Muita, joilla tuttivieroitus meneillään?

Ajattelin pistää pystyyn vertaistukipinon: kuinka monen kotona on meneillään tuttivieroitus? Meillä tyttönen 1v6kk vei eilen itse tutin lintulaudalle lintuvauvoille. Myöhemmin katottiin ikkunasta, että tutti oli hävinnyt.

Tutti on ollut käytössä aina lähinnä vaan unituttina, mutta lähikuukausina se on tullut entistä rakkaammaksi. Siksi illalla tulikin odottamani SUURI parku, kun piti mennä nukkumaan. Huutoa kesti 40 minuuttia. Pidin tyttöä sylissä, mutta siitä huolimatta hän oli melko pian suoranaisessa paniikissa . Mikään ei auttanut ja tyttö tuntui vain ärsyyntyvän tutusta ja turvallisesta unilelustaan. Toisin sanoen huusi itsensä uneen.

Yö pelotti jo valmiiksi, sillä inhoan yli kaiken valvomista. No, tyttö nukkui kuitenkin normaalit yöunet 11 tuntia, mitä nyt muutaman kerran "huudahti" unissaan. Sen sijaan tämän päivän päiväunet jäivät käytännössä väliin kokonaan. Niille tyttö on aina nukahtanut itsekseen, mutta sen jälkeen, kun älinää, ajoittaista itkua ym. oli kestänyt tunnin, totesin, että ei se vaan nuku. Myöhemmin lapsi torkahti lyhyesti, kun kävin rattailla kaupassa.

Kertokaapas toisetkin, miten teillä on mennyt, ja kuinka kauan vieroitus on kestänyt!

 

Oli kerrasta poikki ja that´s it =)

Tuttikeiju vei tutit oravavauvoille ja niitä ei kaivattu sen jälkeen kertaakaan. Vaikka lelujen kätköistä löytyi pari, vei tyttö ne itse roskiin ja vaikka muilla näkyi niitä niin eipä haitannut. Tutin korvasi myös uusi nalle josta tulikin uninalle :heart:

zemppiä

 

meillä meni tokalla yrityksellä hyvin. eka kerran kävi just ku teille, eli ei saanut nukahdettua ja oli vähän levoton yö. no annettiin sit tutti takas ku päikkärit meinas jäädä kokonaan väliin vaikka oli ihan väsynyt.

nyt yritettiin uudelleen ja kaikki meni hyvin. kysyi tuttia, sanoin että ei ole enää ja annoin muutaman lelun viereen korvikkeeksi. sen jälkeen on pitäny käyttää myös yövaloa mut eipä sillä ole väliä. ikää oli 1vee 9kk tuolloin.

jos ei ala sujumaan niin ehkä pitäis sit koittaa vähän myöhemmin. mie aina testasin ennen nukkumaan menoa et mites nyt ois enkä antanu tuttia heti ja tuo yks kerta sit tärppäs

 

Meidän tytön 1 v 9 k tutti "hajosi" yllättäen tässä edellispäivänä. Leikkasin tuttiosan kokonaan pois ja näytin sen jälkeen tytölle, et tutti on mennyt rikki. Tyttö totesi että oho ja aluksi se häntä kovasti nauratti, mutta hymy hyytyi, kun ei illalla ollutkaan rakasta unikaveria tarjolla. Kun hän pyysi tuttia, annoimme sen rikkinäisen ja kerroimme, että tutti on nyt rikki. Yritti sovittaa sitä suuhunsa, mut huomasi, ettei voi.

