Mites teidän 1,5v.

Mies on sitä mieltä että olen itse aiheuttanu nämä että lapsi kiukuttelee ja aina olis sylissä, unille meno erittäin hankalaa ja nukutan syliin kun en halua sängyssään huudattaa montaa tuntia. :ashamed:
Mies on sitä mieltä että sänkyyn vaan ja sinne nukahtaa kyllä kun sitä ei oteta pois, ja huutakoon vaikka koko yön. :eek:
Ja minun syy kun ei nuku kun otan pois jos menee mahottomaks, mutta ei kai nyt lasta huudateta öitä läpeensä.

Voi olla että minusta osittain johtuu mutta tuntuu että joku vaihekin olis ettei halua yksin nukahtaa, ja kiukkuaa vähän kaikesta.
Miehen perään ei ole mutta minun jaloissa roikkuu jatkuvasti ja joka paikkaan tulee perässä.
Mies nyt niin kehuu kun hän laittaa nukkuun niin nukahtaa melkein heti, mutta ei voi viedä sitä sillon kun minä olen tässä
:kieh:

Onko teidän tän ikäsillä tämmöstä vaihetta?
 
Musta tuntuu että muksu on tottunut siihen että mies pistää sen nukkumaan ja sillä siisti. Sulle sitten kiukuttelee kun tietää että sinä jaksat "hössöttää".
Meillä pienenä oli vaikeaa saada poika nukkumaan mutta tuossa vuoden maissa pidettiin ns. lempeää unikoulua ja nykyään nukahtaa ihan nätisti. Suosittelen kyllä, vaikka eihän kukaan äiti halua oman lapsensa itkevän. Muistutan kuitenkin että ei ne siihen kuolekkaan... Ja lopputulos on sen arvoinen. =)
 
Miksi asia on ongelma?
Vauva on niin vähän aikaa pieni -jälkeenpäin sen huomaa- että antaa ihan rauhassa vaan nukkua syliin, niin kauan kun nukkuu!
Meillä 1,5 vuotias on nukkunu miltei aina perhepedissä, joskus hyvin harvoin nostan illalla omaan sänkyynsä, mutta on nyt selvästi alkanu soittaa kiinnostusta omaan sänkyyn, leikkii siellä iltaisin mielellän, peittelee sinne pehmoleluja yms. ja oletan, että kyllä se sinne ennenpitkää haluaa jäädä nukkumaankin nyt tulee viereeni, kun on siellä aikansa touhunnut.
 
Meillä neiti nukahtaa lähes aina syliin, joskus haluaa itse sänkyyn ja nukahtaa sinne.

Ja juu, roikkuu aina minun jaloissani!
(tiskaaminen on vihoviimeinen homma, silloin se on tarrana polvissa ja hakkaa päätään tiskipöytäkaapinoveen)
 
Meillä iltatoimet ja pusut ja halit antaa samanlla tavalla molemmat, muksu laitetaan sänkyyn, toivotetaan hyvää yötä ja ovi kiinni. Joskus huutaa enempi, joskus vähempi, useimmiten ei mölyä juuri lainkaan. Pointtina on se että lapsi tietää että kun on aika mennän sänkyyn, silloin kanssa mennään sänkyyn eikä sieltä tull apois ennen kuin aamulla kun yö on nukuttu. Jos on tarvetta hyssytellä, se tehdään niin että lapsi on sängyssä. Kyllähän tuo pikku-terrorista kokeilee ja etsii rajojaan jatkuvasti mutta jos nyt annan jatkuvasti periksi, ei niitä rajoja löydy koskaan.
 
Mies tekee tän n. kerran 2kk aikana jos olen pois kotoo, ja muulloin saa melkein väkisin työntää lapsen syliin että veis, ei vaan saa nukkuun kun minä kuulema olen paikalla, siksi jättää homman minulle. :ashamed:

Yhessä vaiheessa yritin tätä että annan itkee mutta välillä käyn rauhottelemassa, eihän siitä mitään tullu, hermostu vaan lapsi enemmän kun siinä kävin.
Koko yö siihen meni ja aamulla otin viereen niin nukahti.
 
