Monta asiaa painaa mieltä, kumminkin samasta aiheesta... :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nestle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nestle

Vieras
Sanotaas nyt tälleen..

Luulin että mulla on melkein täydellinen suhde, elin/elän pumpulissa näköjään.
Koskaan en koskaan uskonut että mieheni voisi valehdella minulle.
Silloin kun tavattiin sanoin etten hyväksy valehtelemista ja sitä ettei voi luottaa.
Ja jos lyö tai pettää ei tarvi selittää vaan se on loppu.

Noh, mun murheet on jollekkin toiselle pieni asia, minulle suht koht iso.

Mieheni lopetti tupakoinnin kun ostimme omakotitalon n7kk sitten.
Itse en pystynyt lopettaa.

Olen nyt kumminkin parin kuukauden sisään epäillyt että mieheni polttaa.
Pari kolme päivää peräkkäin varmaan kuukausi sitten haistoin kun tuli kotiin ja antoi pusun suulle että haisi tupakka. mies vastas että oli juonut pepsiä ja vannoi että ei ole polttanut joten annoin asian olla. en sanonut mitään koska ei ollut nk todistusaineistoa ja en halua siksi riitaa, jos olisinkin ollut väärässä.

mutta nyt tänään tuli töistä 21.55 ja haisi kaljalle, avasin sitten suuni ja sanoin että eikös sun pitänyt olla töissä eikä kaljalla. mies siihen että oli vienyt toisen työauton hallille koska menee huomenna korjaamaan sen ( auto on oikeesti rikki sitä en epäile ) ja oli siis juonut työpäivän päätteeksi kaljan hallilla ja vielä totesi että älä nipota ja suutahti. Sitten mykkäkoulua kunnes mies nukahti...

Mietin tunnin ajan että miksi se suuttui kun sanoin että haisee kaljalle että ihan kuin peittelisi jotain.. mietin mietin mietin. Kunnes menin sen työtakille ( en ole koskaan ennen tonkinut toisen takkia ) ja sieltä löytyi punainen smartti aski jossa kaksi tupakkaa. minulta ei ole voinut ottaa koska poltan tallinnasta tuotua punaista next : ä . oli siis ostanut askin itselleen.

tuntui helvetin pahalta että epäilyni osui oikeaan. tekee mieli herättää se ja kysyä miksi valehtelee ja kauan valehdellut jo tai laittaa lappu siihen askiin tyyliin " epäilyni oli oikeassa, miten voit murtaa luottamuksen tupakoinnin takia ". näinkin pieni asia mutta väkisinkin sitä miettii että mistä muusta aiheesta on valehdellut. olo tuntuu petetyltä ja vihaiselta..

Ja en ymmärrä miksei ole voinut kertoa että on retkahtanut.
En ole koskaan ollut vastaan hänen tupakointia.
Olen monesti kehunut kuinka ylpeä olen että lopetti kertaheitolla kun minä en siihen pysty. Nauroi varmaan selän takana että helppo kusettaa omaa puolisoa, vai mitä miehen päässä liikkuu?


Miten voisin aikuistuneesti ja nätisti puhua miehelleni tästä asiasta?
Luulen että tästä tulee iso riita huomenna.
Itkettää jo valmiiksi.
Väkivaltaa ei ole tai jos on niin minä lyön ( huumoria ei totta kumminkaan)

Takki tyhjänä, josko joku auttais..
 
Oletkohan vain yliväsy ja ylikireä just nyt, ja teet kärpäsestä härkäsen?
Moni olisi onnellinen, jos murheet olisivat tuolla tasolla.
Mutta toki, jos asia sinua painaa, täytyy siitä puhua.
 
no teet tosta nyt kyllä "vähän" liian ison asian..jospa vaan sanosit nätisti ettei tarvii salassa polttaa,sä kyllä hyväksyt sen..

tommosesta kannata riitaa alottaa,jospa sitä vaan hävettää kun ei pystynykkään lopettaan ja aattelee et ns.petyt siihen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja mm:
Oletkohan vain yliväsy ja ylikireä just nyt, ja teet kärpäsestä härkäsen?
Moni olisi onnellinen, jos murheet olisivat tuolla tasolla.
Mutta toki, jos asia sinua painaa, täytyy siitä puhua.

