Mua vituttaa ja ahistaa ihan tosissaan kun en tiedä mitä ton miehen kanssa teen

au
Voi että minua alkoi ahdistamaan. Minua ahdistaa, että ihmisten pitää pelätä omissa kodeissaan.
Kaikki mustuus ja pahuus ihmisissä. Ahdistaa viattomien lasten pelko, ja surettaa, että he voivat pahoin, vaikkakin kuvittelevat sellaisen elämän olevan normaalia. :,(
 
Fakta 1. Väkivaltainen mies ei parane itsekseen. Tarvitsee ehdottomasti ammattiapua, joka sekään ei usein auta.

Fakta 2. Kusipäillä on tapana pysyä kusipäinä.

Fakta 3. Kun olet heittänyt sen paskaläjän pihalle, huomaat miten mukavaa elämää voit elää lasten kanssa.

Voimia!
 
Ei tunnu kivalta
Ei tunnu kivalta kun tääkin juttu jäi vaivaamaan mieltä. Mä oon varmaan liian herkkänahkainen, mutta kun tää ap:n juttu on ollut pitkin iltaa mielessä niin minkäs voit. Voi kun pääsisi pian kertomaan mitä kuuluu.

Monta kertaa ensin puhutaan paljon ja sitten se jää siihen. Aapeet vaan katoaa. Sitte niitä jää miettimään, että mitenhän sillekin kävi ja selvisköhän asiat..
 
"Tiina"
luulenmpa että nainen jota pahoinpidellään ei enää lopulta pidä itse sitä pahana asiana on ns tottunut siihen. Tottakai se sattuu,muttei koe että mies tekee väärin :( se on ihan normaalia siinä suhteessa. Valitettavaa!
 
Moi...En ole ollut koneella eilisen päivän jälkeen kun ei ole ollut aikaa.Kaikki täällä päässä ihan ok.Ei hirveesti ehditty juttelee miehen kanssa kun pitihän lapsien olla nukkumassa ennenkuin pääsi juttelee.

Ihan hyvässä hengessä juteltiin ja sovittiin että jatketaan tänään,mies tietenkin oli pahoillaan ja haluaa yrittää vielä,mutta se nyt ei ole kovin yllättävää.Toivon että tänään saataisiin enemmän juteltua,koska niitä asoita meillä on ja paljon.

Omat fiilikset on mitä on,oon aika turta eikä oikein mikään tunnu missään.Mieltä kohottaisi kun pääsisi shoppailee tai edes ovesta ulos,mutta en kehtaa tämän naaman kanssa.Jospa se olisi la/su parempi kun lupasin pojille että mennään huimalaan,kun jouduin peruttamaan niiden vk:nlopulle suunnitellut synttärit ja pidämme sitten ne parin vk:n päästä.

joku joka kysyi niin pk-seudulta olen.
 
voi ei
Moi...En ole ollut koneella eilisen päivän jälkeen kun ei ole ollut aikaa.Kaikki täällä päässä ihan ok.Ei hirveesti ehditty juttelee miehen kanssa kun pitihän lapsien olla nukkumassa ennenkuin pääsi juttelee.

Ihan hyvässä hengessä juteltiin ja sovittiin että jatketaan tänään,mies tietenkin oli pahoillaan ja haluaa yrittää vielä,mutta se nyt ei ole kovin yllättävää.Toivon että tänään saataisiin enemmän juteltua,koska niitä asoita meillä on ja paljon.

Omat fiilikset on mitä on,oon aika turta eikä oikein mikään tunnu missään.Mieltä kohottaisi kun pääsisi shoppailee tai edes ovesta ulos,mutta en kehtaa tämän naaman kanssa.Jospa se olisi la/su parempi kun lupasin pojille että mennään huimalaan,kun jouduin peruttamaan niiden vk:nlopulle suunnitellut synttärit ja pidämme sitten ne parin vk:n päästä.

joku joka kysyi niin pk-seudulta olen.
Eka eri ositteisiin, sitten vasta keskustelut. Tässä järjestyksessä. Ei olisi nimittäin eka kerta, kun väkivalta kärjistyy erotilanteessa, eikä siinä mistään "keskustelusta" mitään tule. kÄytännön asioita, kuten lasten tapaamisia ym. ehditte miettiä myös jälestäpäin, ja niin, että joku ulkopuolinen on aina tilanteessa mukana!
Ja ikävä sanoa, mutta mihinkään "teidän välisiin asioihin" ja "suhdetta" koskeviin juttuihin ei mikään keskustelu auta, jos ei tähän mennessäkään koskaan ole myöntänyt tehneensä mitään väärin. Et sinä sellaisesta "keskustelusta" mitään hyödy.
Ainoat selvitettävät ja keskusteltavat asiat just nyt on, että mihin mennessä mies poistuu kämpästä ja mitä ottaa mukaansa.
Edelleen mainostaisin sitä naisten linjan auttavaa puhelinta ja nettisivuja sulle. Löytyy myös ihan käytännön neuvoja.
Paljon tsemppiä!
 