Meillä ei kauaa aikaa ole siitä kun nukutin kuopuksen syliin ja ikää saman verran. Nyt kun siirtyi tuossa pari kuukautta takaperin samaan huoneeseen esikon kanssa niin olen ruvennut tekee sitä, et vien vaan sänkyyn, toivon hyvät yöt molemmille ja jätän oven rakosilleen. Esikoinenkaan ei tykkää käydä nukkuu jos ovi heti laitetaan kiinni.
Meillä ainakin omaa tahtoa kokeillaan koko ajan. Välillä tuntuu et mikään ei oo hyvin. Välillä pitää roikkuu minus kiinni koko ajan ja isälleen on kiltti. :)
Aika lailla tutulta siis kuulosti tuo sinunkin teksti.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 11:49 LisaMarie kirjoitti:
Miksi asia on ongelma?
Vauva on niin vähän aikaa pieni -jälkeenpäin sen huomaa- että antaa ihan rauhassa vaan nukkua syliin, niin kauan kun nukkuu!
Meillä 1,5 vuotias on nukkunu miltei aina perhepedissä, joskus hyvin harvoin nostan illalla omaan sänkyynsä, mutta on nyt selvästi alkanu soittaa kiinnostusta omaan sänkyyn, leikkii siellä iltaisin mielellän, peittelee sinne pehmoleluja yms. ja oletan, että kyllä se sinne ennenpitkää haluaa jäädä nukkumaankin nyt tulee viereeni, kun on siellä aikansa touhunnut.
No ei tää sinäänsä ole ongelma mutta miestä se rassaa kun minä nukutan syliin ja sitte kannan omaan sänkyynsä, eikä välttämättä nukahda tuntiin tai kahteen.
Ja olishan se kiva että vois illalla tehdä muutakin kun pidellä tuota neitiä parikin tuntia sylissä.
Meidän parisänky ei ole niin levee ettäkö pitäisin aina vieressä, en vois nukkua kun pelkäisin että litistyy koko lapsi.
 
Meillä tulee nyt 7. päivä 1 1/2 vuotta tuo nuorimmainen, ja unille meno on ollut ongelma jo vähän aikaa. Ei meinaa millään rauhoittua tuohon pinnasänkyyn tai rattaisiinkaan. Selvästi on se oman tahdon ilmauksen vaihe menossa eli uhmaikä jo kolkuttelee ovella... ;) Me on yritetty lasta pitää sängyssä huudosta huolimatta, mutta hänpä jo osaakin sieltä sängystä kiivetä pois..! Eli tulee sieltä pois väkisin. Mikään sylissä rauhoittelu ei auta, varsinkaan jos on jo kovin väsynyt. Mutta kun ei millään malttaisi rauhoittaa leikkejänsä ajoissa ja alkaa iltatoimiin aiemmin. Enpä osaa neuvoa sua kovinkaan paljon tässä, kun meillä samoja ongelmia. Neuvolassa vaan annettiin ohjeet, että pävärytmi tulisi olla säännöllinen ja iltatoimiin olisi ryhdyttävä ajoissa. No, kyllähän mä ton jo ennalta tiesinkin... :/
 
Olen varmaan siinäkin tehny virheen että välillä laitan suoraan sänkyyn ja yritän että nukkuis, ja välillä sitten sylissä nukutan :ashamed:
Tuo lapsikin menee sekasin tässä että missähän pitäis nukkua :(
Minen vaan aina jaksa tuota huudattamista niin sillon teen helpomman kautta, taitaa olla semmonen kierre jo ettei tule kohta mitään.
 