Nimenomaan. Kaikki tuntuu olevan kunnossa... Täydellinen suhde, mutta nousin pumpulista ja mies jäi kiinni. Mutta ajattele asiaa niin että jos suhde on täydellinen ja yksi pieni asia tulee esille jossa kyse kumminkin valhetelusta/luottamuksen pettämisestä niin onko asia sitä että teen kärpäsestä härkäsen?
Onko niin että mis on vain unohtanut kertoa taikka ei kehtaa kertoa koska olen ollut ylpeä hänestä? Väkisinkin tulee mieleen että mistä muusta on valehdellut...
Kun on yksin on aikaa miettiä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
no teet tosta nyt kyllä "vähän" liian ison asian..jospa vaan sanosit nätisti ettei tarvii salassa polttaa,sä kyllä hyväksyt sen..

tommosesta kannata riitaa alottaa,jospa sitä vaan hävettää kun ei pystynykkään lopettaan ja aattelee et ns.petyt siihen..

Tuota juuri mietin että luuleeko minun olevan pettynyt että on ratkennut ja siksi ei ole kertonut.

Mutta miksi minusta tuntuu niin helvetin pahalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja mm:
Oletkohan vain yliväsy ja ylikireä just nyt, ja teet kärpäsestä härkäsen?
Moni olisi onnellinen, jos murheet olisivat tuolla tasolla.
Mutta toki, jos asia sinua painaa, täytyy siitä puhua.

Nimenomaan. Kaikki tuntuu olevan kunnossa... Täydellinen suhde, mutta nousin pumpulista ja mies jäi kiinni. Mutta ajattele asiaa niin että jos suhde on täydellinen ja yksi pieni asia tulee esille jossa kyse kumminkin valhetelusta/luottamuksen pettämisestä niin onko asia sitä että teen kärpäsestä härkäsen?
Onko niin että mis on vain unohtanut kertoa taikka ei kehtaa kertoa koska olen ollut ylpeä hänestä? Väkisinkin tulee mieleen että mistä muusta on valehdellut...
Kun on yksin on aikaa miettiä...
Et sinä mistään pumpulista ole noussut. Tuntuu, että kuvittelet, että kaiken pitääkin olla aina täydellistä. Jos hän oli tyytyväinen lakostaa, epäonnistuminen kenkutta eikä kehtaa kertoa. Minusta tässä on kuitenkin kyse ihan eri asiasta kuin lyömisestä tai uskottomuudesta tai muusta isommasta tavasta pettää luottamus.

 
Alkuperäinen kirjoittaja MääVaa:
Olen samaa mieltä että miestä varmaan nolottaa kun ei olekaan pystynyt olemaan polttamatta, ei kehtaa tunnustaa. Ota asia puheeksi ennenkuin se kasvaa kohtuuttoman kokoiseksi.

Niin se pitäisi tehdä. En vaan tiedä miten. En halua loukata puheilla enkä haastaa riitaa, siksi täytyy ensin hautoa tätä mielessä ja miettiä mitä sanoisi ettei tulisi em.. mutta oikeassa olette. Mitä enemmän mietin sitä enemmän tää asia suurenee mun päässä.

Koskaan ollut tämmösessä tilanteessa niin olen avuton.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
no teet tosta nyt kyllä "vähän" liian ison asian..jospa vaan sanosit nätisti ettei tarvii salassa polttaa,sä kyllä hyväksyt sen..

tommosesta kannata riitaa alottaa,jospa sitä vaan hävettää kun ei pystynykkään lopettaan ja aattelee et ns.petyt siihen..

