ms -äitejä?

[kurjaa]

Onkohan täällä ketään äitiä kellä todettu ms-tauti?

 

[sardelli]

Täällä yksi. Dg vuonna 1996. Vaivana lähinnä näkö. Saa lähettää s-postia, jos haluttaa.

 

[Nikanor]

Tässä myös yksi. Ikää alle 30v. Tauti todettu -99. Mulla on kaksi ihanaa lasta, 3 ja 1 vuotiaat.

 

[Vilma-Onni]

Millasia nuo näköhäiriöt on ollut?
Mun veljellä on MS ja nyt mulla on tullut silmiin mikreenin kaltasta näköhäiriöö ilman päänsärkyä, parin viikon aikana 3 kertaa.

 

[kotiäiti78]

minkälaisia oireita ollut ennen taudin puhkeamista tai löytymistä

 

[mievain]

Oireina mulla ainakin näön hämärtyminen, tai sillain ainakin tunsin, et jotain vikaa on näössä. Oli vaikea kohdistaa katse, esim. liikkuvassa autossa.Kävin silmälääkärillä tarkistuttamassa näön, ei löytynyt vikaa..
Sitten semmoinen epätodellinen olo, ihankuin ei ajatus oikein luistaisi.Vähänkuin olis krapulassa, muttei kuiteskaan!Huimausta, ihan vaan paikalla istuessakin. Pintapuolista puutumista kropassa, käsissä, jaloissa, vatsassa, joka puolella. et sellaista..

 

[anli]

Todettuna ollu -97 asti. Oireita ollu jo -91, mutta silloin ei vielä diagnosoitu.
Oireet lähinnä puutumista, tuntohäiriöitä, voimattomuutta ja fatiikkia. Kahdesti on ollu näön kanssa häikkää. Nytkin taitaa olla taas M(atti) S(alminen) tulossa käymään... Toinen jalka tikkuillut su asti, tänään alkoi toinen nyt illasta ja kummassakin kädessä rupes tuntumaan hermosärkyä. Lähipäivät näyttää mitä tuleman pitää...

 

[Nikanor]

Minulla alkoi kaksoiskuvilla, toisen silmän lihaksia halvaantui joksikin aikaa. Toisella kertaa samaisesta silmästä meni pikkuhiljaa näkö muutamaksi viikoksi. Minulla on tullut päänsärkyä, väsymystä, tasapainohäiriöitä tai kordinaatiokyvyn heikkenemistä, pientä nivel -tai hermosärkyä pahenemisvaiheessa. Pitkäänkin olen joskus miettinyt "onko tämä nyt sitä taas", joskus oireet on niin vaimeita aluksi. Toivottavasti sinulla vain on mikreeniä yms. Mutta joillain voi olla ms niin lievä, ettei sitä edes koskaan "huomata".

 

[Nikanor]

Tuli vaan vielä mieleen, että kun itsellä on kaksi lasta ja kolmatta tekisi mieli...
Oletteko tehneet lapset diaknoosin jälkeen vai ennen? Onko sairaus vaikuttanut lapsilukuunne?
Itse olen aika hyvässä kunnossa, tauti on ollut rauhallinen ja hidas. Mutta kakkosen jälkeen taas tuli paheneminen, josta jäi väsymys ja toisinaan oleva jonkinlainen voimattomuus. Mitään lääkkeitä en syö. Tekisi mieli ehkä kolmosta, mutta vähän pelottaa, mitä synnytyksen jälkeen...
Miten teillä muilla?

 

[anli]

Mullakin on kaksi lasta. Toisen jälkeen mulle tuli tosi rankka paheneminen, joka kesti pari kuukautta. Kummassakin raskaudessa on tullut puolessa välissä raskautta paheneminen. Muuten tauti on suht rauhallinen (ja hitaasti etenevä?). En uskalla tehdä enää lapsia, sillä sitä ei tiedä miten huonoon kuntoon vielä joutuis. Nyt selviää ihan kuin "normaalit terveet". Mä päädyin sterilisaatioon, joka tehtiin viime pe, ja nyt siitä johtuen taitaa alkaa paheneminen..Aika näyttää, jos vaikka tällä jalkojen tikkuilulla selviäsi.

 

[Nikanor]

Joo, mietityttää omalla terveydellä leikkiminen. Nyt olen tyytyväinen kuntooni, minusta ei huomaa sairauttani. Pelkään, että olen liian ahne, jos tekisin vielä kolmannen ja ahneellahan on loppunsa...
Jos tässä katselisi ja tuumaisi rauhassa vuoden pari miltä näyttää. Kuopuskin on vasta reilun vuoden. Hyviä vointeja, toivottavasti saat levätä ja parantua operaatiosta!

 

[MammaK]

Mullakin ollut ms jo vuodesta 94, ei lääkitystä, olen eläkkeellä väsymyksen takia ja tyttö on perhepvhoidossa. Hän on nyt 1,7 vuotta vanha ja taitaa meille riittää tämä tyttönen.. Kiitollisia olemme kun hänet saimme yhden vaikean raskauden ja keskenmenon jälkeen. Vuosi sitten olin aika väsynyt imetyksen päättyessä, kyllä tämä menee nyt vähän hitaamminkin.. Voimia kaikille äideille !!! :flower:

 

[Nikanor]

Voi, voi... tuolla minä pörrään vauvakuumeisten palstalla. Joinain päivinä (varsinkin, kun olen väsynyt) ajattelen järjellä, eikä vauva -kuume vaivaa... Mutta sitten on päiviä kun en muuta ajattelekaan, kuin uutta vauvaa. Tämä on toivotonta... Kunpa osaisin nauttia nyt ihanasta elämästäni, enkä haaveilisi lisää!

 

[mrs ms]

alkoi kai näön hämärtymisellä joskus 90-luvun alussa. lähinnä vaivana ollu näköongelmat ja ohimenevät tuntohäiriöt. lapsen sain 9 vuotta diagnoosin jälkeen, tuntohäiröitä oli raskauden aikanakin, mutta ne menivät ohi.

 

[liisuli]

2 lasta olen saanut moooonta vuotta diagnoosin jälkeen.
Kolmatta haluttais, enkä sairauden vuoksi jätä yrittämättä.

 

[Nikanor]

Mulla on raskaudet mennyt loistavasti. Tosiaan, ainoastaan kakkosen jälkeen tuli näköhermotulehdus (2,5kk synnytyksestä)... Mutta mulla oli paljon stressiäkin, kun mun isä kuoli 2kk ennen synnytystä. Mutta mistä sitä tietää, ehkei pitäisi pohtia liikaa, pitäisi antaa mennä vaan... Niin kuin sanoin, välillä järki voittaa ja välillä taas kallistun kuumeilemaan.