Ekana iltana nukutus kesti vähän normaalia pitempään, mut nukkui kuitenkin normaalit unet 12 h. Päiväunille meno oli hankalaa seuraavana päivänä. Eilen illalla pyysi taas tuttia ja taas annettiin rikkinäinen ja tyttö sanoi itsekin jo, et rikki on. Hän alkoi sit paremman puutteessa imeskellä unipupuaan. Nukahti lopulta ja kun menin hetken kuluttua katsomaan, niin rikkinäinen tutti toisessa kädessä ja unipupu tiukasti toisessa neiti nukkui ja maiskutteli unissaan. Tutin otin varmuuden vuoksi pois, ettei vaan laita suuhunsa yöllä. Kyllä on tehnyt tiukkaa välillä, kun on surkeana pyydellyt tuttia ja meinasin jo heltyä ja hakea ehjän tutin, mut en sentään tehnyt sitä. Saa nähdä kuinka kauan tuo tutin pyytely kestää. Meillä on myös vauva, joka käyttää tuttia, mut isompi tietää mitkä on vauvan tutit ja että niitä ei saisi ottaa. Varastaa silti välillä, jos jostain löytää, ei kuitenkaan pienemmän suusta, ja näin on tehnyt jo sílloin kun oli omakin käytössä.

 

Hyvä ap, kyllä se siitä, yleensä parissa päivässä helpottaa, viikon päästä ei juurikaan tuttia muista (vahdi sen verran ettei ala korvikkeeksi imeä peukkua) :hug:

Tuosta linnuille viemisestä olen kyllä eri mieltä: mielestäni lapsen ei tarvitse ottaa vastuuta siitä että on äidin käskystä lajoittanut pois rakkaan turvaesineensä! Parempi että äiti laittaa tutit pois, niin että lapsi voi purkaa kiukkuaan/suruaan äitiin, eikä tarvitse itse yrittää selviytyä tilanteesta johon ei ole tarpeeksi vanha ja kokenut.

 

eilen "päätin"et yötutti saa jäädä pois.poika vähä yli 2v.nukahtaa kyl yleensä ilman tutia maitopullon kans :heart: aattelin et kyl anna yöllä tuttia ku herää..mut antoin sit lopulta ku toinen itki iha hysteerisenä ku ei tutia saanu heti.jotenki nii säälittävää katsoo ku pieni itkee iha tosissaa ja sit nukahtaminen on silti nii pienestä kii.meille on tulossa toukokuussa vauva aattelin et ois hyvä saada ennen sitä tuti pois.päikkärit nukkuu ulkona ihan hyvin päikkäri tutin oon jättäny jotai 2-3kk sit.onnistu ihan hyvin,ei oikeestaa perää itkeny.jospa tää tästä,tänää kokeilla uudestaan.vois kokeilla sitä tutin rikkomista,4kuitenki on.. voima :hug: kaikille!

 

\

Meidän tytön 1 v 9 k tutti "hajosi" yllättäen tässä edellispäivänä. Leikkasin tuttiosan kokonaan pois ja näytin sen jälkeen tytölle, et tutti on mennyt rikki. Tyttö totesi että oho ja aluksi se häntä kovasti nauratti, mutta hymy hyytyi, kun ei illalla ollutkaan rakasta unikaveria tarjolla. Kun hän pyysi tuttia, annoimme sen rikkinäisen ja kerroimme, että tutti on nyt rikki. Yritti sovittaa sitä suuhunsa, mut huomasi, ettei voi.

Ekana iltana nukutus kesti vähän normaalia pitempään, mut nukkui kuitenkin normaalit unet 12 h. Päiväunille meno oli hankalaa seuraavana päivänä. Eilen illalla pyysi taas tuttia ja taas annettiin rikkinäinen ja tyttö sanoi itsekin jo, et rikki on. Hän alkoi sit paremman puutteessa imeskellä unipupuaan. Nukahti lopulta ja kun menin hetken kuluttua katsomaan, niin rikkinäinen tutti toisessa kädessä ja unipupu tiukasti toisessa neiti nukkui ja maiskutteli unissaan. Tutin otin varmuuden vuoksi pois, ettei vaan laita suuhunsa yöllä. Kyllä on tehnyt tiukkaa välillä, kun on surkeana pyydellyt tuttia ja meinasin jo heltyä ja hakea ehjän tutin, mut en sentään tehnyt sitä. Saa nähdä kuinka kauan tuo tutin pyytely kestää. Meillä on myös vauva, joka käyttää tuttia, mut isompi tietää mitkä on vauvan tutit ja että niitä ei saisi ottaa. Varastaa silti välillä, jos jostain löytää, ei kuitenkaan pienemmän suusta, ja näin on tehnyt jo sílloin kun oli omakin käytössä.

