Mökkeily appivanhempien tai omien vanhempien kanssa

Kuinka paljon pitäisi mökkeillä appivanhempien tai omien vanhempien kanssa näin loma-aikaan? Alkaa pikkuhiljaa tympästä kuunnella valitusta, kun ei mökillä käydä heidän mielestä riittävän paljon. Luulisi jokaisella perheellä olevan oikeus valita kuinka lomansa viettää? Ja nyt on tämä uusi valtti, kun lapsenlapsen täytyy kuulemma saada olla mökillä. Mutta meidän lapsi on ainakin vielä niin pieni, ettei pidempiaikaisia muistoja vielä jää. Tottakai lapsi nauttii siellä olosta, ja haluan itsekin että isovanhemmat saavat luoda muistoja lapsen kanssa siellä mökillä, mutta miten paljon siellä pitäisi käydä?

Itseä ei hirveästi tuo mökkihomma muiden nurkissa nappaa, koska olenhan siellä vieraana. Koko ajan sellainen olo, että pitäisi tehdä jotakin, ja sitten kuitenkin itsellä aika menisi hyvin lapsen hoitoonkin. Yleensä parin päivän jälkeen alkaa tuntua, että pitää päästä kotiin. Vaikka hyvät välit onkin, niin silti en vaan jaksa pyöriä muiden nurkissa montaa päivää. Mieskään ei ole mikään himomökkeilijä.

 

Minusta ei pidä mökkeillä ollenkaan jos ei huvita. Itse inhoan mökkeilyä, joten en tee sitä omien enkä appivanhempienkaan kanssa. Saatan kohteliaisuudesta 2-3h vierailla siellä, uida, saunoa, grillata makkaraa...mutta sitten kiireesti takaisin kaupunkiin. Lapset nauttivat kovasti mökillä olosta, joten mies käyttää heitä siellä. Itse asiassa ovat tälläkin hetkellä mökillä ongella ja uimassa, itse olen kaupungissa vauvan kanssa. Tämä sopii meille kaikille. en tiedä mitä mieltä isovanhemmat asiasta ovat, mutta minä teen omalla lomallani just mitä lystää.

 

Mä en mökkeilis yhtään (enkä kenenkään kanssa).
Ärsyttävää tollanen, todellakin teillä on oikeus tehdä lomallanne ihan mitä haluatte.

 

Meillä on jo muodostunut tavaks se, et mennään tirpan kans mökille viikoks samaan aikaan kun mutsi on siellä.
Näin saavat nuo kaksi koheltaa ja mäkin tapaan puolivahingossa osaa sukulaisista. Parin vuoden päästä luultavasti lykkään vaan tirpan mutsin autoon kun tän kautta ajaa ja jään itse kotiin...
Anoppilan väellä ei ole mökkiä.

 

Ei kai siinä ole mitään minimimäärää kuin paljon pitäisi vähintään. Itse mökkeilen vanhempieni mökillä tilanteen salliessa max. 2 viikkoa kesällä. Mökki sama mikä ollut jo omassa lapsuudessa ja silleen tärkeä paikka itselleni et mielelläni siellä käyn. Enemmänkin olisin mut kauempaa ei kestä saman katon alla vanhempia. Kaksin jos pääsis pojan kans niin ois jees.

 

"Itseä ei hirveästi tuo mökkihomma muiden nurkissa nappaa, koska olenhan siellä vieraana."

Musta ei ainakaan tunnu että olen vieraana mökillä, varsinkaan jos oon omien vanhempieni mökillä.Outo ajatus

 

Joidenkin "mökkihöperöiden" on vaikea ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät näe mökkeilyssä mitään ihanaa. Mun siskoni kuuluu tähän joukkoon ja joka vuosi on pyytänyt mua mökilleen. Noh, nyt annoin 17 vuoden jälkeen periksi ja olin juhannuksen hänen mökillään. Seuraavan kerran taas vuonna 2029. Omat vanhempani eivät ole lainkaan mökki-ihmisiä: äitini vietti lapsuutensa ja nuoruutensa "mökkiolosuhteissa" eikä kaupunkiin päästyään ole hingunnut takaisin. Eli äitiäni ei saa kirveelläkään minnekään mökille.

Oletko sanonut heille ihan suoraan, että et oikein viihdy mökkiolosuhteissa vaan vietät lomasi mieluummin kaupungissa?

 

Ei mökkeillä ollenkaan. Pari kesää mun äiti jaksoi yrittää ja sitten tajusi että mökkeily ei ole meidän juttu.

 

Oltiin viissiin noin 4 tuntia. Oikein kivaa oli.

 

[QUOTE="vieras";26681433]"Itseä ei hirveästi tuo mökkihomma muiden nurkissa nappaa, koska olenhan siellä vieraana."

Musta ei ainakaan tunnu että olen vieraana mökillä, varsinkaan jos oon omien vanhempieni mökillä.Outo ajatus[/QUOTE]

Kyllä mä ainakin tunnen itseni vieraaksi ja on vaivaannuttavaa olla yökylässä appivanhempien tai jommankumman oman vanhempani luona (ovat eronnet eikä kumpikaan asu enää mun lapsuudenkodissa). Ois varmaan mökilläkin jos sellaisia olisi.