Entäs jos lopetatte nukuttamisen kokonaan? Meillä nimittäin kukaan ei tuota vauvaa nukuta, vaikka se vieressä nukkuukin. Eli illalla mennään sänkyyn -tai mä menen välillä vauvan kanssa vähän aikasemmin ja saatan nopusta viellä ylöskin- ja vauva saattaa muutaman kerran kiivetä pois ja käydä tavaroillaan jotein touhuamassa -tai mennä sinne omaan sänkyyn järestämään pehmolelujaan- mutta ennenpitkää se kömpii sieltä viereen, kun ei tule valoja eikä kukaan vastaa huuteluihin.
Yöhoidossa mammalla neiti sai valtaisan raivarin nukuttamisesta, mutta kun kukaan ei yrittänyt nukuttaa, vaan muut vaan nukkuu rauhassa, hän hetken äksyiltyään meni turvakaukaloon nukkumaan. Mamma sitten nosti sänkyyn ja tyttö nukkui heräämättä koko yön. Veikkaampa, että jos asiasta olis tehty valtataistelu, mamma olis saanu nukuttaa huutavaa vauvaa pari tuntia, neidin tempperamentin tuntien, mutta kun kaikki muutkin nukkuu, niin mitäs sitä sitten muutakaan tekemään...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:14 minä kirjoitti:
Olen varmaan siinäkin tehny virheen että välillä laitan suoraan sänkyyn ja yritän että nukkuis, ja välillä sitten sylissä nukutan :ashamed:
Tuo lapsikin menee sekasin tässä että missähän pitäis nukkua :(
Minen vaan aina jaksa tuota huudattamista niin sillon teen helpomman kautta, taitaa olla semmonen kierre jo ettei tule kohta mitään.
Todennäköisesti se huutaminen lakkaa aika pian kunhan äiti vaan alkaa olemaan järjestelmällinen siinä mitä tekee :) Ne maraton-huudot lakkaa yleensä viimeistään parissa viikossa ja se että lapsi ajoittain hiukan protestoi kymmenen minuutin itkulla ei ole ole mitään vakavaa, kenenkään kannalta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:16 Taitai kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:14 minä kirjoitti:
Olen varmaan siinäkin tehny virheen että välillä laitan suoraan sänkyyn ja yritän että nukkuis, ja välillä sitten sylissä nukutan :ashamed:
Tuo lapsikin menee sekasin tässä että missähän pitäis nukkua :(
Minen vaan aina jaksa tuota huudattamista niin sillon teen helpomman kautta, taitaa olla semmonen kierre jo ettei tule kohta mitään.
Todennäköisesti se huutaminen lakkaa aika pian kunhan äiti vaan alkaa olemaan järjestelmällinen siinä mitä tekee :) Ne maraton-huudot lakkaa yleensä viimeistään parissa viikossa ja se että lapsi ajoittain hiukan protestoi kymmenen minuutin itkulla ei ole ole mitään vakavaa, kenenkään kannalta.
Oispa ihanaa kun kestäis 10min. mutta huutaa vaikka koko yön jos niikseen tulee, eikä mitään pientä huutoo.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:31 minä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:16 Taitai kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:14 minä kirjoitti:
Olen varmaan siinäkin tehny virheen että välillä laitan suoraan sänkyyn ja yritän että nukkuis, ja välillä sitten sylissä nukutan :ashamed:
Tuo lapsikin menee sekasin tässä että missähän pitäis nukkua :(
Minen vaan aina jaksa tuota huudattamista niin sillon teen helpomman kautta, taitaa olla semmonen kierre jo ettei tule kohta mitään.
Todennäköisesti se huutaminen lakkaa aika pian kunhan äiti vaan alkaa olemaan järjestelmällinen siinä mitä tekee :) Ne maraton-huudot lakkaa yleensä viimeistään parissa viikossa ja se että lapsi ajoittain hiukan protestoi kymmenen minuutin itkulla ei ole ole mitään vakavaa, kenenkään kannalta.
Oispa ihanaa kun kestäis 10min. mutta huutaa vaikka koko yön jos niikseen tulee, eikä mitään pientä huutoo.
Ja aluksi varmaan huutaakin. Ja ellet kykene pysymään kovana ja pitämään lasta sängyssä vaan on pienikin toive että äiti ottaa sängystä pois, huutoa jatkuu joka ikinen ilta.