Tänään tyttö nukahti päikkäreille tosi helposti ilman tuttia. Eli neljäs tutiton päivä menossa. Pyysi nukkumaan mennessään tuttia, mut en edes näyttänyt enää sitä rikkinäistä, vaan sanoin vain, että muistatko kun tutti meni rikki. Ei pyytänyt toista kertaa. Annoin unipupun kaveriksi. Yleensä se on ollut käytössä vain yöllä, mut nyt annoin ulos rattaisiin ja se kelpasi tutin sijaan. Pikkuveljen tuttia laittoi tänään innokkaasti vauvan suuhun takaisin niin kuin ennenkin, eikä yrittänyt ottaa veljeltä pois. Aika helpolla päästiin tutista eroon, jos tämä nyt näin hyvin sujuu.

 

\

Tuosta linnuille viemisestä olen kyllä eri mieltä: mielestäni lapsen ei tarvitse ottaa vastuuta siitä että on äidin käskystä lajoittanut pois rakkaan turvaesineensä! Parempi että äiti laittaa tutit pois, niin että lapsi voi purkaa kiukkuaan/suruaan äitiin, eikä tarvitse itse yrittää selviytyä tilanteesta johon ei ole tarpeeksi vanha ja kokenut.

Voihan se olla niinkin, mutta toisaalta tyttö vei tutin sinne ihan innostuneena ja on tänäänkin päivällä selittänyt vieraille tapahtunutta tohkeissaan. Tänään muuten nukuttiin normaalit päiväunet, mutta yö oli surkea.

Meillä nämä muutokset ei tapahdu koskaan nopeasti ja ilman suurta huutoa. Samanlaista parkumista oli aikoinaan, kun siirrettiin omaan sänkyyn nukkumaan tai kun vieroitettiin rinnasta. Paha on mieli vanhemmillakin. Sitten, kun uudet kuviot on opittu, tyttö nukkuu kuin enkeli. Näin työssäkäyvänä vanhempana toivoisin, että ei koko viikkoa huutaisi öitä .

 

Meillä on nyt reilu viikko tutitonta elämää takanapäin. Juuri 2-vuotta täyttänyt äärimmäinen tuttifanaatikkomme joutui tutistaan luopumaan kuin taikaiskusta, kun hammastarkastuksessa todettiin purennan jo hieman häiriintyneen tutinkäytön seurauksena. Hoitaja totesi purennan itsestään korjaantuvan vuoden sisällä, JOS tutti nyt heti jätettäisiin pois.Eipä auttanut kuin äidin ja isin leikata tuteista kumiosat puoliksi. Nukahtaminen illalla oli kyllä hieman vaikeampaa, mutta suoranaista raivoa ei ollut. Poika nukahti sitten noin kymmenen minuutin vaikerruksen jälkeen. Ekana yönä heräsi kerran, mutta sen jälkeen on nukuttu kunnolliset yöunet. Puolikkaat tutit otettiin jo seuraavana aamuna talteen, ja päätettiin olla niitäkään enää koskaan antamatta. Päikkäreille nukahtaminen kestää noin kymmenisen minuuttia kauemmin kuin ennen ja vaikerrusta on vielä hiukan. Muuten ei kyllä ole tuttiaan kaivannut. Mutta on kyllä selvä muutos huomattu lapsessa, hän on iloisempi ja kitisee nykyään selvästi vähemmän.Ja puhetta on tässä reilussa viikossakin alkanut yht´äkkiä tulla huomattavan paljon. Että kyllä kannatti, olisi pitänyt tehdä vaan jo hiukan aiemmin.