Tuota juuri mietin että luuleeko minun olevan pettynyt että on ratkennut ja siksi ei ole kertonut.

Mutta miksi minusta tuntuu niin helvetin pahalta.

kannattaa nukkua asian päälle,huomenna se saattaakin vaikuttaa jo paljon pienemmältä asialta ja siitä pystyy sit keskusteleenki fiksusti.

eihän se nyt maata kaada vaikkei sit pystynykkään lopettaan,ei monikaan pysty,varsinkaan heti.itestä kuulostas et se vois tosiaan hyvinki olla ettei haluu kertoo ettet pety häneen,ehkä mieheski tekee siitä isomman asian mielessään.
 
hei täällä oli just melkein samanlainen tilanne, ei kuitenkaan ihan.
mäkin luulin että meillä on "täydellinen" avioliitto, kunnes menin miehen takin taskulle tällä viikolla yks aamu, ja löysin sieltä nuuskapurkin. Se on tavallaan iso asia mulle, koska mä eikä mun mies käytetä mitään päihteitä. Joten se oli mulle isompi asia että oli salassa sitä tehnyt multa eikä se itse kakan tunkeminen suuhun, (jos ihmiset ymmärtävät sen mun pointin) no vein sen purkin iloisesti miehen tyynyn vierelle sänkyyn missä mies nukkui. Sillä oli selittäminen kun heräili myöhemmin. Keskusteltiin, eikä mulla ollut siis ongelma sen kanssa. Ainut vaan että olisi voinut kertoa mulle että oli "retkahtanut" uudestaan tähän. Sanoi mulle että oli ollut masis kuulemma päällä ja tartti sitä. Myöhemmin heitti purkin roskiin.
Ymmärrän sun pointin. Kyse sullakin ainoastaan luottamuksesta eikä mistään muusta ja tietenkin valehtelusta.
Ainiin olin mäkin sille jotain heittänyt aikaisemmin että turvottaako huulessa jotain tms. ja suutahti vähän mulle.. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja tundra:
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja mm:
Oletkohan vain yliväsy ja ylikireä just nyt, ja teet kärpäsestä härkäsen?
Moni olisi onnellinen, jos murheet olisivat tuolla tasolla.
Mutta toki, jos asia sinua painaa, täytyy siitä puhua.

Nimenomaan. Kaikki tuntuu olevan kunnossa... Täydellinen suhde, mutta nousin pumpulista ja mies jäi kiinni. Mutta ajattele asiaa niin että jos suhde on täydellinen ja yksi pieni asia tulee esille jossa kyse kumminkin valhetelusta/luottamuksen pettämisestä niin onko asia sitä että teen kärpäsestä härkäsen?
Onko niin että mis on vain unohtanut kertoa taikka ei kehtaa kertoa koska olen ollut ylpeä hänestä? Väkisinkin tulee mieleen että mistä muusta on valehdellut...
Kun on yksin on aikaa miettiä...
Et sinä mistään pumpulista ole noussut. Tuntuu, että kuvittelet, että kaiken pitääkin olla aina täydellistä. Jos hän oli tyytyväinen lakostaa, epäonnistuminen kenkutta eikä kehtaa kertoa. Minusta tässä on kuitenkin kyse ihan eri asiasta kuin lyömisestä tai uskottomuudesta tai muusta isommasta tavasta pettää luottamus.

Näinpä. Ei kaiken tosiaan tarvitse olla täydellistä........
Siksihän aloituksessa lukee että muille mitätön asia mutta minulle iso.
En ole koskaan ollut moisessa tilanteessa. Ei ole verrattavissa lyömiseen, uskottomuuteen, tai iso tapa pettää luottamus.. mutta valehtelua silti ja väkisinkin täydestä ja ehjästä luottamuksesta särkyy se millinen pala..

