon karvoitusta!
Hän ei voi mennä sisäliikuntatunnila samaan suihkuun kun on karvoitusta pillusa runsaasti ja kainaloissa on jo karvoja ja on alkanut hikoileen kainalot ja rinnat on kasvanut jo niinkuin 14.v tisseiksi. Mitä teen? lasta pelottaa sairaasti kun seuraavalla lukuvuodella tarkistetaan pöksyihin ja tällästä? Ja pillun sisä-reunat on tummat ja ihan näppylöissä. Auttakaa!!
 
No mulla oli kasilla sillain, että ensin oli terkkarin tarkastus, missä katottiin pituus, paino ja näkö sekä keskusteltiin siitä kyselystä mikä oli pitäny täyttää. Muistaakseni ainakaan ryhtiä ei tarkastettu (varmaan yleisin syy minkä takia terkkarilla pitäis ottaa vaatteita pois), vaikka mulla onkin skolioosi (tosin edellisenä vuonna mulla oli oikein fysioterapeutti käyny siel koululla ja todennu että ei se tosta ainakaan enää pahennu)... Sitte terkkari ilmotti mulle lääkäriajan (sillon siis lääkäri tuli tuollakin vielä koululle). Eikä sillon ku oli se lääkäriaika, niin tehty enää muuta kun katottiin näkökentän laajuus, ja sitte se lääkäri kirjotti ne terveystodistukset.

Mun pikkusiskolla oli kanssa saman lailla (ja sillä tosta tarkastuksesta ei edes ole niiin kauaa aikaa), paitsi että sillä toi lääkäriaika piti varata ite, eikä se ollu koululla. Muistaakseni aika samalla kaavalla silläkin kuitenkin meni, eli eipä se lääkäri paljoa tainnut tehdä (korkeintaan katto noi pituudet sun muut, mutta kun niilläkin muistaakseni noi tosiaan teki se terkkari jo aikasemmin).
 
Täälläpäin, pieni kunta Pohjanmaalla, ei edes ole koululla vakituista koululääkäriä. Terkkari on paikalla kerran viikossa. Terveystarkastuksia ei ole ollenkaan.

Uusi laki tuli ja se velvoittaa kyllä teidän kunnan tekemään terveystarkastukset.

Vuoden alussa tulivat voimaan uudet neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskevat pykälät. Asetuksessa kerrotaan tarkasti, milloin, kenelle ja kuinka usein tarkastuksia on tehtävä. Enää ei ole epäselvyyksiä siitä, miten usein lapsilla on oltava terveystarkastuksia tai hammaslääkärikäyntejä.

Valvira valvoo, että kunnat noudattavat uusia asetuksia. Se lähetti joulukuussa aiheesta muistutuskirjeen. Ensi syksystä lähtien asetusta noudattamatta jättäneet kunnat joutuvat kurinpitototoimenpiteiden kohteeksi, kun uusi valvontaohjelma pyörähtää käyntiin.


- Lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus, jossa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.

- Lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4–6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä.

- Lapselle tämän ollessa 1–6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta.

- Oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja.

- Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet.
 
[QUOTE="vieras";23311015]Tämäkin ketju näkee keränneen pervoja viestejä :([/QUOTE]

Tällaisethan ketjut kerää aina

a) Pera Pervoja

b) uteliaita teinejä, jotka sitten joko kirjoittavat asiallisesti tai kirjoittavat trolleja viestejä ketjuun
 
[QUOTE="vieras";23311637]Uusi laki tuli ja se velvoittaa kyllä teidän kunnan tekemään terveystarkastukset.

Vuoden alussa tulivat voimaan uudet neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskevat pykälät. Asetuksessa kerrotaan tarkasti, milloin, kenelle ja kuinka usein tarkastuksia on tehtävä. Enää ei ole epäselvyyksiä siitä, miten usein lapsilla on oltava terveystarkastuksia tai hammaslääkärikäyntejä.

Valvira valvoo, että kunnat noudattavat uusia asetuksia. Se lähetti joulukuussa aiheesta muistutuskirjeen. Ensi syksystä lähtien asetusta noudattamatta jättäneet kunnat joutuvat kurinpitototoimenpiteiden kohteeksi, kun uusi valvontaohjelma pyörähtää käyntiin.


- Lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus, jossa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.

- Lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4–6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä.

- Lapselle tämän ollessa 1–6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta.

- Oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja.

- Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet.[/QUOTE]

Jatkoa, että lain noudattaminen aiheuttaa kyllä kunnille suuria ponnisteluja, koska lääkäreistä on jo nyt pulaa.
 
Tässä vielä tuosta uudesta laista, eli halutaan puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa, siksi esim. nuo laajat terveystarkastukset, joihin tulevat molemmat vanhemmat keskustelemaan.