 

Minä olen meillä ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä, että tutit vain pois. Mies on kuitenkin laittanut vastaan ja sanoo aina, että niin pieni on tyttö ....ja tyttö on siis jo 1v 7kk.
Näistä kokemuksista viisastuneena, taidankin leikata vain tutin poikki ja näyttää, että rikki on.
Ja meillä tutti on ollut vain öisin ja päiväunille käydessä. Katsotaan, miten meille käy..... =)

 

Meillä tutti jätettiin pois kun poika täytti vuoden. Viikonloppuun ajoitettiin tämä vierotus ja sen se kesti. Maaanantaina tutti oli jo unohdettu Ekana iltana kesti 45min. ennen kuin nukahti, mutta siitä sitten helpotti koko ajan. Päiväunille nukahti myös noin puolentunnin pyöriskelyn ja itkeskelyn jälkeen. Lohduttelin vieressä ja sanoin, että tuttia ei enää ole eikä tule Unikaverin virkaa toimittava koira on tullut kyllä sen myötä todella tärkeäksi! Helpolla me siitä päästiin.

Vaikeampaa on nyt kun yritämme siirtyä pinnasängystä jatkettavaan sänkyyn, kolmas viikko nyt menossa. Nukuttaminen tapahtuu edelleen vieressä ollen ja vahtien, nukahtaa kyllä nykyään jo nopeasti, noin 10 minuutissa.

Eli kaiken uuden opettelu vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, varsinkin vanhemmilta!

 

mä jo tossa kun oli aiempi ketju tuttijutuiista niin kerroinkin kuinka meillä viime keskiviikkona leikattiin tutti rikki kun se oli jo reunoista mennyt rikki(vielä melko uus) ei kestä kun tyttö sitä puri.

Eli meillä on viikko takana tutittomia öitä ja päiväunia. Yöt menee loistavasti eikä nukahtaminen kestä kun hetken. mut pääiväunet sujuu vaihtelevalla menestykselllä , pääsääntöisesti on kyllä tyttö nukahtanu tunnin sisään (ei kuitenkaan itke) mutta nyt on ollu kaks tuntia sängyssä ja välillä kuuluu vieläkin höpötystä :\|

Mut uskon että se tästä viellä tasaantuu. joka päivä on tyttö silti nukkunut päiväunet niin ja tyttö on 1v7kk

 

Meillä takana neljäs tutiton päivä, eikä enää olla itketty, juhuu!!! Meni näin jälkikäteen ajatellen tosi helposti, vaikka yksi yö olikin melko rikkonainen. Viime yön tyttö nukkui kuitenkin kokonaan, ja nyt nukahti itkemättä. Helpotuksen huokaus on syvä...
\

Eli meillä on viikko takana tutittomia öitä ja päiväunia. Yöt menee loistavasti eikä nukahtaminen kestä kun hetken. mut pääiväunet sujuu vaihtelevalla menestykselllä , pääsääntöisesti on kyllä tyttö nukahtanu tunnin sisään (ei kuitenkaan itke) mutta nyt on ollu kaks tuntia sängyssä ja välillä kuuluu vieläkin höpötystä :\|

Mut uskon että se tästä viellä tasaantuu. joka päivä on tyttö silti nukkunut päiväunet niin ja tyttö on 1v7kk

Meilläkin päiväunet vielä vähän hakusassa. Joka päivä kyllä nukkuu ne, mutta tänäänkin oli kuulemma pyörinyt sängyssä tunnin ennen kuin nukkumatti korjasi satoa. No, pääasia, että ylipäänsä nukkuvat päiväunet! Eiköhän meillä molemmilla asia korjaannu lähiaikoina. Meillä muuten tyttö täyttää kans 1v7kk ens viikolla.

Tsemppiä kaikille, joilla tuttivieroitus on vielä meneillään tai edessäpäin! Kyllä se näköjään onnistuu tällaisten herkkien ja temperamentikkaiden tuttitakiaistenkin kanssa :wave: .