Mulla on hirveä kriisi nyt ja musta tuntuu että mä sekoan

[hulluko?]

tuntuu että elämä lopahtaa ja mä en kerkeä mitään. mä olen kesällä 28v. mulla ei oo töitä, ei ammattitutkintoa. mä en halua lasta enää yli 3-kymppisenä mitä joku ehkä pitää naurettavana mutta en vaan enää sillon halua mutta kuitenkin haluaisin vielä yhden lapsen. mutta kun ei sitä kumppaniakaan siihen voi pakottaa. mä vaan olen ihan sekaisin ja tuntuu etten kestä tätä en osaa olla stressaamatta nyt. haluaisin vielä olla 23-25v.

 

["vieras"]

Hanki oikeita ongelmia!

Sorry

 

["joku"]

kolmekympinkriisi se kaiketi on, menee ohi etkä oo sekoamassa.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";27760596]Hanki oikeita ongelmia!

Sorry[/QUOTE]

Onhan niitäkin olemassa. Lapsen sairaus yms mutta joskus vaan on muitakin asioita....

 

["elämää"]

on aika vaikea elää siten, että asioiden pitää tapahtua siksi kun sitä haluaa/ ei halua. Asiat tapahtuvat jos tapahtuvat, yleensä niihin toki voi vaikuttaa. Siihen mihin ei voi vaikuttaa, pitää sopeutua.

Voit hankkia itsellesin koulutksen ja työn. Se vaatii aikaa ja ponnisteluja, mutta sen ei pitäisi olla yllätys. Jos haluat parisuhteen, niin senkin eteen voit tehdä työtä. Jonain päivänä se todennäköisesti onnistuu. Lapsen saantikin on mahdollista jos tilanne otollinen. Jos asetat itsellesi kummallisia ikärajoitteita, niin se on itseaiheutettu ongelma. Mitä kuvitelet itsellsi ja elämällesi tapahtuvan kun täytät 30? Näin yli nelikymppisenä voin paljastaa, että ihan samanlaiselta se tuntuu kuin nuorempanakin...

 

["Hmm"]

Oma syys, että asiasi ovat rempallaan. Tee jotain, äläkä valita.

 

[totta joka sana silti]

Kumppanin täytyy olla samaa mieltä lapsen hankinnasta. Jos ei hän halua lasta niin on parempi ettei teille tule lisää lapsia. On kurjaa jos lapsen isä ei kestäisi teitä sen takia kun omin luvin hankkiutuisit raskaaksi. Lapsella täytyy olla isä joka asuu saman katon alla. Se on parempi kuin yh-äiti. Muista aina se. Kuka arvostaa yksinhuoltajia? Ei kukaan muu kuin muut yksinhuoltajat ja hekin tietämättömyyttään. Maailma on tyly lapsille kun joutuu yksin huoltamaan lapsia ja toinen lapsi sairas.Sossu pitää kyllä äideistä huolta mutta se ei auta isänsä hylkäämiä lapsia.

En voi käsittää miten ihmiset eroavat vaikka heillä lapsia.

Unohda se lapsenhankinta jo hyvissä ajoin ja tee jotakin itsellesi. Hanki tutkinto ja näytä fiksummalta niin ehkä miehellesi herää vauvakuume kun näytät että sinussa on munaa johonkin.

Joku saa vapaasti suuttua tästä. Totta silti joka sana.

 

[ap.]

johan mä yritin sanoa että mulla on kriisi mulla ei ole kaikki hyvin. ei musta olis opiskelemaan. en mä jaksais kolme vuotta opiskella elää köyhyydessä kun nyt jaksan tuskin tätä nykyistä elämää. elkää käskekö ammattilaiselle en mä kuitenkaan saa itseäni käymään sellaisissa paikoissa. en usko että puhuminen auttaa. välittämistä ja huomiota mä kaipaisin läheisiltäni, mitään en kuitenkaan saa.

 

[ap.]

ja en mä mitään lasta aijo hankkia omin luvin.

