muita joilla revennyt myöss peräaukko synnytyksessä?

  • Viestiketjun aloittaja xioma
  • Ensimmäinen viesti
jep
mulla ei kyllä anus revenny vaan svinkta vinkui siis jotenkin tuolta ylempää ja sisempää lähellä sulkijalihasta joka onneksi säilyi ehjänä.Niin ja nyt toisenssa raskaudessa ja sen jälkeen taas on alkanut vaivaamaan...
 
M
Mulla korjailtiin paikkoja nukutuksessa leikkaussalissa tunnin verran ja hyvä lääkäri oli asialla. Paranin totaalirepeämästä nopeammin ku edellisen synnytyksen epparista. Joskin arpikudosta on jonkun verran. Eikä pierun pidätyskyky ole täysin entisensä mutta en valita. Synnytyksestä on nyt vuosi, normaalihkolta tuntui olo jo kuukausi synnytyksen jälkeen.

Mitenkä teille on sanottu mahdollisista tulevista synnytyksistä?
 
M
Mulla oli aika pikkunen vauva vieläpä, 3 kiloa ja esikoinen melkeen kolme ja puoli. Repeäminen johtui varmaankin ihan mun kyvyttömyydestäni olla ponnistamatta vaikka kätilö yritti huutaa että älä ponnista. Höh. Helppo sanoa.
Mulle kans lääkäri suositti sektiota mutta fysioterapeutti sitten luettuaan mun tiedot sanoi ettei alatiesynnytykselle ole mitään esteitä tulevaisuudessa jos niitä asioita on ajankohtaista miettiä.
 
M
No musta ainakin tuntui että mä repeän täysin osiin. Siis sattui todellakin. Epiduraali toimi toispuoleisesti eikä sillä toisellaka puolella kunnolla, verrattuna esikoisen synnytykseen. Esikoista työstäessä epiduraali vei kaikki kivut ja ponnistamisen tarpeet mennessään. Mutta nopea ponnistusvaihe omasta mielestä oli kun kesto oli vain kymmenen minuuttia.

Jos joskus vielä raskautuisin ja synnyttää saisin niin mieluusti alakautta sen tekisin, sektio pelottaa kaikinpuolin.
 
täällä eräs myös
Pilailijoille toivon omakohtaista kokemusta. Törkeää ja lapsellista pelleillä vakavilla asioilla!! Sietäisi hävetä, mutta ei käytöksen perusteella voi edes odottaa sitä.

Itse olen toipunut totaalirepeämästä myös hyvin. Joskus saattaa ilmaa karata, harvoin. Ja ne joiden edessä sitä on karannut niin tietävät tilanteeni.

Uusi raskaus jo menossa, alatiesynnytys onnistuu. Paikat parantuneet.
 
minä
Viisi viikkoa synnytyksestä ja sama homma. No, minua ei kiinnosta miten seuraava synnytys tulee menemään, koska lapsiluku on täynnä. Mutta kertokaa kauanko teillä meni toipumiseen, että ns. normaali elämä onnistui. Tarkoitan tällä, ettei tarvi miettiä miten ja missä istuu, ettei alapää tule kipeäksi hiukan pitemmästä ja vauhdikkaammasta kävelylenkistä. Ja muutenkin ettei alapään olemassaoloa enää muista... siis tarvi varoa jotain tiettyjä liikkeitä yms.)
 
.
mulla kesti noin vuoden verran parantuminen, ja sulkijalihan oli osittain poikki ei kokonaan ja suoli jotenkin revennyt, leikkaussalissa kanssa parsittiin melko kauan, mutta nyt kun synnytyksestä 2,5 v ja toista odotan rv31 ei ole ollut mitään vaivoja enää siitä asiasta, paitsi pelko että käykö nyt samoin ja sitten ei ehkä enää paranekaan täysin... mulle sanottiin sen verran että yli neljäkiloista ei kannata alakautta synnyttää, joten hieman rajoituksia on ilmassa viikolla 36 oon menossa suunnittelukäynnille, jossa tuota kokoa tutkitaan.
 
mari
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mulle sanottiin että sektio ehdottomasti seuraavaksi kun synnytys oli muutenki vaikee. vauva paino4,5kg ja mä oon pieni ihminen. Onks teille suositeltu sektiota?
Mulla repes 3v5kk sitten molemmat sulkijalihakset, tuli IV:n asteen repeemät. Ommeltiin leikkaussalissa 1,5tuntia. Lääkäri sano, ett jos vielä lapsia teen, ni ehdottomasti suosittelevat sektiota.
Mulla edelleen pierut karkailee, vaikka viime kesänä oli jossain toimenpiteessä jossa ruiskuttivat jotain silkikonin tapasta tonne sulkijalihakseen, eipä auttanut kun parin kuukauden ajan.
Noloo piereskellä töissä ihmisten edessä.
 
ärsyttää
Huh, onneksi sain sektion... Nämä on juuri niitä asioita, joista ei neuvolantädit ja lääkärit puhu mitään, ja jos kysyy, niin silloinkin tietoa pimitetään ja vähätellään. Ihan kuin se synnytys olisi sitä, että kerran ponnistat, niin lapsi on ulkona ja korkeintaan saattaa pikkuinen nirhauma tulla ja vähän kirpaista.
 
uip
Halusin vaa sanoa, että olette selvinneet vaikeasta asiasta :flower: Joskus sitä ottaa oman terveytensä itsestäänselvyytenä. Yritän muistaa, ettei se sitä ole. Paranemisia ap:lle!
 

Yhteistyössä