N
"Neiti"
Vieras
Miehellä on isompi palkka, joten maksaa ison osan asuntolainaa, asunnon kuluja, auton kokonaan jne. Itse osallistuin kh-tuellakin yhteisiin kuluihin, miten pystyin, esim. kävin ruokakaupassa, leivon paljon (=säästöä ruokakuluissa). Jos halusin kampaajalle, uusia vaatteita tms. käytin omia säästöjäni.
Olisihan se kai kohtuutonta vaatia mieheltä vielä satasia omaan käyttöön kuukausittain, kun hän jo kustantaa lähes kokonaan perheen elämisen. Pärjäsin hoitovapaan vähällä, oli aikaa käydä kirppiksillä, etsiä parhaat nettialet ym., niin toki kaikki sellaiset hyödynsin.
Kohta olen taas jäämässä äitiyslomalle ja kyllähän se vähän ketuttaa, etten ehdi kerätä ollenkaan säästöjä, kun ne menee aina näillä äitiysvapailla. Miehellä on paljon rahaa säästössä (n. 50 0000). Todennäköisesti ne rahat kyllä menee jossain vaiheessa perheen hyväksi kesämökin ostoon...
Mutta olishan se kiva, et mäkin hyötyisin jotenkin omasta työssäkäynnistä. Tylsää, että rahat menee ns. pakolliseen, ruokaan, laskuihin, lapsen vaatteisiin ja omia vaatteitakin oon joutunut ostamaan, kun sellaisessa työssä käyn, etten voi näyttää ihan ryysyläiseltä. Nyt pitäis esim. ostaa uudet silmälasit ja oon tätä lykännyt jo kuukausia, kun en saa sitä rahaa kasaan. Jotenkin en vaan kehtaa mieheltä pyytää. Jää mulla joka kuukausi n. 700 lapsen ja omiin vaatteisiin ja perheen ruokaostoksiin, mut johonkin se aina häviää?? Oonko huono rahankäyttäjä vai missä vika?
Olisihan se kai kohtuutonta vaatia mieheltä vielä satasia omaan käyttöön kuukausittain, kun hän jo kustantaa lähes kokonaan perheen elämisen. Pärjäsin hoitovapaan vähällä, oli aikaa käydä kirppiksillä, etsiä parhaat nettialet ym., niin toki kaikki sellaiset hyödynsin.
Kohta olen taas jäämässä äitiyslomalle ja kyllähän se vähän ketuttaa, etten ehdi kerätä ollenkaan säästöjä, kun ne menee aina näillä äitiysvapailla. Miehellä on paljon rahaa säästössä (n. 50 0000). Todennäköisesti ne rahat kyllä menee jossain vaiheessa perheen hyväksi kesämökin ostoon...
Mutta olishan se kiva, et mäkin hyötyisin jotenkin omasta työssäkäynnistä. Tylsää, että rahat menee ns. pakolliseen, ruokaan, laskuihin, lapsen vaatteisiin ja omia vaatteitakin oon joutunut ostamaan, kun sellaisessa työssä käyn, etten voi näyttää ihan ryysyläiseltä. Nyt pitäis esim. ostaa uudet silmälasit ja oon tätä lykännyt jo kuukausia, kun en saa sitä rahaa kasaan. Jotenkin en vaan kehtaa mieheltä pyytää. Jää mulla joka kuukausi n. 700 lapsen ja omiin vaatteisiin ja perheen ruokaostoksiin, mut johonkin se aina häviää?? Oonko huono rahankäyttäjä vai missä vika?
