Mua masentaa ja mie tahon avautua.

[cothis]

Kiitän ja kumarran

 

[Hankey]

:hug:

 

[Nipu]

helpottiko? Auttaa en osaa mut hirveen iso :hug:

 

[Kippuravarvas]

:hug:

 

[cothis]

helpottiko? Auttaa en osaa mut hirveen iso :hug:

Ei se taida helpottaa, ennenku tää on ohi ja näkee mitä tapahtuu. Mutta sainpahan vähän järkeä mietoksiini

 

[Sinirastas]

:hug: Jaksamista! En oikein osaa muuta sanoa, kuin toivoa että jaksatte vaikeiden aikojen yli ja pääsette korjailemaan vauroita ymmärryksellä ja rakkaudella.

 

[cothis]

:hug: Jaksamista! En oikein osaa muuta sanoa, kuin toivoa että jaksatte vaikeiden aikojen yli ja pääsette korjailemaan vauroita ymmärryksellä ja rakkaudella.

Miekin toivon niin lujasti, että ne asiat voidaan sitten käydä läpi. Vielä niitä ei tosiaankaan voi edes yrittää :|

 

[ihkuraksupoksu]

:hug: Mutta lääkkeet oikeasti muuttaa ihmistä. En tiedä miten sulla mutta itselleni esim. ei mitkään e-pillerit tai minipillerit (no onhan ne hormoneja eli eri asia, muta esimerkkinä) ole sopineet, ne muuttaa persoonallisuuden täysin. En pystynyt ollenkaan kontrolloimaan itteäni, tuntuu kuin ne tunteet ja kaikki olis tulleet ihan jostain muualta. Niitä ei halunnut muttei niille voinut mitään. Ehkä sun miehelläkin on nyt hiukan samanlainen tilanne. Todennäköisesti onkin. Ja siksi yritä löytää ittestäsi vielä se halu korjata tilanne kun miehesi alkaa palata normaaliksi, muuten se hoito ja tsemppaus on ollut ihan turhaa...

 

[cothis]

:hug: Mutta lääkkeet oikeasti muuttaa ihmistä. En tiedä miten sulla mutta itselleni esim. ei mitkään e-pillerit tai minipillerit (no onhan ne hormoneja eli eri asia, muta esimerkkinä) ole sopineet, ne muuttaa persoonallisuuden täysin. En pystynyt ollenkaan kontrolloimaan itteäni, tuntuu kuin ne tunteet ja kaikki olis tulleet ihan jostain muualta. Niitä ei halunnut muttei niille voinut mitään. Ehkä sun miehelläkin on nyt hiukan samanlainen tilanne. Todennäköisesti onkin. Ja siksi yritä löytää ittestäsi vielä se halu korjata tilanne kun miehesi alkaa palata normaaliksi, muuten se hoito ja tsemppaus on ollut ihan turhaa...

Kyllä mie ymmärrän ja tiedän, sitä faktaa ei pääse karkuun että nuo lääkkeet ja koko hoito on muuttaneet. En mäkään kovin ilonen ois, jos ois koko ajan huono olo ja muuta ja pinna kireällä 24/7. Eli kyllä mie ymmärrän. Tiedän senkin, ettei se tarkota mitä sanoo mutta silti joku pelko on tuolla jossain, että mitä jos se sittenkin? Kyllä mie tahon kaiken entiselleen, äljäkkeen takas ja näin, mutta mua pelottaa et jos se ei sitten oikeastikaan hoidon jälkeen halua korjata mun kans asioita, kun se ei halua niitä nytkään sumplia. Ei ole halunnut koko hoidon aikana kuulla, että ois mitään ongelmaa :ashamed:

 

[Siksakkia]

:hug: :hug: Toivottavasti kaikki ratkeaa parhain päin, ja saatte puhuttua asiat selviksi. Sitten suhde on vaan entistä vahvempi ja aurinko paistaa taas kirkkaammin kun jaksaa yli vaikean ajan. Voimia ihan hirmuisesti :hug: