Muita yksinäisiä äitejä?

[ap]

Olen 4v lapsen yh-äiti ja välillä tuntuu etten kestä tätä yksinäisyyttä . Asun vieraalla paikkakunnalla enkä ole löytänyt täältä ystäviä ja vanhat jäivät.... Alan katkeroitumaan liikaa, joskus tuntuu etten kestä sitä että kaikilla muilla on mies, ystäviä jne... Ja me vain pojan kanssa kaksin. Olen onnellinen ystävieni puolesta, että ovat esim. yh-äitinä löytäneet ihanan miehen osaksi heidän elämäänsä, mutta sitten huomaan ajattelevani "miksen minä löydä? Mikä vika minussa on?".... Olen ollut 2yksin enkä ole ikinä ajatellut tarvitsevani miestä ollakseni kokonainen, mutta nyt alkaa pikkuhiljaan tuntumaan siltä että olisi kiva, jos olisi joku jonka kanssa tehdä jotain... Edes ystäviä, sellasia joita voisi nähdä viikonloppuisinkin, istua vaikka iltaa tms...

 

[hmm]

oletko hakeutunu ihmisten seuraan.. aika lailla itsestä kiinni löytyykö ystäviä..

 

[Itseään vähättelevä pullero]

Kenties lapsesi ystävien vanhemmista löytyisi uusia kavereita?
Itse tutustuin usko tai älä koirapuistossa uusin ihmisiin. Aluksi riitti että meitä yhdistivät koirat, pikkuhiljaa naamat tulivat tutuiks ja osasta tuli oikeita ystäviä.
Usein tarvitaankin vaan jokin pienikin yhdistävä asia ja siitä se sitten lähtee!
Suosittelen myös työväenopiston tms. kursseja joiden parissa on luontevaa tavata uusia ihmisiä. Mukavaa kevättä ja tsemppiä

 

[abcdefghijk1]

Sama vika. Tai onhan mulla tuo mies mutta kavereita näen tosi harvoin enkä kohta enää ollenkaan kun ollaan muuttamassa 600km päähän.

 

[Memeli]

Missäpäin ap asut?

 

[ap]

Opiskelen ja sieltä olen löytänyt kavereita, mutta vain koulussa olemme tekemisissä. Lapsen parin kaverin äidin kanssa olen kaverustunut, mutta tosiaan kaikilla tuntuu olevan mies ja perheen yhteisiä menoja niin paljon ettei ystäville enää riitä aikaa . Tuntuu että olen maailman ainoa yksinäinen, joka esim. koko pääsiäisen ollut vain lapsensa kanssa kotona kaksin.

 

[ap]

Missäpäin ap asut?

Turun seudulla.

 

[Mystery]

Opiskelen ja sieltä olen löytänyt kavereita, mutta vain koulussa olemme tekemisissä. Lapsen parin kaverin äidin kanssa olen kaverustunut, mutta tosiaan kaikilla tuntuu olevan mies ja perheen yhteisiä menoja niin paljon ettei ystäville enää riitä aikaa . Tuntuu että olen maailman ainoa yksinäinen, joka esim. koko pääsiäisen ollut vain lapsensa kanssa kotona kaksin.

:hug: Kyllä meitä yksinäisiä on paljon. Toivottavasti löydät ystävän!

 

[Memeli]

Missäpäin ap asut?

Turun seudulla.

Mulla samanlainen tilanne, mutta asustelen pk-seutuvilla.. Muutin opiskelun vuoksi, 4-vuotias lapsi.. Ei paljoa naurata kaksistaan olla jatkuvasti. Ei täällä edes löydy sellaisia puistoja missä porukkaa kävisi :/

 

[abcdefghijk1]

Missäpäin ap asut?

Turun seudulla.

No voi, musta olis voinut saada seuraa mutta olen juuri muuttamassa Turun naapurikunnasta pois Ouluun. :/

 

[ap]

Missäpäin ap asut?

Turun seudulla.

Mulla samanlainen tilanne, mutta asustelen pk-seutuvilla.. Muutin opiskelun vuoksi, 4-vuotias lapsi.. Ei paljoa naurata kaksistaan olla jatkuvasti. Ei täällä edes löydy sellaisia puistoja missä porukkaa kävisi :/

Todella tiedän mistä kirjotat . Joskus tuntuu ettei tätä vaan jaksa

 

[Usein yksinäinen myös]

Heippa AP! Voin lohduttaa, että et varmasti ole ainut. Minäkin olen pienen lapsen YH-äiti, joka kaipailis välillä ystäviä...varsinkin illat on välillä tosi yksinäisiä.

Ja nyt voin kyllä puhtaalla omatunnolla sanoa, että vika ei ole siinä ettenkö yrittäisi tutustua uusiin ihmisiin. Olen aika puhelias ja avoin ihminen. Käymme lapsen kanssa paljon harrastuksissa ja kerhoissa, joissa nyt tietysti tutustuu ihmisiin. Mutta melkeinpä ne ihmissuhteet jää sitten sinne kerhoon aina.

Mutta kun näin yhärinä, jolla ei ole tukiverkkoa joka voisi välillä katsoa lasta, niin esim. tuo ravintolaan lähtö on aika mahdotonta. En tosin tiedä saisiko sitäkään käyttä uusia ystäviä, mutta se on oikeastaan ainoa paikka josta en ole yrittänyt niitä löytää.

Mutta jos haluaisit vaikka vaihtaa sähköpostitse ajatuksia, niin jaan niitä kanssai ilomielin. Onko sulla vaikka jotain anonyymiä e-meiliä?