vierailija
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457075698341?jako=a8ff8d14ce8aef0a06f89bc161d3821b&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage
Piilotetulla kameralla kuvatut imaamin puheet järkyttävät Tanskassa
Tanskan TV2 näyttää paraikaa dokumenttisarjaa, jossa se tutkii, mitä tapahtuu maan moskeijoissa suljettujen ovien takana. Paljastukset ovat herättäneet kiihkeän keskustelun, kirjoittaa HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.
ULKOMAAT 5.3.2016 2:00 Päivitetty: 6.3.2016 8:17
KOLUMNI
Elina Kervinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja
Muun muassa edeltävä lause on herättänyt kuluneen viikon aikana suurta huomiota Tanskassa. Tanskan TV2 näyttää paraikaa dokumenttisarjaa, jossa se tutkii, mitä tapahtuu maan moskeijoissa suljettujen ovien takana. Yllä kuvatusti puhui imaamiAbu Bilal, kun toimittaja kuvasi piilotetulla kameralla Grimhøjvejn moskeijalla Aarhusissa.
Imaami puhui naisille ja lapsille opintotilaisuudessa sharia-laista. Abu Bilal kertoi myös, että neitsyiden kohdalla rangaistus on raipaniskut. Toisessa osuudessa dokumenttia luennoitsija moskeijalla ohjeisti naisia lyömään lapsiaan, elleivät he halua rukoilla.
Virallisessa haastattelussa linja oli toinen. ”Me olemme tanskalaisia, ja elämme sen mukaan”, moskeijan edustaja Oussama El-Saadi sanoi.
Kerta ei ole ensimmäinen, kun Grimhøjvejn moskeija on Tanskassa otsikoissa. Se on tunnettu radikaaleista ajatuksista ja salafistisesta islamin suuntauksesta. Ei ole kulunut kuin vuosi siitä, kun Tanskan yleisradio DR näytti omassa dokumentissaan, kuinka Oussama El-Saadi toivoi äärijärjestö Isisille menestystä.
”Toivon, että Isis voittaa, että meillä joskus on islamilainen valtio maailmassa”, hän sanoi.
Tanskalle lausunnot ja moskeija ovat kipukohta. Tanska on tunnettu maana, jossa sananvapauden rajat ovat laveat. Mitta moskeijan kanssa alkaa nyt silti olla täynnä. Kuluneella viikolla poliitikkojen äänenpainot ovat olleet tiukkoja. Monelta taholta vaaditaan nyt, että Grimhøjvejn moskeija pitäisi sulkea. Kysymys on silti, olisiko siitä mitään apua. Haitta voi olla vielä suurempi, jos radikaaleja tulkintoja saarnataan maan alla.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen julisti Berlingske-lehden haastattelussa, että nyt tarvitaan ”kulttuurista vapaustaistelua”, joka vapauttaa erityisesti nuoret, joihin kohdistuu paineita ääri-islamistisista piireistä.
Frederiksen haluaisi paitsi sulkea moskeijan, myös käännyttää radikaalit imaamit jo rajalla. Nuorille muslimeille tulisi perustaa exit-ohjelmia, joilla he voivat pyrkiä eroon ääriajattelusta.
Tanskan oikeistopopulistiselle kansanpuolueelle kohu on ollut uusi syy vaatia maahanmuuton torjumista muslimimaista. Maltillisemmat katsovat, että paras lääke on laajempi valistus tanskalaisista laeista ja arvoista sekä imaamien koulutus ja yhteistyö moskeijoiden kanssa.
Helppoja ratkaisuja ei ole, toteaa terrorismin ja radikalismin tutkija Magnus Ranstorp Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän tuntee niin Tanskan kuin Ruotsin radikaalin ympäristön. Ruotsissa SVT on tehnyt samankaltaisia paljastuksia.
Ranstorp ei usko moskeijoiden sulkemiseen. Yksi keino on katsoa, etteivät ääriajatuksia saarnaavat saa julkista tukea ja seurata, mistä moskeijoiden rahat tulevat. Rahoitus ääritahoilta johtaa herkästi ääriajatusten juurtumiseen.
Surullista on, että Grimhøjvejn moskeijan täysin aiheesta saama kielteinen huomio leimaa auttamatta ja epäoikeudenmukaisesti koko muslimiyhteisöä, josta valtaosa on täysin maltillinen. Se puolestaan on omiaan kärjistämään vastakkainasetteluja ja vaikeuttamaan yhteiseloa.