[Piilota ikonit: Näyttöportletti]
fi,en
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot
Suomeksi På svenska In English
Yläkulma
29.05.2009
Asetus sitoo kunnat parantamaan lasten ja nuorten ehkäiseviä terveyspalveluita
Marjaana Pelkonen

Kuntia on tähän asti ohjattu suosituksilla huolehtimaan neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Nyt suositusten sitovuutta vahvistetaan asetuksella.

Varaudutaanko asetuksella siihen, ettei lasten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluita leikata laman puristuksessa?

"On täysi sattuma, että asetus annetaan juuri nyt, mutta nyt jos koskaan tätä asetusta tarvitaan. Nyt ei pitäisi tehdä samaa virhettä kuin edellisen laman aikana", ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sanoo.

"Asetuksen valmistelu aloitettiin jo ennen kuin nykyisestä talouskriisistä oli tietoakaan. Sysäyksen siihen antoi neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kirjavuus kunnissa."

"Toinen syy oli lasten pahoinvoinnin sekä huostaanottojen ja lastensuojelukustannusten kasvu. Ehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt lisääntyvänä korjaavien palvelujen tarpeena."

Valtionosuuslain muutos 1990-luvun alussa lisäsi kuntien vapautta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut haluamallaan tavalla. Samaan aikaan osunut lama sai jotkut kunnat vähentämään neuvoloissa ja kouluissa ehkäiseviä palveluja ja määräaikaistarkastuksia. Ajateltiin, että niukkoja voimavaroja ei kannata kohdentaa terveisiin lapsiin. Ehkäisevät palvelut eivät sitten ehtineet taloudellisesti hyvänäkään aikana palautua entiselleen.

Pelkonen tähdentää, että asetuksella halutaan torjua syrjäytymistä ja kaventaa Suomen suuria terveyseroja. Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tässä avainasemassa. Ne tavoittavat kaikki lapset ja nuoret ja heidän perheensä odotusajasta työelämän kynnykselle ja niissä voidaan tarttua perheiden ja lasten vaikeuksiin mahdollisimman varhain. Tätä järjestelmää asetuksella vahvistetaan ja kehitetään.

"Meillä on kokemusta, tietoa ja menetelmiä, joilla lasten ja nuorten vaikeuksia voidaan ehkäistä, kunhan vain apua tarvitsevat lapset löydetään ajoissa. Tämä osaaminen pitää ottaa käyttöön."
Laajat terveystarkastukset käyttöön neuvoloissa

"Kuntien on pitänyt tähänkin asti järjestää asetuksen mukaisia palveluja, mutta niiden sisältö on määritelty suosituksissa ja oppaissa. Nyt asetus velvoittaa kunnat järjestämään palvelut asetuksen mukaisesti", Marjaana Pelkonen sanoo.

Suosituksiin verrattuna asetuksessa ovat uutta neuvoloissa tehtävät perheiden laajat terveystarkastukset. Kouluterveydenhoidossa ne ovat jo olleet käytössä.

Perheen elintavat ja vanhempien vointi ja jaksaminen vaikuttavat lapseen. Laajassa terveystarkastuksessa katsotaan, onko vanhemmilla tai perheen oloissa jotakin sellaista, joka voisi vaarantaa lapsen kehitystä ja huolenpitoa. Esimerkiksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Samalla pohditaan, mitä apua ja tukea perheelle voitaisiin järjestää.

Äitiys- ja lastenneuvoloissa laaja terveystarkastus on terminä uusi, vaikka neuvoloissa on tähänkin asti tarkasteltu koko perheen hyvinvointia. Termin ottamisella asetukseen halutaan koko perheen hyvinvoinnin tarkasteluun saada nykyistä järjestelmällisempi ote.

Tarkoituksena on, että ensimmäinen laaja terveystarkastus on jo odotusaikana, ja siinä on mukana myös tulevan lapsen isä.

Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri ja tarvittaessa hankitaan lisäksi moniammatillista asiantuntemusta.

Peruskoulun kahdeksasluokkalaisten laajassa terveystarkastuksessa on uutta, että siinä arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.

Uutta on myös se, että neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarve selvitetään. Tällä halutaan ehkäistä syrjäytymistä.
Palvelut asetuksen mukaisiksi vuoteen 2011 mennessä

Asetus tulee voimaan heinäkuun alusta 2009, mutta palvelujen järjestämiseen on annettu siirtymäaikaa. Määräaikaisten terveystarkastusten pitää olla asetuksen mukaiset vuoden 2011 alussa.

Palvelujen järjestäminen asetuksen mukaisiksi voi vaatia kunnissa henkilöstön uudelleenjärjestelyjä ja koulutusta ja myös henkilöstölisäyksiä, mistä syntyy kustannuksia. Kunnille maksettavaa valtionosuutta onkin tämän vuoksi korotettu ensi vuoden alusta.

