N
Nestle
Vieras
Sanotaas nyt tälleen..
Luulin että mulla on melkein täydellinen suhde, elin/elän pumpulissa näköjään.
Koskaan en koskaan uskonut että mieheni voisi valehdella minulle.
Silloin kun tavattiin sanoin etten hyväksy valehtelemista ja sitä ettei voi luottaa.
Ja jos lyö tai pettää ei tarvi selittää vaan se on loppu.
Noh, mun murheet on jollekkin toiselle pieni asia, minulle suht koht iso.
Mieheni lopetti tupakoinnin kun ostimme omakotitalon n7kk sitten.
Itse en pystynyt lopettaa.
Olen nyt kumminkin parin kuukauden sisään epäillyt että mieheni polttaa.
Pari kolme päivää peräkkäin varmaan kuukausi sitten haistoin kun tuli kotiin ja antoi pusun suulle että haisi tupakka. mies vastas että oli juonut pepsiä ja vannoi että ei ole polttanut joten annoin asian olla. en sanonut mitään koska ei ollut nk todistusaineistoa ja en halua siksi riitaa, jos olisinkin ollut väärässä.
mutta nyt tänään tuli töistä 21.55 ja haisi kaljalle, avasin sitten suuni ja sanoin että eikös sun pitänyt olla töissä eikä kaljalla. mies siihen että oli vienyt toisen työauton hallille koska menee huomenna korjaamaan sen ( auto on oikeesti rikki sitä en epäile ) ja oli siis juonut työpäivän päätteeksi kaljan hallilla ja vielä totesi että älä nipota ja suutahti. Sitten mykkäkoulua kunnes mies nukahti...
Mietin tunnin ajan että miksi se suuttui kun sanoin että haisee kaljalle että ihan kuin peittelisi jotain.. mietin mietin mietin. Kunnes menin sen työtakille ( en ole koskaan ennen tonkinut toisen takkia ) ja sieltä löytyi punainen smartti aski jossa kaksi tupakkaa. minulta ei ole voinut ottaa koska poltan tallinnasta tuotua punaista next : ä . oli siis ostanut askin itselleen.
tuntui helvetin pahalta että epäilyni osui oikeaan. tekee mieli herättää se ja kysyä miksi valehtelee ja kauan valehdellut jo tai laittaa lappu siihen askiin tyyliin " epäilyni oli oikeassa, miten voit murtaa luottamuksen tupakoinnin takia ". näinkin pieni asia mutta väkisinkin sitä miettii että mistä muusta aiheesta on valehdellut. olo tuntuu petetyltä ja vihaiselta..
Ja en ymmärrä miksei ole voinut kertoa että on retkahtanut.
En ole koskaan ollut vastaan hänen tupakointia.
Olen monesti kehunut kuinka ylpeä olen että lopetti kertaheitolla kun minä en siihen pysty. Nauroi varmaan selän takana että helppo kusettaa omaa puolisoa, vai mitä miehen päässä liikkuu?
Miten voisin aikuistuneesti ja nätisti puhua miehelleni tästä asiasta?
Luulen että tästä tulee iso riita huomenna.
Itkettää jo valmiiksi.
Väkivaltaa ei ole tai jos on niin minä lyön ( huumoria ei totta kumminkaan)
Takki tyhjänä, josko joku auttais..
Luulin että mulla on melkein täydellinen suhde, elin/elän pumpulissa näköjään.
Koskaan en koskaan uskonut että mieheni voisi valehdella minulle.
Silloin kun tavattiin sanoin etten hyväksy valehtelemista ja sitä ettei voi luottaa.
Ja jos lyö tai pettää ei tarvi selittää vaan se on loppu.
Noh, mun murheet on jollekkin toiselle pieni asia, minulle suht koht iso.
Mieheni lopetti tupakoinnin kun ostimme omakotitalon n7kk sitten.
Itse en pystynyt lopettaa.
Olen nyt kumminkin parin kuukauden sisään epäillyt että mieheni polttaa.
Pari kolme päivää peräkkäin varmaan kuukausi sitten haistoin kun tuli kotiin ja antoi pusun suulle että haisi tupakka. mies vastas että oli juonut pepsiä ja vannoi että ei ole polttanut joten annoin asian olla. en sanonut mitään koska ei ollut nk todistusaineistoa ja en halua siksi riitaa, jos olisinkin ollut väärässä.
mutta nyt tänään tuli töistä 21.55 ja haisi kaljalle, avasin sitten suuni ja sanoin että eikös sun pitänyt olla töissä eikä kaljalla. mies siihen että oli vienyt toisen työauton hallille koska menee huomenna korjaamaan sen ( auto on oikeesti rikki sitä en epäile ) ja oli siis juonut työpäivän päätteeksi kaljan hallilla ja vielä totesi että älä nipota ja suutahti. Sitten mykkäkoulua kunnes mies nukahti...
Mietin tunnin ajan että miksi se suuttui kun sanoin että haisee kaljalle että ihan kuin peittelisi jotain.. mietin mietin mietin. Kunnes menin sen työtakille ( en ole koskaan ennen tonkinut toisen takkia ) ja sieltä löytyi punainen smartti aski jossa kaksi tupakkaa. minulta ei ole voinut ottaa koska poltan tallinnasta tuotua punaista next : ä . oli siis ostanut askin itselleen.
tuntui helvetin pahalta että epäilyni osui oikeaan. tekee mieli herättää se ja kysyä miksi valehtelee ja kauan valehdellut jo tai laittaa lappu siihen askiin tyyliin " epäilyni oli oikeassa, miten voit murtaa luottamuksen tupakoinnin takia ". näinkin pieni asia mutta väkisinkin sitä miettii että mistä muusta aiheesta on valehdellut. olo tuntuu petetyltä ja vihaiselta..
Ja en ymmärrä miksei ole voinut kertoa että on retkahtanut.
En ole koskaan ollut vastaan hänen tupakointia.
Olen monesti kehunut kuinka ylpeä olen että lopetti kertaheitolla kun minä en siihen pysty. Nauroi varmaan selän takana että helppo kusettaa omaa puolisoa, vai mitä miehen päässä liikkuu?
Miten voisin aikuistuneesti ja nätisti puhua miehelleni tästä asiasta?
Luulen että tästä tulee iso riita huomenna.
Itkettää jo valmiiksi.
Väkivaltaa ei ole tai jos on niin minä lyön ( huumoria ei totta kumminkaan)
Takki tyhjänä, josko joku auttais..