Aiheet
Piilotetulla kameralla kuvatut imaamin puheet järkyttävät Tanskassa
Tanskan TV2 näyttää paraikaa dokumenttisarjaa, jossa se tutkii, mitä tapahtuu maan moskeijoissa suljettujen ovien takana. Paljastukset ovat herättäneet kiihkeän keskustelun, kirjoittaa HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.
ULKOMAAT 5.3.2016 2:00 Päivitetty: 6.3.2016 8:17
KOLUMNI
Elina Kervinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja
- Mikäli naimisissa oleva tai eronnut nainen tekee aviorikoksen eikä ole neitsyt, hänet pitää kivittää kuoliaaksi.
Muun muassa edeltävä lause on herättänyt kuluneen viikon aikana suurta huomiota Tanskassa. Tanskan TV2 näyttää paraikaa dokumenttisarjaa, jossa se tutkii, mitä tapahtuu maan moskeijoissa suljettujen ovien takana. Yllä kuvatusti puhui imaamiAbu Bilal, kun toimittaja kuvasi piilotetulla kameralla Grimhøjvejn moskeijalla Aarhusissa.
Imaami puhui naisille ja lapsille opintotilaisuudessa sharia-laista. Abu Bilal kertoi myös, että neitsyiden kohdalla rangaistus on raipaniskut. Toisessa osuudessa dokumenttia luennoitsija moskeijalla ohjeisti naisia lyömään lapsiaan, elleivät he halua rukoilla.
Virallisessa haastattelussa linja oli toinen. ”Me olemme tanskalaisia, ja elämme sen mukaan”, moskeijan edustaja Oussama El-Saadi sanoi.
Kerta ei ole ensimmäinen, kun Grimhøjvejn moskeija on Tanskassa otsikoissa. Se on tunnettu radikaaleista ajatuksista ja salafistisesta islamin suuntauksesta. Ei ole kulunut kuin vuosi siitä, kun Tanskan yleisradio DR näytti omassa dokumentissaan, kuinka Oussama El-Saadi toivoi äärijärjestö Isisille menestystä.
”Toivon, että Isis voittaa, että meillä joskus on islamilainen valtio maailmassa”, hän sanoi.
Tanskalle lausunnot ja moskeija ovat kipukohta. Tanska on tunnettu maana, jossa sananvapauden rajat ovat laveat. Mitta moskeijan kanssa alkaa nyt silti olla täynnä. Kuluneella viikolla poliitikkojen äänenpainot ovat olleet tiukkoja. Monelta taholta vaaditaan nyt, että Grimhøjvejn moskeija pitäisi sulkea. Kysymys on silti, olisiko siitä mitään apua. Haitta voi olla vielä suurempi, jos radikaaleja tulkintoja saarnataan maan alla.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen julisti Berlingske-lehden haastattelussa, että nyt tarvitaan ”kulttuurista vapaustaistelua”, joka vapauttaa erityisesti nuoret, joihin kohdistuu paineita ääri-islamistisista piireistä.
Frederiksen haluaisi paitsi sulkea moskeijan, myös käännyttää radikaalit imaamit jo rajalla. Nuorille muslimeille tulisi perustaa exit-ohjelmia, joilla he voivat pyrkiä eroon ääriajattelusta.
Tanskan oikeistopopulistiselle kansanpuolueelle kohu on ollut uusi syy vaatia maahanmuuton torjumista muslimimaista. Maltillisemmat katsovat, että paras lääke on laajempi valistus tanskalaisista laeista ja arvoista sekä imaamien koulutus ja yhteistyö moskeijoiden kanssa.
Helppoja ratkaisuja ei ole, toteaa terrorismin ja radikalismin tutkija Magnus Ranstorp Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän tuntee niin Tanskan kuin Ruotsin radikaalin ympäristön. Ruotsissa SVT on tehnyt samankaltaisia paljastuksia.
Ranstorp ei usko moskeijoiden sulkemiseen. Yksi keino on katsoa, etteivät ääriajatuksia saarnaavat saa julkista tukea ja seurata, mistä moskeijoiden rahat tulevat. Rahoitus ääritahoilta johtaa herkästi ääriajatusten juurtumiseen.
Surullista on, että Grimhøjvejn moskeijan täysin aiheesta saama kielteinen huomio leimaa auttamatta ja epäoikeudenmukaisesti koko muslimiyhteisöä, josta valtaosa on täysin maltillinen. Se puolestaan on omiaan kärjistämään vastakkainasetteluja ja vaikeuttamaan yhteiseloa.
Aiheet