Unikoulu ei ole yhden-kahden illan projekti kuin muutamissa ihannetapauksissa. Normaalisti se kestää muutaman viikon ennen kuin touhu alkaa sujumaan ja sitkeimmät sissit jaksavat kuukaudenkin. Ja välillä niitä huutokausia tulee vaikka mitä tekisi. Oleellisinta on itse pysyä rauhallisena ja pitää kiinni siitä mitä päättää. Yksikin lipsahdus ja olet takaisin lähtötilanteessa. Puolitoista vuotias osaa jo käyttää itkua vallanvälineenä tietoisesti.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:50 Nukkuttaja kirjoitti:
Pistä mies nukuttamaan lapsi n.viikon ajan lapsiehtii unohtaa jo rutiinit sun kanssa ja alotat sit uudestaan. meillä toimi. Tyttö 1v4kk.
Tätä minä olen aatellukin ja tolle ukolle puhunu mutta kun ei laita, ei minun aikaan sitä saa kuulema.
Mun on varmaan lähettävä viikon lomalle :eek:

En tiedä mikä mussa on vikana mutta en kestä kuunnella sitä huutamista, mulle se tekee niin pahaa että meinaan seinille hyppiä. :ashamed:
Kamalaa katottavaa kun lapsi meinaa melkeen itkuunsa tukehtua ja hiki päässä karjuu.
Ei vaan tunnu oikeelta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:45 Taitai kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:31 minä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:16 Taitai kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:14 minä kirjoitti:
Olen varmaan siinäkin tehny virheen että välillä laitan suoraan sänkyyn ja yritän että nukkuis, ja välillä sitten sylissä nukutan :ashamed:
Tuo lapsikin menee sekasin tässä että missähän pitäis nukkua :(
Minen vaan aina jaksa tuota huudattamista niin sillon teen helpomman kautta, taitaa olla semmonen kierre jo ettei tule kohta mitään.
Todennäköisesti se huutaminen lakkaa aika pian kunhan äiti vaan alkaa olemaan järjestelmällinen siinä mitä tekee :) Ne maraton-huudot lakkaa yleensä viimeistään parissa viikossa ja se että lapsi ajoittain hiukan protestoi kymmenen minuutin itkulla ei ole ole mitään vakavaa, kenenkään kannalta.
Oispa ihanaa kun kestäis 10min. mutta huutaa vaikka koko yön jos niikseen tulee, eikä mitään pientä huutoo.
Ja aluksi varmaan huutaakin. Ja ellet kykene pysymään kovana ja pitämään lasta sängyssä vaan on pienikin toive että äiti ottaa sängystä pois, huutoa jatkuu joka ikinen ilta.

Unikoulu ei ole yhden-kahden illan projekti kuin muutamissa ihannetapauksissa. Normaalisti se kestää muutaman viikon ennen kuin touhu alkaa sujumaan ja sitkeimmät sissit jaksavat kuukaudenkin. Ja välillä niitä huutokausia tulee vaikka mitä tekisi. Oleellisinta on itse pysyä rauhallisena ja pitää kiinni siitä mitä päättää. Yksikin lipsahdus ja olet takaisin lähtötilanteessa. Puolitoista vuotias osaa jo käyttää itkua vallanvälineenä tietoisesti.
meillä tuo tyttö nukutettiin syliin vuoden ikään asti.. sit päätin et saa mennä itse nukkumaan. aluksi tein niin et iltatouhujen jälkeen vein tytön sänkyyn ja olin siinä vieressä silittelemässä hetken. poistuin. jos lapsi itsi, odotin hetken ja menin hetkeksi takas silittelemään. tätä parin viikon ajan, sitten tyttö jäikin jo sänkyyn. nyt vien lapset sänkyyn klo 19. annan pusut, sanon hyvää yötä ja menen makkarista pois. tyttö välillä huutelee, mut rauhoittuu itsekseen. lapset 3v1kk ja 1v3kk
 