Paras-hanke auttaa osaltaan palvelujen järjestämisessä. Kun perusterveydenhuollon väestöpohjat suurenevat, on helpompi tehdä henkilöstöjärjestelyjä ja henkilöstön mahdollisuudet erikoistumiseen ja osaamisen päivittämiseen paranevat.

"Lastensuojelukustannukset ovat nousseet viime vuosina melkoisesti. Kustannusten nousupainetta voitaisiin hillitä, jos korjaavien palvelujen ja toimenpiteiden tarve saadaan vähenemään. Neuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan tehostamisella osana kuntien moniammatillista palveluverkostoa tässä voitaisiin onnistua", Marjaana Pelkonen uskoo.

Hän toivoo, että kunnissa seurattaisiin paremmin ehkäisevän työn kustannuksia ja verrattaisiin niitä korjaavan työn menoihin. Silloin ehkäisevän työn merkitys avautuisi ja sen arvo huomattaisiin.

Merja Moilanen
Focus
29.05.2009
Finnish municipalities to be obliged to upgrade child and youth preventive health care
Marjaana Pelkonen For the most part Finland's decentralized system of social and health care is run by municipalities according to statutory regulations but also non-binding guidelines.

Such guidelines are used when it comes to preventive health services for children and young people provided at maternity and child health clinics, and the school and student health care system. These guidelines are to be strengthened according to a statute issued by the government at the end of May concerning maternity and child health clinics, school and student health care and preventive oral health care. The new measure will introduce statutory health examinations in maternity and child health clinics and in school and student health care.

The move could appear to be a speedy piece of policy maneuvering. Times of recession are often periods when the non-statutory aspects of services get cut. The decree on preventive child and youth health care is nevertheless fortuitous, according to MSAH Senior Officer Marjaana Pelkonen. "It's a complete coincidence that the decree is being done at this point, but if ever there was a need for it now's the time."

Pelkonen says that work on the decree was started before the onset of the current recession. It was prompted by the wide variation nationwide in the quality and availability of child and youth preventive health care.

"Another reason is that the adversity, care orders and the costs of child protection are increasing. The inadequacy of preventive services is seen in the increasing need for corrective services"
Changes to legislation on state subsidization of municipalities in the early 1990s, when Finland was also hit by recession, resulted in local authorities having a freer hand in arranging social and health services as they saw fit. Some municipalities reduced the preventive services and periodic check-ups in maternity and child health clinics and schools. The situation did not return to its former state during the subsequent period of economic boom.

"The rising pressure of costs could be curbed if the need for corrective services and measures can be reduced," says Marjanna Pelkonen. "This could succeed by making school and student health care more effective as a part of municipalities' multi professional service networks."

The aim of the new statute is to tackle social exclusion and to reduce the large health gaps existing in Finland. Maternity and child health clinics and school and student health care play a key role in this, because they extend to all children, youth and their parents from birth to the start of working life. Optimally, they can be used to deal with the problems facing families and children at an early stage.
Until now, municipalities have organized services according to legislation, but the content of these services has been subject to recommendations and guidelines. Once the new statute takes effect, municipalities will be obliged to arrange services accordingly.

The new measure takes effect in July this year. Municipalities will be given a transition period in which to reorganize their service content. The use of periodic health check-ups related to preventive health care for children and young people should be in place by the beginning of 2011.

The organization of services in line with the statute may require that local authorities rearrange their human resources, training and make staff increases. The costs of these will be covered by an adjustment to the state subsidy to municipalities at the beginning of next year.

"We have the experience, knowledge and methods for preventing children's and young people's problems, if only the children in need of help can be identified in time. We need to make use of this expertise," says Marjanna Pelkonen.
Fokus
29.05.2009
Marjaana Pelkonen
Yläkulma on ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia aiheita käsittelevä kirjoitussarja.
Fokus är en skriftserie som behandlar aktuella social- och hälsovårdspolitiska ämnen.
Focus is a series of articles dealing with social and health policy issues.

[Piilota ikonit: Sivun vastuutaho]
 
[QUOTE="qwerty";26845589]Lääkärintarkastukset vaihtelevat aina lääkäristä riippuen. Siksi näistä ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.[/QUOTE]

Näistä on olemassa standardit kuten edellä on jo todettu. Tarkastukset pitäisi tehdä kaikkialla saman sapluunan mukaan.
 
Kyllä ne ainakin meiän neljän tytön alkkareihin on kattonu 5lk... Saatto olla 7lk ja muillakin. Se kohdunkaulansyöpään liittyvä rokote on kuulemma todella hyväksi kun niin usein tuohon naiset sairastuvat...
 
Mulla ainakin oli silleen että katto ryhdin mittas punnitsi piti alusvaatteille riisuutua ja sitten se katto pikkareiden alle ja koitti tissejä xD mut ei se niin jännää ollut ;)
 

Yhteistyössä