V
voi prkl!
Vieras
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAARRRRGGHHHHHHHHHH!!!!
Mä en nyt vaan yhtään jaksais enempää tuota vajaa 2v uhmista. Mies lähti eilen aamulla työmatkalle ja tulee vasta huomen aamulla takas. Tottahan toki minä ja muksu herättiin eilen nenät vuotaen, pojalla kauhea kuume ja mulla muuten vaan heikko olo. Ja tuo lapsi. Se on viimeiset 2 viikkoa vaan huutanut, koko ajan ja joka asiasta. Heti jos joku ei mee oman mielen mukaan, alkaa kuulua kiukkuinen "äiti! äiti! äiti!" ja jos en samassa sekunnissa juokse kysymään mikä arvon diktaattorilla on hätänä, niin voi jumalauta mikä kiekuminen ja karjuminen ja maahan heittäytyminen siitä syntyy. Tavarat lentää, poika koittaa viskoa akvaarioon tavaraa, vetää koiraa hännästä, repii tavaroita lattialle, räplää tietokonetta ja vaatii koko ajan jotain syömistä, mutta oikea ruoka ei tietenkään kelpaa, namia (eli meillä kuivattuja hedelmiä) pitäs saada kaiken aikaa.
Joo, perus uhmiksen touhua, ja pitäis ajatella että se raivoaa mulle koska luottaa muhun eniten, mutta ei munkaan pinna loputtomasti kestä. Nyt vielä kun hän on kipeä niin tää menee ihan yli koko touhun. Äsken juoksin tuon perässä ja painin pitkin lattioita reilun tunnin kun piti lähteä kauppaan. Poika on kyllä innoissaan lähdössä, muttei halua pukea. Olin huono äiti ja luovutin. Ei sitten mennä kauppaan, syököön purkista ruokansa perkele! Ei auta mikään mihinkään, ei huomioiminen, ei komentaminen, ei selittäminen miksi mitäkin ei saa, ei rangaistukset, ei mikään. Tekis mieli karjaista tuolle seuraavasta töllöntyöstä päin naamaa, mutta en aio sitä tehdä. Mutta mieli tekis niin että savu melkeen nousee jo korvista.
Asiaan ei yhtään auta se että ollaan molemmat herätty ainakin 7 kertaa viime yönä, poika tukkoisuuteen ja minä häntä lohduttamaan. Väsyttää, v**uttaa ja itkettää. Kiitos ja anteeksi purkautumiseni.
Mä en nyt vaan yhtään jaksais enempää tuota vajaa 2v uhmista. Mies lähti eilen aamulla työmatkalle ja tulee vasta huomen aamulla takas. Tottahan toki minä ja muksu herättiin eilen nenät vuotaen, pojalla kauhea kuume ja mulla muuten vaan heikko olo. Ja tuo lapsi. Se on viimeiset 2 viikkoa vaan huutanut, koko ajan ja joka asiasta. Heti jos joku ei mee oman mielen mukaan, alkaa kuulua kiukkuinen "äiti! äiti! äiti!" ja jos en samassa sekunnissa juokse kysymään mikä arvon diktaattorilla on hätänä, niin voi jumalauta mikä kiekuminen ja karjuminen ja maahan heittäytyminen siitä syntyy. Tavarat lentää, poika koittaa viskoa akvaarioon tavaraa, vetää koiraa hännästä, repii tavaroita lattialle, räplää tietokonetta ja vaatii koko ajan jotain syömistä, mutta oikea ruoka ei tietenkään kelpaa, namia (eli meillä kuivattuja hedelmiä) pitäs saada kaiken aikaa.
Joo, perus uhmiksen touhua, ja pitäis ajatella että se raivoaa mulle koska luottaa muhun eniten, mutta ei munkaan pinna loputtomasti kestä. Nyt vielä kun hän on kipeä niin tää menee ihan yli koko touhun. Äsken juoksin tuon perässä ja painin pitkin lattioita reilun tunnin kun piti lähteä kauppaan. Poika on kyllä innoissaan lähdössä, muttei halua pukea. Olin huono äiti ja luovutin. Ei sitten mennä kauppaan, syököön purkista ruokansa perkele! Ei auta mikään mihinkään, ei huomioiminen, ei komentaminen, ei selittäminen miksi mitäkin ei saa, ei rangaistukset, ei mikään. Tekis mieli karjaista tuolle seuraavasta töllöntyöstä päin naamaa, mutta en aio sitä tehdä. Mutta mieli tekis niin että savu melkeen nousee jo korvista.
Asiaan ei yhtään auta se että ollaan molemmat herätty ainakin 7 kertaa viime yönä, poika tukkoisuuteen ja minä häntä lohduttamaan. Väsyttää, v**uttaa ja itkettää. Kiitos ja anteeksi purkautumiseni.
Meidän 2 v. 1 vko ikäisellä lattialle heittäytyminen ja huutaminen kestää normaalisti vain 10 s, sitten normaali meno taas jatkuu. Hän on kyllä saanut n. kuukauden välein kaksi 20-30 min. huutokohtausta ulkovaatteita pukiessa, toivotaan ettei noita tule paljoa lisää. Luulin olevani viilipytty luonteeltani, mutta kun pukee rimpuilevaa ja huutavaa lasta, itsellä hiki valuu selkää pitkin ja kello raksuttaa työpäivän alkua, niin kyllä menee pinna kireälle! Toivon että noita pahempia kohtauksia ei ala tulla useammin. Alkoiko teidän lapsella tuo jatkuva raivoaminen ihan yhtäkkiä vai pikku hiljaa?