Nyt tässä teidän kommentteja miettiessä, tiedän että teen kärpäsestä härkäsen, mutta olo on silti erittäin huono, kiehuva.
Olisko tää nyt sitten vaan pettymyksestä johtuva..
Huokaus...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja tundra:
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja mm:
Oletkohan vain yliväsy ja ylikireä just nyt, ja teet kärpäsestä härkäsen?
Moni olisi onnellinen, jos murheet olisivat tuolla tasolla.
Mutta toki, jos asia sinua painaa, täytyy siitä puhua.

Nimenomaan. Kaikki tuntuu olevan kunnossa... Täydellinen suhde, mutta nousin pumpulista ja mies jäi kiinni. Mutta ajattele asiaa niin että jos suhde on täydellinen ja yksi pieni asia tulee esille jossa kyse kumminkin valhetelusta/luottamuksen pettämisestä niin onko asia sitä että teen kärpäsestä härkäsen?
Onko niin että mis on vain unohtanut kertoa taikka ei kehtaa kertoa koska olen ollut ylpeä hänestä? Väkisinkin tulee mieleen että mistä muusta on valehdellut...
Kun on yksin on aikaa miettiä...
Et sinä mistään pumpulista ole noussut. Tuntuu, että kuvittelet, että kaiken pitääkin olla aina täydellistä. Jos hän oli tyytyväinen lakostaa, epäonnistuminen kenkutta eikä kehtaa kertoa. Minusta tässä on kuitenkin kyse ihan eri asiasta kuin lyömisestä tai uskottomuudesta tai muusta isommasta tavasta pettää luottamus.

Näinpä. Ei kaiken tosiaan tarvitse olla täydellistä........
Siksihän aloituksessa lukee että muille mitätön asia mutta minulle iso.
En ole koskaan ollut moisessa tilanteessa. Ei ole verrattavissa lyömiseen, uskottomuuteen, tai iso tapa pettää luottamus.. mutta valehtelua silti ja väkisinkin täydestä ja ehjästä luottamuksesta särkyy se millinen pala..

Nyt tässä teidän kommentteja miettiessä, tiedän että teen kärpäsestä härkäsen, mutta olo on silti erittäin huono, kiehuva.
Olisko tää nyt sitten vaan pettymyksestä johtuva..
Huokaus...

Niin ja lisättäköön että näin asiaa taas miettineenä luulen että olen pettynyt, mutta en ole suuttunut tai vihainen itse tupakoinnista.. emmä tiiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Ja en ymmärrä miksei ole voinut kertoa että on retkahtanut.
En ole koskaan ollut vastaan hänen tupakointia.
Olen monesti kehunut kuinka ylpeä olen että lopetti kertaheitolla kun minä en siihen pysty. Nauroi varmaan selän takana että helppo kusettaa omaa puolisoa, vai mitä miehen päässä liikkuu?
:hug: Täältä tulee vertaistukea.
Ei välttämättä naura selän takana ja kuseta. Voisin kuvitella, että on sama tilanne, kuin omalla miehelläni. Varsinkin, kun olet kehunut, kuinka ylpeä olet lopettamisestaan. Se on voinut luoda lisäpaineita siihen, että ei ole voinut kertoa retkahtaneensa taas polttamaan.