..
Monella tapaa olisi varmaan parempi olla yksin ja silloin kun olin yh niin oikeesti nautin siitä,enkä missään nimessä olisi halunut miestä,kunnes sitten vahingossa tapasin ja rakastuin niihin moniin ihaniin sanoihin.

Exä ei tiedä mitään näistä pahoinpitelyistä.
Etkö just kirjoittanut että sulla on silmä mustana? Mistä lapset luulevat sen tulleen? Eivätkö muka puhu exlle?

Kyllä vuoden ikäinenkin huomaa koti-ilmapiirin ja osaa pelätä.

Onko tuo tosiaan elämää jota haluat. Miten perustelet itsellesi sen että mies katsoo oikeudekseen pahoinpidellä sinua? Eikö se kerro aina arvostuksen puutteesta. Jos toista ihmistä arvostaa ei ikinä voi alistaa pahoinpitelemällä. Oletko tosiaan alempiarvoinen kun miehesi?

Yh elämä ei ikinä voi olla vaikeampaa kuin nykyinen elämäsi. Laita hakemus kaupungin vuokra-asunnosta menemään. Siitä ne asiat lähtevät rullaamaan..
 
"vieras"
Moi...En ole ollut koneella eilisen päivän jälkeen kun ei ole ollut aikaa.Kaikki täällä päässä ihan ok.Ei hirveesti ehditty juttelee miehen kanssa kun pitihän lapsien olla nukkumassa ennenkuin pääsi juttelee.

Ihan hyvässä hengessä juteltiin ja sovittiin että jatketaan tänään,mies tietenkin oli pahoillaan ja haluaa yrittää vielä,mutta se nyt ei ole kovin yllättävää.Toivon että tänään saataisiin enemmän juteltua,koska niitä asoita meillä on ja paljon.

Omat fiilikset on mitä on,oon aika turta eikä oikein mikään tunnu missään.Mieltä kohottaisi kun pääsisi shoppailee tai edes ovesta ulos,mutta en kehtaa tämän naaman kanssa.Jospa se olisi la/su parempi kun lupasin pojille että mennään huimalaan,kun jouduin peruttamaan niiden vk:nlopulle suunnitellut synttärit ja pidämme sitten ne parin vk:n päästä.

joku joka kysyi niin pk-seudulta olen.

Mites, jos sä oikeasti antaisit niiden vanhempien lasten mennä isälleen asumaan? Saathan sinä ottaa turpaasi niin paljon kuin naama kestää, mutta anna lasten mennä väkivallattomaan kotiin asumaan. Exälläsi on oikeus tietää, että hänen lapsensa kärsivät perheväkivallasta.
 
On exällä oikeus tietää tai ei,mutta kuinka moni tässä tilanteessa haluaa kertoa exälle tai muillekkaan läheisille ihmisille? ex kyllä hoitaa säännöllisesti jokatoisen vk:nlopun,mutta ei hän halua lapsien pääsääntöseksi huoltajaksi ja tämä on varma.

En tiedä puhuuko lapset isälleen sitten kun menevät reilun viikon päästä sinne vai onko niiltä jo ns.asia unohtunut,nehän siis ei tiedä oikeeta syytä mistä silmä mustui (en tiedä sitä kyllä mitä päässänsä miettii)

Tottakai mulla on loukattu olo ja tottakai mä tiedän ettei mies tehnyt oikein,mutta en mä sille pelkää puhua kun on selvinpäin ja nyt se ei kuulema enää juo (epäilen kauanko kestää) En siis pelkää tilannetta kun tiedän meidän keskustelevan,eihän sillä tavalla käy päälle,vaikea selittää muille,mutta tiedän asian näin olevan ja tiedän kyllä koska on parempi lopettaa jos siltä tuntuu.Ehkä tilanteeseen kun mies hakisi kaikki kamansa niin voisin ottaa veljeni tms tänne niin voisi olla rauhallisempi se itse lähtö.
 
..
Nyt vaan teet heti jotain eron eteen. Helpompi olisi jos sinä voisit lähteä, toista voi olla vaikea pakottaa muuttamaan. Kyllä ne asiat siitä ratkeaa yksi kerrallaan. Ja huomaat pian että oma olosikin helpottaa vaikka ero surettaisikin.
 
"vieras"
Sinäkö et haluaisi tietää, jos lapsesi joutuisivat jossain muualla kärsimään väkivallasta? Se olisi sinulle ihan ok? Et sinä voi tehdä lasten puolesta noin isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat negatiivisesti heihin koko elämän ajan. Omasta puolesta voit, mutta et lasten.
 
