Mulle on tullut kirppiksillä kiertelystä ja ostelusta oikee pakkomielle...

Mun mielestä kirppisharrastus ei välttämättä ole ihan paras mahdollinen esimerkki lapsille. Se mikä on kiinnostuksen kohde on t a v a r a, ja se että jatkuvasti ostaa yli tarpeen on merkki siitä että täytetään jonkinlaista "tyhjää oloa" tavaran muodossa, ja että näin toimitaan säännöllisesti --> tarkoittaa että kyseessä on riippuvuus. Lapsi oppii helposti siihen että materia korvaa ja täyttää niitä henkisiä aukkoja elämässä. Koko touhussa on jotain vääristynyttä, sori vaan, ei voi ymmärtää näitä.

 

Mä käyn kirppiksillä kerran viikossa ja ostelen, mutta vaan tarpeeseen. Lähinnä lasten vaatteita (lapsilla on varmaan yli puolet vaatteista kirppiksiltä vaikka olis varaa kaupastakin ostaa) ja leluja. Joskus tekee löytöjä, joskus ei.

 

Joo, mulla sama juttu. Kirppikslle on päästävä tekemään löytöjä. Oma pöytäkin ollut monta kertaa, mutta silloin en vielä ostellut, vaan ainoastaan vein. Nyt toisin päin.. Aiemmin en tosiaan ostanut kirppiksiltä, mut nyt en mene mielelläni muualle kuin kirpparille ostoksille..

 

[QUOTE="eräs";22507529]No mitähän jos sitä pakkomiellettä yrittäisi ihan tietoisesti hoidattaa? Kai sitä nyt elämässä voi löytää muitakin mielenkiinnonkohteita kuin alituisen kirppiksellä ravaamisen. Kannattaa katsoa 4D dokumenttia "hamstraajista" niin se voi herätellä.

Minusta on hirveää katsella itkeviä pieniä lapsia naamat punaisena kun äiti shoppailee, kiertelee, penkoo tavaroita. Haloo!! Jos perhe ja lapset häiritsee shoppailua niin olisi jo aika katsoa peiliin ja kysyä mikä on mennyt pieleen..[/QUOTE]

mutta eihän CHEF'llä ole mitään ongelmaa.

 

Sama juttu, tai no onhan kirpparit olleeet osa elämääni jo lapsesta asti. Rakastan niitä ja hyvien löytöjen tekemistä, koskaan ei tiedä minkä aarteen tai useamman löytää

 

Jotkut lapset alkaa heti kitistä, oli kauppa mikä tahansa. Ymmärrän kyllä äitejä kitisevän lapsen kanssa, etteivät välttämättä ole olleet tuntikausia lapsen kanssa liikkellä. Itselläni lapset viihtyvät ok, mutta silti menen mielummin yksin, jos mahdollista. Aika tosin tuntuu menevän nopsaan tuollaisissa paikoissa..

 

Mä luotan siihen että jos se kirppistely olis ongelma joka haittais muuta elämistä niin mut kyllä vierottas mun rakas mieheni ja luulen että monella muullakin on niitä läheisiä ihmisiä jotka kyllä tulee huomauttaan jos tilanne niin toivottomaks menis että siitä pitäs vierottaa.