Miehelläni on ollut monta yritystä lopettamiseen ja ollut joka kerta useamman kuukauden ilman. Sitten on tullut retkahdus. Ei ole koskaan pystynyt kertomaan sitä minulle. Ollaan keskusteltu asiasta ja on sanonut, että on hirveän pettynyt itseensä. Voin kuvitella sen, sillä hän on aikanaan sanonut, että tupakanpolton lopettaminen ja laihduttaminen ym sellainen on vain ja ainoastaan omasta tahdosta kiinni. Hän on kuvitellut, että se on vain naps ja stop. Hän on karvaasti huomannut, ettei asia olekaan niin. Olen huomannut aina uudelleen tupakoinnin aloittamisen siitä, että tietokoneen hiiren kautta tupakan haju tarttuu omaan käteeni tai siitä, että parvekkeen oven edessä olevat verhot on eri asennossa. Meillä meinasi kerran tulla episodi siitä, kun verhot olivat liikkuneet ja sanoin miehelle kauhuissani, että meidän parvekkeella on joku. Mies sanoi, että miten siellä nyt ketään voisi olla. Sanoin, että huomaan kyllä, että verhot ei ole olleet noin, oletko käynyt tupakalla. Viimeiseen asti väitti, että ei ole. Olin aivan hysteerinen, että mene nyt parvekkeelle katsomaan, kuka siellä on. Sitten vasta myönsi, että poltti taas. Olen yrittänyt olla saarnaamatta polttamisesta, sillä eihän se auta ketään lopettamaan. Mutta aina en voi siltä välttyä, sillä inhoan sitä hajua yli kaiken. Käsipesullekin miestä olen passittamassa koko ajan, ettei koskisi mihinkään tupakalle haisevilla käsillä. :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja hassu:
hei täällä oli just melkein samanlainen tilanne, ei kuitenkaan ihan.
mäkin luulin että meillä on "täydellinen" avioliitto, kunnes menin miehen takin taskulle tällä viikolla yks aamu, ja löysin sieltä nuuskapurkin. Se on tavallaan iso asia mulle, koska mä eikä mun mies käytetä mitään päihteitä. Joten se oli mulle isompi asia että oli salassa sitä tehnyt multa eikä se itse kakan tunkeminen suuhun, (jos ihmiset ymmärtävät sen mun pointin) no vein sen purkin iloisesti miehen tyynyn vierelle sänkyyn missä mies nukkui. Sillä oli selittäminen kun heräili myöhemmin. Keskusteltiin, eikä mulla ollut siis ongelma sen kanssa. Ainut vaan että olisi voinut kertoa mulle että oli "retkahtanut" uudestaan tähän. Sanoi mulle että oli ollut masis kuulemma päällä ja tartti sitä. Myöhemmin heitti purkin roskiin.
Ymmärrän sun pointin. Kyse sullakin ainoastaan luottamuksesta eikä mistään muusta ja tietenkin valehtelusta.
Ainiin olin mäkin sille jotain heittänyt aikaisemmin että turvottaako huulessa jotain tms. ja suutahti vähän mulle.. :/


No minäkin mietin että josko laittaisin sen askin miehen viereen tai sitten sen lapun siihen askiin. On monta tapaa selvittää asia mutta mikä olisi oikeudenmukaisempi ja jos jompi kumpi sanoo väärän sanan mitä ei välttämättä tarkoita niin juttu paisuu. Ja niin kuin sanoin ongelma tässä ei ole se retkahtaminen tai itse tupakointi vaan salaaminen... silti en voi väittää että en olisi pettynyt, mutta koskaan en sitä miehelleni sanoisi että petyin. se jos mikä loukkaa sitten ja saa toisen pahalle mielelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
ja huomioi,että todennäkösesti se mies on ite pettynyt itteensä,ja se voi olla osasyynä miks ei kertonu..

Kyllä olen miettinyt tätäkin mutta yksin ei voi selkeästi ajatella. Kiitos että autatte etten kiehu yli :)

( hups sain jo hymyn aikaiseksi )
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
ja huomioi,että todennäkösesti se mies on ite pettynyt itteensä,ja se voi olla osasyynä miks ei kertonu..

Kyllä olen miettinyt tätäkin mutta yksin ei voi selkeästi ajatella. Kiitos että autatte etten kiehu yli :)