Tietenkin haluaisin tietää,en sitä kielläkkään.En lapsilla täällä ole niin huono olo,ne eivät siis ole nähneet mitään,kuullut satunnaisesti varmaan jotain,Sitä en tiedä paljon tajuaa vaikka ei näe.

esim.eilen kysyin pojilta kun tuossa leivottiin niin vähän niinkuin ohimennen että mitäs jos * muutaisi pois,ne sitten sanoi että " en mä tiedä? miksi se muuttaisi? sitten pienempi tietty sanoi että sithän isi voisi muuttaa takaisin,kukas sun uus poikaystävä sit olisi ja mitäs me tehtäis kun ei enää päästäisi * mökille..

vanhempi sitten illalla sanoi kun mies tuli töistä että äiti kysyi tälläistä ja me sitten sanottiin että ei me haluta että se muuttaa koska * on kiva..Ei se juttu mennyt ihan noin aikasemmin,mutta kyllä niillä on turvallista olla täällä noin niinkuin...ja antavat nykyään useammin iltahaleja miehelle jos niillä itsellä hyvä fiilis.Kyllä mä väittäisin että aika tietämättömiä on asioista vaikka varmasti ovat jotain hokanneet mitä en itse tajua.
 
"vieras"
No eihän sulla sitten ole mitään hätää. Lapset tykkää ja mies on kiva isi. Mitä nyt äiti vähän ottaa damagea toisinaan ja lapsia vähän mietityttää, mutta pientähän se. Sitten kun mies hakkaa sut ruumiishuoneelle, niin se varmaan adoptoi sun lapset? Pääsee pojat mökille sitten kuitenkin.
 
"Jonna"
Nyt vaan teet heti jotain eron eteen. Helpompi olisi jos sinä voisit lähteä, toista voi olla vaikea pakottaa muuttamaan. Kyllä ne asiat siitä ratkeaa yksi kerrallaan. Ja huomaat pian että oma olosikin helpottaa vaikka ero surettaisikin.
Ei ole vaikeaa. Eikös ap sanonut, että kämppä on hänen ja mies on aikoinaan muuttanut hänen ja lasten luokse. Siinä tapauksessa poliisi voi poistaa miehen naisen asunnosta jos ei muuten suostu lähtemään. Mutta veli ehdottomasti mukaan, kun (siis KUN, ei JOS) heität miehen pihalle.

Maailma on oikeasti täynnä miehiä, löydät varmasti uuden jossain vaiheessa (kun sille on tarvetta, ihan heti ei kannata edes miettiä sellaista) - yksin jääminenhän sinua pelottaa kuitenkin, eikö? Nyt vaan helvettiin se ukko, ei se asia todellakaan selviä keskustelemalla. Ainahan voit katsoa muuttuuko mies ja jos vuosien päästä siltä näyttää, niin voit harkita takaisin ottamista. Mutta epäilen, tuollaiset miehet eivät ikinä muutu, kun eivät vilpittömästi näe sille tarvetta. Tottakai se lupaa sulle maat ja taivaat taas, että saisi anteeksi ja sinut takaisin "ruotuun". Älä ole niin tyhmä ja usko selityksiä, viina ei ole mikään tekosyy. Toivottavasti lastensuojelu hoitaa hommansa...
 
"vieras"
Haluaisin vain muistuttaa siitä että vaikka lapset eivät varsinaisesti näkisi väkivaltaa niin se ei tarkoita sitä että kaikki olisi hyvin.
Kasvoin itse "tunnevammaisessa" perheessä, jossa nimenomaan äitini alistuminen isän henkiseen väkivaltaan oli se asia joka kasvatti minutkin kieroon. Eli kasvoin ajatukseen ja tunteeseen, että huono kohtelu on vain hyväksyttävä eikä sille voi mitään. Sillä oli itselleni vakavat seuraukset kun ajauduin huonoihin suhteisiin enkä osannut ollenkaan puolustaa itseäni.
 
Feline
Niin just...noi sanat oli lapsen suusta,ei mun enkä mä noin ajattele :headwall:

poika heräsi joten poistun.
Ap. Mä kirjoitin sulle eilen tolle edelliselle sivulle. Mun äiti ja sen sisko kerran kysyi meiltä vaivihkaa samaa, mitä olit lapsiltasi kysynyt ja me vastattiin ihan samoja. Lapsi pelkää muutoksia.

Pliis lue ne mun kirjoitukset jos ne auttais sua näkemään ton lapsena vastavaa kokeneen silmin.
 
Opotin
Mitä pidemmälle aika menee, sen enemmän alat vähättelemään tapahtunutta ja hakemaan syitä, minkä vuoksi tapahtuneet eivät olisikaan niin vakavia. Se on ihan normaalia, ihminen puolustautuu siten, mutta asia on kuitenkin vakava ja sinun tulisi suojata itsesi ja lapset väkivallan ilmapiiriltä.

Toivottavasti olet tehnyt oikean päätöksen ja miehesi muuttaa ainakin toistaiseksi pois kodistanne. Jos hän rakastaa sinua ja lapsia, hän hakee itselleen apua. Myös perheenne olisi hyvä hakea yhdessä apua. Yksilö- ja pariterapia on nyt paikallaan, mutta mikäli jatkatte eloa saman katon alla, lopputulos on mitä suurimmalla todennäköisyydellä se, että tilanne ainoastaan jäähtyy hetkeksi erouhan alla, kunnes seuraava väkivaltatilanne tulee taas eteen.
 

Yhteistyössä