 

[kriisitkö]

terapiassa saisit sitä välittämistä ja varsinkin huomiota ja tukea. läheisesi voit myls itse valita. kuten myös sen menetkö opiskelemaan tai töihin. nämä on omia valintoja ja valinnoilla on seuraukset, jos et pidä seurauksista niin valitse toisin. sä olet itse vastuussa siitä mitä elämälläsi teet, ei sun läheiset.

 

["heips"]

No jos tällä hetkellä olet työtön tuskin se rahatilanne kovin paljoa huonompi olisi jos olisit opiskelemassa... Töitä et välttämättä saa ilman tutkintoa. 3 vuotta on aika lyhyt aika, ja nythän ehtisit hyvin lukea pääsykokeisiin ennen kevään hakua.

 

[ap.]

[QUOTE="heips";27760745]No jos tällä hetkellä olet työtön tuskin se rahatilanne kovin paljoa huonompi olisi jos olisit opiskelemassa... Töitä et välttämättä saa ilman tutkintoa. 3 vuotta on aika lyhyt aika, ja nythän ehtisit hyvin lukea pääsykokeisiin ennen kevään hakua.[/QUOTE]

opintotuki taitaa olla jotain 250e. työmarkkinatuki voi olla 800-900e varsinkin jos tekee esim työharjoittelua tai on työelämävalmennuksessa.

 

["vieras"]

Kumppanin täytyy olla samaa mieltä lapsen hankinnasta. Jos ei hän halua lasta niin on parempi ettei teille tule lisää lapsia. On kurjaa jos lapsen isä ei kestäisi teitä sen takia kun omin luvin hankkiutuisit raskaaksi. Lapsella täytyy olla isä joka asuu saman katon alla. Se on parempi kuin yh-äiti. Muista aina se. Kuka arvostaa yksinhuoltajia? Ei kukaan muu kuin muut yksinhuoltajat ja hekin tietämättömyyttään. Maailma on tyly lapsille kun joutuu yksin huoltamaan lapsia ja toinen lapsi sairas.Sossu pitää kyllä äideistä huolta mutta se ei auta isänsä hylkäämiä lapsia.

En voi käsittää miten ihmiset eroavat vaikka heillä lapsia.

Unohda se lapsenhankinta jo hyvissä ajoin ja tee jotakin itsellesi. Hanki tutkinto ja näytä fiksummalta niin ehkä miehellesi herää vauvakuume kun näytät että sinussa on munaa johonkin.

Joku saa vapaasti suuttua tästä. Totta silti joka sana.

Aikani kuluksi vastailen. Tiedät varmasti itsekin, että on lukuisia syitä siihen miksi lasten on joskus parempi olla ilman toista vanhempaa. Silloin se lähivanhempi voi luonnollisesti olla yh, ja takuulla se on lapsen edunmukaista. Kaikki vanhemmat ei vaan aina kykene vaikka kuinka pitäisi. Eikä kaikki yh:t tarvi apua sossusta. Tiedät senkin varmasti.

 

["elämää"]

opintotuki taitaa olla jotain 250e. työmarkkinatuki voi olla 800-900e varsinkin jos tekee esim työharjoittelua tai on työelämävalmennuksessa.

nimimerkki jatkaa, että aiot sitten seuraavat 37 vuotta kitkutella jollain satunnaisella halpapätkätyöllä tavoitteenasi aina silloin tällöin päästä työmarkkinatuelle. Siinä sitä saakin itsekunnioitusta ja läheisten tukea, huoh.

Hanki nyt hyvä ihminen itsellesi ammatti. Varmasti löytyy jotain jota ei tartte kolmeakaan vuotta opiskella. Opiskeluaikaasi tekemän sijoituksen ehdit jatkossa "tienaamaan" korkojen kera takaisin. Puhumattakaan miten hyvää se voisi tehdä pääkopallesi.

 

["vieras"]

Eihän sitä ole pakko mennä koulunpenkille 3 vuodeksi, Suomi on pullollaan aikuislinjoja, joiden ohessa onnistuu työntekokin! Toinen hyvä vaihtoehto on oppisopimus-opiskelu, ainakin ravintola-alalla niitä mahdollisuuksia on paljonkin. Kriisi helpottuu ja alat suhtautua elämääsi ja itseesi positiivisemmin kun alat tehdä jotain.