V
vierailija
Vieras
Vastaanottokeskusjohtaja rauhoittelee: "Turvapaikanhakijat ovat väkivallan uhreja, ei sen tekijöitä"
Vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila haluaa jarrutella nopeasti noussutta kohua turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta Forssaan. Hän ymmärtää forssalaisten pelot, mutta pitää niitä liioiteltuina.
Minna Jussila kannustaa paikallisia asukkaita yhteistyöhön SPR:n henkilökunnan kanssa. Kuva: Heidi Kononen / Yle
Forssaan suunniteltu 250 turvapaikanhakijan hätämajoitus on herättänyt seudulla vastustusta. Lakkautettuun hotelliin perustettava yksikkö tulisi Punaisen Ristin Lammin vastaanottokeskuksen alaisuuteen.
SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila kertoo Forssan kaupunginhallitukselle kokouksessa maanantaina lisätietoja hankkeesta. Jussila ymmärtää kansalaisten pelkoa.
– Kyllä se yleistä on, että ihmisillä on pelkoja, kun ei tiedetä mitä on tulossa ja mitä tapahtuu. Valitettavaa on, että nämä tulevat usein aika nopeasti. Yhteisöt ja kunnat eivät ehdi kauhean hyvin valmistautua. Se johtuu ihan siitä, että turvapaikanhakijoiden määriä on täysin mahdoton arvioida.
Arki rauhallista Lammilla ja Mänttä-Vilppulassa
Forssalaisten pelko turvapaikanhakijoiden tulosta on kuitenkin liioiteltua, sanoo Jussila. Esimerkiksi Lammilla ja Mänttä-Vilppulassa arki sujuu hyvin ja rauhallisesti.
– Olen ollut kuusi vuotta SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminnassa, ensin Ruovedellä ja nyt täällä. Meillä on 300-paikkainen vastaanottokeskus Mänttä-Vilppulassa ja 250-paikkainen Lammilla, ja voin sanoa, että siihen nähden mitä ihmisiä liikkuu koko ajan, niin nämä ongelmat ja pelot ovat hyvin liioiteltuja.
– Arki sujuu Lammilla oikein mukavasti, meillä on tosi hyvää yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa. On vapaaehtoistoimijoita ja asiakkaat tykkäävät kovasti asua Lammilla. Mänttä on 11 000 asukkaan kaupunki ja Lammi on pieni maalaiskylä ja tosi hyvin arki sujuu.
– Turvapaikanhakijat ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat tulleet hädän keskeltä. He ovat väkivallan uhreja, eivät sen tekijöitä. He ovat kovia kokeneita, kovista oloista tulleita, ja haluavat rauhaa ja turvaa ja ovat kiitollisia siitä, että Suomessa saa elää turvassa, Jussila sanoo.
Moni huoli aiheeton
Forssalaiset ovat huolissaan siitäkin, jäävätkö oleskeluluvan saaneet Forssaan ja mitä vaikutuksia sillä on kaupungin talouteen ja työpaikkoihin. Näin Jussila vastaa:
– Kotikuntalain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus valita asuinpaikkakuntansa. Meidän asukkaat muuttavat isoihin kaupunkeihin, lähelle omia yhteisöjään, eli kauheasti ei ole jäänyt porukkaa asumaan vastaanottokeskuspaikkakunnalle. Joitain on jäänyt ja se on koettu positiiviseksi, kun on löytynyt koulu ja työpaikka. En usko, että Forssaan muutaman kuukauden hätämajoituksessa oleskelun jälkeen näitä ihmisiä tulee juuri jäämään.
Entä ovatko raiskaukset, vahingonteot tai väkivaltaisuudet lisääntyneet vastaanottokeskusten perustamisen jälkeen paikkakunnilla?
– Ei kyllä ole. Kyllä se on enemmänkin pelkoa siitä, että näin voisi käydä. Ihmiset ovat kovia kokeneita uhreja, eikä niinkään väkivallan tekijöitä.
– Mahdollista tietysti on, että joukossa on tällaisiakin henkilöitä, mutta sittenhän on poliisi ja muut valtiovallan keinot tähän asiaan puuttumiseksi ja ne otetaan kyllä heti käyttöön.
Jussila kannustaa paikallisia asukkaita tekemään yhteistyötä SPR:n henkilökunnan kanssa.
– Toivomme yhteydenottoa keskukseen, jos ongelmia tai huolia tulee, niin voimme selvitellä asioita. Näin tämä on toiminut Lammillakin ja Mänttä-Vilppulassa kaikkien näiden vuosien ajan ja meillä on hyviä kokemuksia näistä selvittelyistä, kertoo Jussila.
Vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila haluaa jarrutella nopeasti noussutta kohua turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta Forssaan. Hän ymmärtää forssalaisten pelot, mutta pitää niitä liioiteltuina.
Minna Jussila kannustaa paikallisia asukkaita yhteistyöhön SPR:n henkilökunnan kanssa. Kuva: Heidi Kononen / Yle
Forssaan suunniteltu 250 turvapaikanhakijan hätämajoitus on herättänyt seudulla vastustusta. Lakkautettuun hotelliin perustettava yksikkö tulisi Punaisen Ristin Lammin vastaanottokeskuksen alaisuuteen.
SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila kertoo Forssan kaupunginhallitukselle kokouksessa maanantaina lisätietoja hankkeesta. Jussila ymmärtää kansalaisten pelkoa.
– Kyllä se yleistä on, että ihmisillä on pelkoja, kun ei tiedetä mitä on tulossa ja mitä tapahtuu. Valitettavaa on, että nämä tulevat usein aika nopeasti. Yhteisöt ja kunnat eivät ehdi kauhean hyvin valmistautua. Se johtuu ihan siitä, että turvapaikanhakijoiden määriä on täysin mahdoton arvioida.
Arki rauhallista Lammilla ja Mänttä-Vilppulassa
Forssalaisten pelko turvapaikanhakijoiden tulosta on kuitenkin liioiteltua, sanoo Jussila. Esimerkiksi Lammilla ja Mänttä-Vilppulassa arki sujuu hyvin ja rauhallisesti.
– Olen ollut kuusi vuotta SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminnassa, ensin Ruovedellä ja nyt täällä. Meillä on 300-paikkainen vastaanottokeskus Mänttä-Vilppulassa ja 250-paikkainen Lammilla, ja voin sanoa, että siihen nähden mitä ihmisiä liikkuu koko ajan, niin nämä ongelmat ja pelot ovat hyvin liioiteltuja.
– Arki sujuu Lammilla oikein mukavasti, meillä on tosi hyvää yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa. On vapaaehtoistoimijoita ja asiakkaat tykkäävät kovasti asua Lammilla. Mänttä on 11 000 asukkaan kaupunki ja Lammi on pieni maalaiskylä ja tosi hyvin arki sujuu.
– Turvapaikanhakijat ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat tulleet hädän keskeltä. He ovat väkivallan uhreja, eivät sen tekijöitä. He ovat kovia kokeneita, kovista oloista tulleita, ja haluavat rauhaa ja turvaa ja ovat kiitollisia siitä, että Suomessa saa elää turvassa, Jussila sanoo.
Moni huoli aiheeton
Forssalaiset ovat huolissaan siitäkin, jäävätkö oleskeluluvan saaneet Forssaan ja mitä vaikutuksia sillä on kaupungin talouteen ja työpaikkoihin. Näin Jussila vastaa:
– Kotikuntalain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus valita asuinpaikkakuntansa. Meidän asukkaat muuttavat isoihin kaupunkeihin, lähelle omia yhteisöjään, eli kauheasti ei ole jäänyt porukkaa asumaan vastaanottokeskuspaikkakunnalle. Joitain on jäänyt ja se on koettu positiiviseksi, kun on löytynyt koulu ja työpaikka. En usko, että Forssaan muutaman kuukauden hätämajoituksessa oleskelun jälkeen näitä ihmisiä tulee juuri jäämään.
Entä ovatko raiskaukset, vahingonteot tai väkivaltaisuudet lisääntyneet vastaanottokeskusten perustamisen jälkeen paikkakunnilla?
– Ei kyllä ole. Kyllä se on enemmänkin pelkoa siitä, että näin voisi käydä. Ihmiset ovat kovia kokeneita uhreja, eikä niinkään väkivallan tekijöitä.
– Mahdollista tietysti on, että joukossa on tällaisiakin henkilöitä, mutta sittenhän on poliisi ja muut valtiovallan keinot tähän asiaan puuttumiseksi ja ne otetaan kyllä heti käyttöön.
Jussila kannustaa paikallisia asukkaita tekemään yhteistyötä SPR:n henkilökunnan kanssa.
– Toivomme yhteydenottoa keskukseen, jos ongelmia tai huolia tulee, niin voimme selvitellä asioita. Näin tämä on toiminut Lammillakin ja Mänttä-Vilppulassa kaikkien näiden vuosien ajan ja meillä on hyviä kokemuksia näistä selvittelyistä, kertoo Jussila.
