Mun ekaluokkalaista kiusataan, enkä tiedä miten voisin auttaa!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "minä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";24519322]Kerrot ap, että yllätit kiusaajan itse teossa lenkillä. Et liene ollut lenkillä koulun pihalla, eli kiusaaminen tapahtui vapaa-ajalla?[/QUOTE]

Ihan samaa mietin minä, tapahtuuko kiusaaminen koulussa vaiko kotipihoilla tms? Kouluhan ei vapaa-ajanongelmiin pysty millään muotoa puuttumaan.
 
[QUOTE="mie";24519329]Apua, ei kai vaan Vasaramäki? :O (mulla on mielikuva, että siellä päin asustat)[/QUOTE]

Eiiii, ei ole Vasaramäki (se on lähellä kyllä), Vasaramäkihän on tosi kiva koulu :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Entäs;24519473:
Martti? Luolavuori? Vähäheikkilä?

Ei, nuokin on kaikki kivoja :)

Ilpoinen se on. Sellainen meininki ko. koulussa oli ainakin kaksi vuotta sitten, nykyisten kolmosluokkalaisten ollessa ekalla. Saako näin sanoa vai tuleeko tästä syyte? No, sanon silti...Useamman kaverin ekaluokkalaisia kiusattiin aika rajusti, hakattiin yms, ja koulu ei tehnyt mitään. Kaikki kyseiset kamut ottivat lapsensa pois sieltä.
 
Ei, nuokin on kaikki kivoja :)

Ilpoinen se on. Sellainen meininki ko. koulussa oli ainakin kaksi vuotta sitten, nykyisten kolmosluokkalaisten ollessa ekalla. Saako näin sanoa vai tuleeko tästä syyte? No, sanon silti...Useamman kaverin ekaluokkalaisia kiusattiin aika rajusti, hakattiin yms, ja koulu ei tehnyt mitään. Kaikki kyseiset kamut ottivat lapsensa pois sieltä.

No mistäpä se syyte tulisi jos näin on oikeasti käynyt :). Olen vähän yllättynyt! En tiennyt että ko koulu on noin levoton! Ei onneksi meidän lähikoulu, vaikka lähellä onkin!
 
[QUOTE="mää";24519555]No mistäpä se syyte tulisi jos näin on oikeasti käynyt :). Olen vähän yllättynyt! En tiennyt että ko koulu on noin levoton! Ei onneksi meidän lähikoulu, vaikka lähellä onkin![/QUOTE]

Moni siitä koulusta kyllä tykkääkin, eli ei se kaikille varmaan paha paikka ole. Mutta itse en halunnut lastani sinne, en ole koskaan pitänyt ko. koulusta, ja kavereiden lasten karu koulunaloitus oli se viimeinen tikki todellakin.
 
Mun on pakko kertoa oma tarinani. Tämä on mun syvimmässä sisuksissa eikä edes mun aviomieheni tiedä historiaani tai vanhempani.
Olen ollut koulukiusattu koko kouluikäni. Olen ollut aina pitkä (mutten lihava), ääneni on aika matala.
Olen jo ala-asteella joutunut syrjityksi, porukasta ulkopuolelle. Minua on haukuttu jo ala-asteella poika-tytöksi ja matkittu ääntäni. Mistan todella selvästi ala-asteelta tilanteita joissa luokkamme pojat ovat nauraneet minulle ja kerrankin kun minun pää oli kipeänä yksi kiusaaja poika tuli ja löi sen pulpettiin ja kysyi helpottiko, ja koko luokka nauroi. Opettaja tuli luokkaan ja näki alakuloni ja kysyi vain että onko kaikki ok, no toki minä vastasin että on. Reppuni on tyhjennetty satoja kertoja pitkin pihoja ja olen kirjat kerännyt ojista. Minua on jahdattu kotimatkalla olen juossut veri kurkussa kotiin, enkä tietenkään ole kellekkään kehdannut kertoa.