Jii
Meidän 1,5-vuotias haluais kanssa että äiti tulee nukuttaan, ts. istumaan vieressä kunnes nukahtaa. Jos isä tulee nukuttaan ja äiti on kotona, alkaa huuto, joka ei onneksi kestä kuin vähän aikaa. Äidin kanssa nukahtaminen kestää 15-20 min, isän kanssa vähemmän. Ei oo vielä yritetty lähteä pois ennen nukahtamista, mutta kyllä sekin harjoittelu on kohta edessä. Aattelin edetä hitaasti, ts. ensin tuoli lähemmäs ovea ja sit lopulta oven ulkopuolelle. Nykyään vekara pyörii pinnasängyssään, hyppii ja möyrii peiton alla kunnes asettuu ja alkaa odotella unta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:55 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:45 Taitai kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:31 minä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:16 Taitai kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:14 minä kirjoitti:
Olen varmaan siinäkin tehny virheen että välillä laitan suoraan sänkyyn ja yritän että nukkuis, ja välillä sitten sylissä nukutan :ashamed:
Tuo lapsikin menee sekasin tässä että missähän pitäis nukkua :(
Minen vaan aina jaksa tuota huudattamista niin sillon teen helpomman kautta, taitaa olla semmonen kierre jo ettei tule kohta mitään.
Todennäköisesti se huutaminen lakkaa aika pian kunhan äiti vaan alkaa olemaan järjestelmällinen siinä mitä tekee :) Ne maraton-huudot lakkaa yleensä viimeistään parissa viikossa ja se että lapsi ajoittain hiukan protestoi kymmenen minuutin itkulla ei ole ole mitään vakavaa, kenenkään kannalta.
Oispa ihanaa kun kestäis 10min. mutta huutaa vaikka koko yön jos niikseen tulee, eikä mitään pientä huutoo.
Ja aluksi varmaan huutaakin. Ja ellet kykene pysymään kovana ja pitämään lasta sängyssä vaan on pienikin toive että äiti ottaa sängystä pois, huutoa jatkuu joka ikinen ilta.

Unikoulu ei ole yhden-kahden illan projekti kuin muutamissa ihannetapauksissa. Normaalisti se kestää muutaman viikon ennen kuin touhu alkaa sujumaan ja sitkeimmät sissit jaksavat kuukaudenkin. Ja välillä niitä huutokausia tulee vaikka mitä tekisi. Oleellisinta on itse pysyä rauhallisena ja pitää kiinni siitä mitä päättää. Yksikin lipsahdus ja olet takaisin lähtötilanteessa. Puolitoista vuotias osaa jo käyttää itkua vallanvälineenä tietoisesti.
meillä tuo tyttö nukutettiin syliin vuoden ikään asti.. sit päätin et saa mennä itse nukkumaan. aluksi tein niin et iltatouhujen jälkeen vein tytön sänkyyn ja olin siinä vieressä silittelemässä hetken. poistuin. jos lapsi itsi, odotin hetken ja menin hetkeksi takas silittelemään. tätä parin viikon ajan, sitten tyttö jäikin jo sänkyyn. nyt vien lapset sänkyyn klo 19. annan pusut, sanon hyvää yötä ja menen makkarista pois. tyttö välillä huutelee, mut rauhoittuu itsekseen. lapset 3v1kk ja 1v3kk

Tuo nukku vuoden ikään asti sängyssään eikä mitään ongelmia ollu, itekseen nukahti.
En tiedä miten tää tämmöseks meni.
:(
Tämä huutaa koko sängyssä olo ajan, olen vieressä tai en niin huutaa vaan ja potkii pinnoja.
Jos lähtee pois alkaa se hirvee kiljuminen ja hyppii pitkin sänkyä ja yrittää pois.
Sais edes hetkeks rauhottumaan mutta ei saa.

Aivan kun inhois koko sänkyä, meinasin että pitäiskö koittaa tavalliseen jo.
 