( hups sain jo hymyn aikaiseksi )

se on hyvä alku! :) ei mut mulla on ollu just toi,ku oon useestikki koittanu lopettaa,etten oo oikeen kellekään halunnu retkahuksesta kertoo ku oon ite ollu niin pettyny ku en onnistunukkaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja hassu:
hei täällä oli just melkein samanlainen tilanne, ei kuitenkaan ihan.
mäkin luulin että meillä on "täydellinen" avioliitto, kunnes menin miehen takin taskulle tällä viikolla yks aamu, ja löysin sieltä nuuskapurkin. Se on tavallaan iso asia mulle, koska mä eikä mun mies käytetä mitään päihteitä. Joten se oli mulle isompi asia että oli salassa sitä tehnyt multa eikä se itse kakan tunkeminen suuhun, (jos ihmiset ymmärtävät sen mun pointin) no vein sen purkin iloisesti miehen tyynyn vierelle sänkyyn missä mies nukkui. Sillä oli selittäminen kun heräili myöhemmin. Keskusteltiin, eikä mulla ollut siis ongelma sen kanssa. Ainut vaan että olisi voinut kertoa mulle että oli "retkahtanut" uudestaan tähän. Sanoi mulle että oli ollut masis kuulemma päällä ja tartti sitä. Myöhemmin heitti purkin roskiin.
Ymmärrän sun pointin. Kyse sullakin ainoastaan luottamuksesta eikä mistään muusta ja tietenkin valehtelusta.
Ainiin olin mäkin sille jotain heittänyt aikaisemmin että turvottaako huulessa jotain tms. ja suutahti vähän mulle.. :/


No minäkin mietin että josko laittaisin sen askin miehen viereen tai sitten sen lapun siihen askiin. On monta tapaa selvittää asia mutta mikä olisi oikeudenmukaisempi ja jos jompi kumpi sanoo väärän sanan mitä ei välttämättä tarkoita niin juttu paisuu. Ja niin kuin sanoin ongelma tässä ei ole se retkahtaminen tai itse tupakointi vaan salaaminen... silti en voi väittää että en olisi pettynyt, mutta koskaan en sitä miehelleni sanoisi että petyin. se jos mikä loukkaa sitten ja saa toisen pahalle mielelle.

mä yritin säilyttää hyvän asenteen miestä kohtaan. Koska haluan tukea siinä mitä ikinä se sitten on.
Mutta niinkuin sanoit, niin se salaaminen teki tempunsa haavoitti pikkuisen sitä luottamusta mikä oli miestä kohtaan. Kyllä se sitten ajan kanssa tulee taas 100 % :D
Ehdotan lappua askiin :wave: :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Soraya:
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Ja en ymmärrä miksei ole voinut kertoa että on retkahtanut.
En ole koskaan ollut vastaan hänen tupakointia.
Olen monesti kehunut kuinka ylpeä olen että lopetti kertaheitolla kun minä en siihen pysty. Nauroi varmaan selän takana että helppo kusettaa omaa puolisoa, vai mitä miehen päässä liikkuu?
:hug: Täältä tulee vertaistukea.
Ei välttämättä naura selän takana ja kuseta. Voisin kuvitella, että on sama tilanne, kuin omalla miehelläni. Varsinkin, kun olet kehunut, kuinka ylpeä olet lopettamisestaan. Se on voinut luoda lisäpaineita siihen, että ei ole voinut kertoa retkahtaneensa taas polttamaan.

Miehelläni on ollut monta yritystä lopettamiseen ja ollut joka kerta useamman kuukauden ilman. Sitten on tullut retkahdus. Ei ole koskaan pystynyt kertomaan sitä minulle. Ollaan keskusteltu asiasta ja on sanonut, että on hirveän pettynyt itseensä. Voin kuvitella sen, sillä hän on aikanaan sanonut, että tupakanpolton lopettaminen ja laihduttaminen ym sellainen on vain ja ainoastaan omasta tahdosta kiinni. Hän on kuvitellut, että se on vain naps ja stop. Hän on karvaasti huomannut, ettei asia olekaan niin. Olen huomannut aina uudelleen tupakoinnin aloittamisen siitä, että tietokoneen hiiren kautta tupakan haju tarttuu omaan käteeni tai siitä, että parvekkeen oven edessä olevat verhot on eri asennossa. Meillä meinasi kerran tulla episodi siitä, kun verhot olivat liikkuneet ja sanoin miehelle kauhuissani, että meidän parvekkeella on joku. Mies sanoi, että miten siellä nyt ketään voisi olla. Sanoin, että huomaan kyllä, että verhot ei ole olleet noin, oletko käynyt tupakalla. Viimeiseen asti väitti, että ei ole. Olin aivan hysteerinen, että mene nyt parvekkeelle katsomaan, kuka siellä on. Sitten vasta myönsi, että poltti taas. Olen yrittänyt olla saarnaamatta polttamisesta, sillä eihän se auta ketään lopettamaan. Mutta aina en voi siltä välttyä, sillä inhoan sitä hajua yli kaiken. Käsipesullekin miestä olen passittamassa koko ajan, ettei koskisi mihinkään tupakalle haisevilla käsillä. :D