Ylä-asteella sain uusia kavereita mutta kiusaaminen vain jatkui. en ole koskaan ollut hiljainen, tai hiirulainen vaan aina vain porskuttanut menemään. Samat kiusaajat toki tulivat ylä-asteelle ja juttu levisi. Haukkumasanat lisääntyivät kun kiusaajia tuli lisää. Tönimistä, äänen matkimista haukkumista jnejne.. Aloin kulkea huumeporukoissa, näin jälkikäteen tajuan että se oli minulta sellainen avunhuuto, jota ei tietenkään kukaan tajunnut. Olin kyllä kuraattorilla porukan takia jonka mukana kuljin, mutta en tietenkään sanonut että se oli kilpi jota kannoin ettei kukaan näe kuinka rikki oikeastu olen. Oli pakko kehittää jonkunlainen suoja. Meillä ei kotona koskaan ole tunteita näytetty niin enhän voinut kertoa tietenkään olevani kiusattukaan.
Minulta kyseltiin kelloa, "hei hevonen, paljon kello", ja minä vastasin. jos en vastannut minua tönittiin. Kaupungilta iltaisin ajoin kotiin kovaa vauhtia pyörällä koska jopa omat silloiset kaverini ajoivat perässäni jopa mopoilla että "hakkaisivat minut" kuten siihen aikaan sanottiin.

En tänäkään päivänä ole antanut kiusaajilleni anteeksi. Nään yhtä pahinta kiusaajaani usein (yksi yhteinen kaveri) mutta aina katson häntä inhoksuen. Vielä pari vuotta sitten sama kiusaaja yöelämässä haukkui samoilla sanoilla ja matki ääntäni ja olin haljeta pahasta olosta. Hällä itsellä nyt ala-aste ikäiset lapset haluttaisi sanoa, että miettiikö hän yhtään mille niistä tuntuisi jos joku kiusaisi kuten minua aikanaan.

Mieheni naureskelee ja kummastelee huumeporukoita joissa liikuin (en itse käyttänyt olin vain siinä jengissä), mutta en kehtaa kertoa syytä siihen.

Olen itsekin yllättynyt kuinka vahva olen tänäpäivänä. Ja kuinka selvisin tuosta 9 vuoden koulu helvetistä. Itsemurhaa mietin, viiltelin ym mutta onneksi en koskaan itseltäni henkeä vienyt.

Tarinan opetus on se, että hyvät ihmiset huolehtikaa lapsistanne ettei heitä kiusata. En toivo kellekkään samaa kohtaloa kuin itselläni oli, jonka vuoksi vieläkin omaan todella huonon itsetunnon ja koen olevani se "hevonen". Kiitos kun sain jakaa tarinani.
 
Koeta Kiusattu antaa kiusaajillesi anteeksi, se helpottaa omaa oloasi!!
Minuakin on kiusattu, mutta ei noin pahasti. Ja lähinnä tätä tapahtui koulunvaihtojen yhteydessä. Kiusaaminen loppui kyllä, kun ala-asteella tappelin kiusaajieni kanssa ( =löin kunnolla takaisin) ja myöhemmin löin kiusaajia arkaan paikkaan sanani säilällä.
Voimia sinulle!

Seuraan nyt hieman huolestuneena oman ekaluokkalaiseni koulutietä... Ja puutun tilanteeseen kyllä, jos aihetta on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meidän tapaus;24519213:
Mun yläasteikänen lapseni ei kertonut kiusaamisesta mitään, vaan luokanvalvoja oli mennyt sille puhumaan "Kiusataanko sua?". Oli alkanut itkemään, ja kertonut, että kyllä häntä kiusataan. Sen jälkeen paljastu, että tätä oltiin tönitty ja haukuttu jatkuvasti. Onneksi paljastui.
Töniminen loppui, mutta haukkuminen ei. Yritin kaikkeni koulun suhteen ja koulu vain sanoi, että "lapsenne on liian herkkä, ei tähän kiusaamiseen voi puuttua, koska se on niin pientä."
Voin vain kuvitella, miltä tuntuu lapsesta JATKUVASTI sitä syrjäyttämistä olemista, ja pientä haukkumista selän takana ja joskus suoraan. Ja tämä on pientä? Kuulostaa ehkä opettajien mielestä pieneltä, mutta kuraattorit ja psykologit tarvittiin tämän lapsen auttamiseen. Tämä "Pieni" kiusaaminen ei koskaan loppunut, vaikka yritin kaikkeni. Kun seuraava lukuvuosi alkoi, hän oli saanut kaksi ystävää samasta koulusta kesällä ja alkoi tilanne helpottamaan. Kiusaaminen "pienenä" jatkui muutamalta oppilaalta, mutta lapsi kuitenkin pystyi jatkamaan koulussakäyntiä ja ihan onnellinen oli. (Ja näytti lopulta ysiluokan päättäjäisissä paskanmarjat kiusaajilleen: hänen keskiarvonsa 9, kiusaajien 5, jotka juuri päässyt läpi luokalta. Kun lapseni hymyili niin onnellisesti kaikkien häntä onnitellessa, oli kiusaajien ilmeet näkemisen arvoiset. )

