Mulla on koirakuume mutta pelottaa koiran otto.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "xxx"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
X

"xxx"

Vieras
Kolmas oma koira menossa. Kaikki kolme saanut kasvatettua ihan täyspäisiksi tottelevaiksi ja kunnollisiksi perhekoiriksi.
Jos ongelmia on tullut, ne on saatu ratkottua. Saaneet elää meillä kokoelämänsä.

Talossa nyt pian 9v täyttävä koiraherra joka on lepposa kuin mikä.

Ja mulla on koiravauva kuume. Mutta mua pelottaa ihan pirusti, entä jos en osaakaan kouluttaa sitä, entä jos ongelmia tulee eikä niistä selvitä.


Jotenkin järetön pelko kun kolmen koiran kanssa on onnistunut. Niin luulisi että uudenkin kanssa osaisi jotain tehdä oikein.

Kaikenhuipuksi olisi haaveissa ottaa joku pienempi helppo rotu. "Lasten"koiraksi ( juu, meillä vanhemmilla päävastuu olisi tottakai )
Joka kaikenjärjen mukaan olisi helpompi koulutettava kuin hakatturescue koira tai sakemanni.
 
Miksi et onnistuisi, jos kahden kanssa olet jo onnistunut?? Eiköhän se ole vaan koira koiralta helpompaa.. Ainakin siis jos pennun ottaa, se tietysti voi olla haasteellisempaa, jos ottaa jonkun kodinvaihtajan, ajattelitko siis sellaista?
 
kolmen kanssa onnistunut. Nuo kaksi siis vain ehkä vähän haastavampia tapauksia....

Niinpä, järjen mukaan pitäisikin onnistua. Mutta jostain syystä vain kauhistuttaa.
Eikä elämänmuutoskaan nyt suuri olisi koska talossa on jo koira. Toki pennussa on omat haasteensa aikuiseen koiraan verrattuna. Mutta ei se arki koiran kanssa uutta olisi.

Ja nimenomaan pentu tarkoitus ottaa, joku helppo ja pienirotu. Joku sellainen jonka kanssa lapsetkin voisivat puuhata ja myöhemmin ulkoiluttaa. Ei siis mitään minikoiraa, vaan joku kymppikiloinen. Koirankokoinen muttei kovin iso.

Noh, ehkä nuo pelot katoaa kun kuume kasvaa ja se oikea koira tulee vastaan. Rotukin vielä vähän hakusessa.


t: ap
 
Kiitos. Tää on vähän hölmö pelko, järki sanoo että kaikki menee varmasti hyvin, ja jos ei mene niin sitten keksitään jotain.
Mutta, noh sitä varmaan lasten kanssa miettii tälläisiä asioita vähän liikaakin.


btw, kaverin 6kk pentu on rakastunut meidän 6v ihan täysin. Koira sekoaa kun näkee meidän tytön eikä sen jälkeen huomaa ketään muuta.
Joten voisin kuvitella että lapsetkin osaisi suhtautua pentuun oikein. Kun vieraskin koira tykästyy.


t: ap
 

Yhteistyössä