 

Mä oon ollu oman suvun mökillä pariin otteeseen tänä kesänä lasten kanssa, 4 yötä kerrallaan. Ens kesänä hommaan auton ja oon siellä pidempään ilman omaa äitiäni, niin saadaan olla ihan rauhassa eikä äiti stressaa ruuan laitosta ja tiskaamisesta yms. Tänä kesänä en vielä uskalla jäädä yksin lasten kanssa mökille, kun on rantaa ja saunomista yms. ja toinen aikuinen on ihan hyvä olla olemassa kun lapsiakin on kaksi. Mies ei kovin hyvin viihdy meidän mökillä eikä ainakaan anopin kanssa.

Miehen suvun mökillä ei olla oltu ikinä kaikki yhtä aikaa ja miehenkin viimeisimmästä vierailusta jo jo monta kesää ja tähän on syynä appiukon uus vaimo ja se että meillä ei oikein synkkaa. Miehen takia olisi kiva, että pääsisi sinne mökille joskus vaikka kahdestaan isänsä kanssa, mutta en oikein viitsi alkaa heidän asioitaan järjestelemään ja asiaa kyselemään. Lapsen synttäreillä voisi tietty vähän vinkata, että jos vaikka syksyllä lähtisivät kahdestaan.

Joten meillä asiat näin päin, mökille oltaisin kyllä mielellään menossa, mutta ei viitsitä siellä toisten rasitteenakaan olla.

 

Omat vanhempani eivät ole lainkaan mökki-ihmisiä: äitini vietti lapsuutensa ja nuoruutensa "mökkiolosuhteissa" eikä kaupunkiin päästyään ole hingunnut takaisin. Eli äitiäni ei saa kirveelläkään minnekään mökille.

Ihan kuin oman äitini! Ja muistutan itseäni myös, että olen asunut pari ensimmäistä elinvuottani talossa, johon tuli kylmä vesi, mutta viemäriä ei ollut... En ymmärrä näitä nostalgia-intoilijoita! Nykyaikainen kompostoiva vessa on ok, mutta kaikki perinteiset puuseet... En suostu sellaiselle mökille lähtemään! Telttaretki on ok kerran kesässä, mutta nää perinnemökit (joita kukaan ei edes ole hoitanut x kymmeneen vuoteen) EI EI ja EI.

 

Meinasin tulla vastaamaan, etten suosittele.
Mielestäni jokainen mökkeilee juuri niin paljon ja juuri sen kanssa kun haluaa.

Kävisin kai aloittajan tapauksessa sen verran kun tuntuu hyvältä. Muista vanha sanonta siitä, että vieraat ja maito happanevat kolmessa päivässä.

 

En olisi mökillä yhtään yötä esim. äitini kanssa. Hautaisin sen varmaan eläviltä perunapenkkiin. Meillä mönkkeilyn voi rinnastaa työleiriksi, siitä ei nauti kukaan muu kuin äitini.

 

Musta kukin voi pidättää itsellään oikeuden suunnitella omat lomansa. Ollaan mökkeilty mun vanhempien kanssa joitakin kertoja. Saman katon alla ja omissa mökeissä.

 

Mökkeily sukulaisten kanssa ei kiinnosta yhtään, vaikka ei ole mitään ongelmia väleissä. Omalla mökillä olen perheeni kanssa. En halua muiden nurkkiin.

 

ei onneksi ollenkaan. Asutaan lähekkäin ja kaikilla samassa pitäjässä omat mökit, joten käydään kahvilla, grillaamassa ja uimassa toisilla satunnaisesti. Muuten kukin olkooon kotonaan tai mökillään kuten haluaa. Kavereita kutsutaan muutaman kerran kesään

 

Me ollaan yleensä käyty mun vanhempien mökillä kerran vuodessa, muutaman tunnin. Viime vuonna se reissu jäi ihan vahingossa tekemättä kokonaan . Tänä vuonna tämä pakollinen vuositraditio tapahtuu tänä viikonloppuna, jos ei kaatamalla sada. Mä en viihdy ollenkaan, mies vielä vähemmän. Ainoa joka tykkää on tyttö. Ja tänään sain taas töissä kauhistuineita päivittelyjä osakseni, kun en tykkää maalaiselämästä :headwall:. Ei kaikki halua leikkiä mitään Hilja maitotyttöä ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa. Mä olen kaupunkilainen ja tyytyväinen siihen.

 

Kun mun äiti vielä eli, me oltiin joka viikonloppu mun vanhempien kanssa mökillä, ja meillä oli ihan kivaa. Yks mun siskoista sano, et se on epänormaalia, että meidän ois pitäny olla ikäistemme seurassa. Olin kiitollinen, että olimme tehneet näin, koska äitini nukkui pois aivan liian varhain.

 

En kerkee lukea kaikkia vastauksia, mutta vanhempieni kanssa en mökkeile ja anopin kanssa mökkeily loppu siihen kun toissakesänä HEITTIVÄT meidät aamulla pihalle sieltä. Ihan ihan vaan kun asioista ei osata ajoissa puhua suoraan vaan kaarrellaan ja myhäillään itsekseen.

 

En mökkeile enää ollenkaan.

Mökki on sellainen sähkötön ulkovessalla varustettu hirsimökki, joka isäni isännöimänä ei ole erityisen siisti enää. Ulkovessaa tyhjennetään kovin harvakseltaan.

Vanhempani yhtäaikaa mökillä ovat raskas yhdistelmä, äiti naputtaa kaikesta ja isä nappailee olutta salaa halkopinolla... voi tuota idylliä. Suosiolla vietän kesäni muuten.