Suosittelen kuitenkin, että kaikkeen puututaan. Se ei auta, että soitat muutaman kerran. Se täytyy ehdottomasti käydä koululla, ja uhata poliisilla ja lastensuojelulla. tein itse ehkä jotain väärin, enkä ollut tarpeeksi tiukka, mutta kannustin lastani ja hänelle kuitenkin kasvoi hyvä itseluottamus, ehkä jopa vahvempi tämän takia.

Et alko heti poraa :) Vaiolinäkemisenarvoiset,heh. Olet naurettava.
 
:O Miten toi sun toimintas eroaa kiusaamisesta?

lopetti kiusaamisen, kun sanoin sille kakaralle suorat sanat, mitä mieltä olen siitä, että hän kiusaa mun lastani. Sanoin myös selvästi, että se loppuu nyt! Mikä tässä on kiusaamista? Lässyttäminen ja ymmärtäminen ei kiusaamista lopeta, vaan selvä viesti siitä, että se ei ole hyväksyttyä ja että sen pitää loppua.
 
Hyökkäys on paras puolustus. Valmentakaa lapsenne fyysisesti vahvaksi ja miettikää, millä sanoilla lapsi saa kiusaajan hiljaiseksi. Noilla keinoin selvisin osittain kiusaamisestani.
 
Tuntuu että näitten KIVa koulu hankkeiden taakse vain piiloudutaan!
Se prosessi toimii todella hitaasti. Ensin siellä jututetaan erikseen niin kiusattua kuin kiusaajaakin, sen jälkeen muita oppilaita. Sitten jututetaan yleensä vielä kiusaajaa ja kiusattua yhdessä ja sen jälkeen vasta otetaan yhteyttä koteihin, jos ylipäätään katsotaan tarpeelliseksi ottaa.
 
lopetti kiusaamisen, kun sanoin sille kakaralle suorat sanat, mitä mieltä olen siitä, että hän kiusaa mun lastani. Sanoin myös selvästi, että se loppuu nyt! Mikä tässä on kiusaamista? Lässyttäminen ja ymmärtäminen ei kiusaamista lopeta, vaan selvä viesti siitä, että se ei ole hyväksyttyä ja että sen pitää loppua.

Omien sanojes mukaan kävit säikyttelemässä sen pikku paskan niin ettei enää uskalla kiusata sun lasta. Miten se saa sen kiusaajan lopettamaan kiusaamisen niin ettei kiusaa enää ketään?
 
Omien sanojes mukaan kävit säikyttelemässä sen pikku paskan niin ettei enää uskalla kiusata sun lasta. Miten se saa sen kiusaajan lopettamaan kiusaamisen niin ettei kiusaa enää ketään?

Minä kasvatin sitä pentua, koska sen vanhemmat eivät ole hoitaneet kasvatusvelvoitettaan! Jos vieras aikuinen puuttuu kiusaajan tekemisiin, sillä yleensä on se vaikutus, että se pentu seuraavan kerran miettii hetken ennen kuin kiusaa ketään. Yleensä tuollainen raukkis säikähtää ihan jo sitä, että topakka aikuinen täti sanoo sille suorat sanat, ei sitä tarvitse erikseen säikytellä. Usko pois, että puutun kyllä ihan jokaiseen kiusatapaukseen, joka sattuu silmiini! Miksi sinä täällä puolustelet kiusaajia?
 
lopetti kiusaamisen, kun sanoin sille kakaralle suorat sanat, mitä mieltä olen siitä, että hän kiusaa mun lastani. Sanoin myös selvästi, että se loppuu nyt! Mikä tässä on kiusaamista? Lässyttäminen ja ymmärtäminen ei kiusaamista lopeta, vaan selvä viesti siitä, että se ei ole hyväksyttyä ja että sen pitää loppua.

Mä oon samaa mieltä. Jos lopputulos on, että kiusaaja luovuttaa, niin tää on hyvä keino. Puhuminen suoraan ja selkokielellä, eli nyt loppuu tuo.
 

Yhteistyössä