Muita jotka kokee ihastumisen kamalaksi?

Siis ihastuminen aiheuttaa vaan ahdistusta ja epävarmuutta, joka hiton kerta. Enemmän tää tuntuu surulliselta asialta kun positiiviselta, harmi kun ei voi kytkeä tunteitaan vaan pois. Vaikka saiskin vastakaikua. Mistä tää johtuu?

 

Vähän joo. Naisiin jos ihastun, ne on yleensä heteroita. Miehiin jos ihastun, tiiän ettei koko jutusta tulisi mitään, vaikka mies musta tykkäisikin (mikä on jo melkoinen mahdottomuus). En tykkää miehistä seksuaalisesti, vain romanttisesti. Niin on pelkkää itsensä kiusaamista ihastua niihin.

 

Jos se ei tunnu missään, niin ei se sit o minkään arvoistakaan.

Kiitos, tänne semmoinen tunne joka saa sattua ihan saatanasti.

nimim. mielummin täysillä metsään kuin arasti paskaan

 

Kyllä!

Jokakerta kun ihastun, se on joko väärä mies, en saa vastakaikua, tai.. en edes tiedä.

Olisi ihanaa joskus ihastua aivan täysiä, ja se toinenkin olisi mukana yhtä paljon!

Argh!

 

Kyllä koska itse miettii onko se toinen osapuoli kuitenkaan yhtä paljon kiinnostunut tai tosissaan. Liian monta kertaa saanut pettyä eikä oikein uskalla lähteä täysillä mukaan vaan on jotenkin varauksellinen.

 

Sama täällä.. onneksi olen ollut tuon yhden kanssa yhdessä jo vuosia.. jos joskus erottais, olisi varmasti tosi hankalaa löytää uutta kumppania, kun tekee mieli paeta vuorille heti kun tunteet astuu peliin.