Meiän 1v10kk nukkuu vaihtelevasti joko syliin tai itse omaan sänkyyn. Jos katon vaikka ite tv, niin annan nukkua syliin. Jos haluan ite mennä jo nukkumaan niin laitan sänkyyn ja sanon, että nyt pää tyynyyn ja nukkumaan. Aika helposti käy sekin. Vielä kuukausi sitten nukkui vaan syliin. Mun mielestä syliin nukuttamisesta ei oo mitään haittaa, jos vaan itselle sopii. Ei kai se enää teininä äitin sylissä iltaisin retkota? :D
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:58 Jii kirjoitti:
Meidän 1,5-vuotias haluais kanssa että äiti tulee nukuttaan, ts. istumaan vieressä kunnes nukahtaa. Jos isä tulee nukuttaan ja äiti on kotona, alkaa huuto, joka ei onneksi kestä kuin vähän aikaa. Äidin kanssa nukahtaminen kestää 15-20 min, isän kanssa vähemmän. Ei oo vielä yritetty lähteä pois ennen nukahtamista, mutta kyllä sekin harjoittelu on kohta edessä. Aattelin edetä hitaasti, ts. ensin tuoli lähemmäs ovea ja sit lopulta oven ulkopuolelle. Nykyään vekara pyörii pinnasängyssään, hyppii ja möyrii peiton alla kunnes asettuu ja alkaa odotella unta.
Meillä ei suju vaikka olen kuinka vieressä, siitä ei vaan tule mitään.
sylissä hänen pitää nukkua muuten ei passaa

:ashamed:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 14:04 minä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:58 Jii kirjoitti:
Meidän 1,5-vuotias haluais kanssa että äiti tulee nukuttaan, ts. istumaan vieressä kunnes nukahtaa. Jos isä tulee nukuttaan ja äiti on kotona, alkaa huuto, joka ei onneksi kestä kuin vähän aikaa. Äidin kanssa nukahtaminen kestää 15-20 min, isän kanssa vähemmän. Ei oo vielä yritetty lähteä pois ennen nukahtamista, mutta kyllä sekin harjoittelu on kohta edessä. Aattelin edetä hitaasti, ts. ensin tuoli lähemmäs ovea ja sit lopulta oven ulkopuolelle. Nykyään vekara pyörii pinnasängyssään, hyppii ja möyrii peiton alla kunnes asettuu ja alkaa odotella unta.
Meillä ei suju vaikka olen kuinka vieressä, siitä ei vaan tule mitään.
sylissä hänen pitää nukkua muuten ei passaa

:ashamed:
nyt kyllä pitäis sit isän astua remmiin mukaan. jos isä hoitaisi tuon nukutuksen vaikka sinä oletkin talossa ja saisi lapsen rauhoittumaan.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 14:07 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 14:04 minä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 13:58 Jii kirjoitti:
Meidän 1,5-vuotias haluais kanssa että äiti tulee nukuttaan, ts. istumaan vieressä kunnes nukahtaa. Jos isä tulee nukuttaan ja äiti on kotona, alkaa huuto, joka ei onneksi kestä kuin vähän aikaa. Äidin kanssa nukahtaminen kestää 15-20 min, isän kanssa vähemmän. Ei oo vielä yritetty lähteä pois ennen nukahtamista, mutta kyllä sekin harjoittelu on kohta edessä. Aattelin edetä hitaasti, ts. ensin tuoli lähemmäs ovea ja sit lopulta oven ulkopuolelle. Nykyään vekara pyörii pinnasängyssään, hyppii ja möyrii peiton alla kunnes asettuu ja alkaa odotella unta.
Meillä ei suju vaikka olen kuinka vieressä, siitä ei vaan tule mitään.
sylissä hänen pitää nukkua muuten ei passaa

:ashamed:
nyt kyllä pitäis sit isän astua remmiin mukaan. jos isä hoitaisi tuon nukutuksen vaikka sinä oletkin talossa ja saisi lapsen rauhoittumaan.
Peesi tähän. Homma on selkeästi mennyt ihan överiksi ja jotenkin peli on saatava puhallettua poikki.
 

Yhteistyössä