Täytyy myöntää että reilu vuosi vai olisko jopa kaksi vuotta sitten mieheni kokeili ensimmäisen kerran tupakanlopettamista. Ja kas kummaa joku 7kk meni kunnes myönsi mulle että polttaa taas. Ja silloin en edes ajatellut niinkuin nyt. Olisko sen takia että viimeksi en edes osannut epäillä koska koskaan ei haissut tupakalle. Ja ne tuntenut että mulle oltais valehdeltu tai mun luottamusta olis petetty, nyt tuntuu.. ´Mikä tästä tekee erilaisen tilanteen? Silloin ekalla kerralla se oli huvittavaa kun oltiin anopin pihassa ja mies sanoi että anna hatsi mulle.. :D Ja siinä nurkalla poltti kun mikäkin kakara äidiltä piilossa :D

Ja kotona ei tosiaan ole polttanut, parveketta ei ole vaan on terassi ( omakotitalo ) ja olen kotona suurimman osan päivästä joten ei olis mahdollisuuttakaan.

Se on varmaan se että mies on enemmän pettynyt itseensä kuin minä häneen siksi vaikea myöntää tupakoivansa taas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
Alkuperäinen kirjoittaja Nestle:
Alkuperäinen kirjoittaja kunnon kinttaat:
ja huomioi,että todennäkösesti se mies on ite pettynyt itteensä,ja se voi olla osasyynä miks ei kertonu..

Kyllä olen miettinyt tätäkin mutta yksin ei voi selkeästi ajatella. Kiitos että autatte etten kiehu yli :)

( hups sain jo hymyn aikaiseksi )

se on hyvä alku! :) ei mut mulla on ollu just toi,ku oon useestikki koittanu lopettaa,etten oo oikeen kellekään halunnu retkahuksesta kertoo ku oon ite ollu niin pettyny ku en onnistunukkaan..

Niinpä. Täytyy yrittää saada mieli puhtaaksi ja sanoo sitten miehelle etten ole pettynyt enkä vihainen ettei ole kertonut mutta kumminkin haluaisin kuulla miksei ole kertonut, onko liian häpeällistä vai mikä on?

Ette varmaan usko mutta ennen kuin tulin palstalle niin mietin että huomenna kun se lähtee hallille remppaa autoa niin lähden 5min jälkijunassa hallille kanssa ja jätän auton vähän kauemmaksi hallista ja kävelen sinne.. josko vaikka jäis kiinni itseteossa tai pusun kautta haisis tupakka...

Näin jälkikäteen ajateltuna se olis hullua :D

Onko sinulla mielessä mikä olisi oikea tapa/lause jolla aloittaa tai puhua asiasta?
 
useamman mielestä eet kärpäsestä härkäsen.

minä taas olen erimieltä. jos kykenee valehtelemaan pienmmässä asiassa.aika varmasti myös isommassa! exällä oli kanssa noin muka lopetti,mutta poltti salaa,ja vielä valehteli asiasta. lopulta selvisi että olipas valehdellut monesta muustakin asiasta! todella monesta. että kyllä mun luottamus menee aika nopeesti jos mulle valehdellaan!
 

Yhteistyössä