mites jatko?Työkkäristä tulin ja en saa yhtään rahaa mistään kun olen ammatiton

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja plöösöö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eipä harmita itseään yhtään, että opiskeli aikoinaan parikin ammattia, ilman mitään lainoja ja vasta sitten perusti perheen 30v iässä. Ehkä olen ihan vanha kalkkis monen teinimutsin mielestä, mutta nyt kun lapsista nuorinkin täytti 3v minä palasin työelämään ja lapset ovat hoidossa/koulussa. Maksut on mitä on, useampi saman perheen lapsi samassa hoitopaikassa alentaa maksuja ainakin meillä. Elämä on valintoja täynnä ja eipä kannata jälkikäteen tyhmyydestään ja vääristä valinnoista rutkuttaa!
 
Elämä on täynnä valintoja. Sinä olet valinnut noin. Opintolainaa saa. Yhtä tiukilla me ollaan oltu, jotka opiskeli heti lukion jälkeen. Ei silloinkaan rahoissa pyöritty ja kaikki kesät tein töitä ilman mitään lomia. Se oli minun valintani.

Näin. Ap on valinnut olla opiskelematta ammattia mikä on kyllä niin suuri moka.

Mutta onneksi kaikki pystyy korjaamaan jos halua riittää. Eli siitä vaan opiskelemaan.
 
Samasta asiasta näköjään Pink Poodlen kanssa kirjoitettiin. Onko mulla siis kohtalotoveri? :hug:

Ap:n tilanne on oikeastaan hyvä! Nyt kun ensin kouluttautuu ja sen jälkeen alkaa hakemaan töitä, on vastavalmistuneella paremmat mahdollisuudet saada paikka, kuin että olisit ensin koulun käynyt ja sen jälkeen suoraan lapsia alkanut hankkia.

Olen siis erimieltä kuin pari muuta tässä edellä. ENSIN perhe ja sitten koulutus + työ on oikein hyvä vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on koulutus JA vakityö ennen perheen perustamista. Minä en tätä tajunnut, kun kaikki vain hokivat, että kannattaa valmistua ennen lasten hankintaa.
 
Eikö muka saa työmarkkinatukeakaan? Siinä ei ainakaan ensimmäiseen 180 päivään vaikuta puolison tulot.
Mene työkkärin kautta harjoittelemaan jonnekkin kiinnostavaan paikkaan, jos tuntuu omalta alalta, niin voit kysyä oppisopimuspaikkaa.

Ja Sapfolle... on itsestäriippumattomia syitä minkä vuoksi opiskelu on voinut jäädä, ei ole kaikilla automaattisesti oma moka.
 
Juopporetkutkaan eivät saa rahaa, jos työssäoloehto ei täyty ja puoliso tienaa tarpeeksi. Ja juopporetkuillakin, kuten myös maahanmuuttajilla ja yh-äideillä, on ehtona se että pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä, ja päivähoitomaksutkin niillä menee ihan saman kaavan mukaan kuin meillä ei-alkkisongelmaisilla kantasuomalaisilla.

Eli kantsii kantaa huolta vain omasta tilanteestaan, eikä harmitella virheellisesti että kaikki muut saa rahaa paitsi mä, yhyy.

Mitä opiskeluun, työharjoitteluun, kursseihin yms tulee niin uskoisin että suurin ongelma on se, että ap haluaa jatkaa kotiäitinä eikä mennä mihinkään kurssille, kouluun tai harjoitteluun.
 
[QUOTE="vieras";23199419]Eikö muka saa työmarkkinatukeakaan? Siinä ei ainakaan ensimmäiseen 180 päivään vaikuta puolison tulot.
Mene työkkärin kautta harjoittelemaan jonnekkin kiinnostavaan paikkaan, jos tuntuu omalta alalta, niin voit kysyä oppisopimuspaikkaa.

Ja Sapfolle... on itsestäriippumattomia syitä minkä vuoksi opiskelu on voinut jäädä, ei ole kaikilla automaattisesti oma moka.[/QUOTE]

Kyllä puolison tulot vaikuttaa ellet sitten ole tippunut ansiosidonnaiselta tm-tuelle, jolloin on tuo suoja-aika.
 
Eipä harmita itseään yhtään, että opiskeli aikoinaan parikin ammattia, ilman mitään lainoja ja vasta sitten perusti perheen 30v iässä. Ehkä olen ihan vanha kalkkis monen teinimutsin mielestä, mutta nyt kun lapsista nuorinkin täytti 3v minä palasin työelämään ja lapset ovat hoidossa/koulussa. Maksut on mitä on, useampi saman perheen lapsi samassa hoitopaikassa alentaa maksuja ainakin meillä. Elämä on valintoja täynnä ja eipä kannata jälkikäteen tyhmyydestään ja vääristä valinnoista rutkuttaa!

Itselleni taas ei ole vieläkään selvinnyt että mikä se Ap:n iso ongelma nyt oikein on?

Terv. kouluttamaton kotiäiti
 
Kyllä puolison tulot vaikuttaa ellet sitten ole tippunut ansiosidonnaiselta tm-tuelle, jolloin on tuo suoja-aika.

Minulle sanottiin työvoimatoimistossa kun ilmoittauduin työnhakijaksi (minulla on puolipäivätyö), että ellen saa liitolta soviteltua päivärahaa niin kela maksaa minulle 180 päivää päivärahan miehen tuloista riippumatta.
Kumma sinänsä kun tarjoavat etuuksia, eivätkä töitä. Tällä hetkellä olen niin kypsä nykytilanteeseen että tekisin mitä töitä vain.
 
Alkuperäisen kannattaa nyt yrittää saada mieleinen opiskelupaikka. Mikä pohjakoulutus sinulla on, peruskoulu vai lukio?
Opiskellessa saa opintotukea (ks. kelan sivut). Samalla pääset tuulettumaan, aivot saa töitä ja sinä tunnet olevasi muutakin kuin äiti ja kotitonttu. Nykyisestä tilanteestasi lähteminen vaatii varmaan paljon uskallusta kun olet ollut noin kauan kotona, mutta se kannattaa. Sinun on kuitenkin ajateltava tulevaisuuttasi, lapset eivät ole ikuisesti pieniä, et ehkä voi olla kotiäiti eläkeikään asti.
 
Minä olen 27-vuotias kahden lapsen äiti ja ammattikorkean käynyt (nyt töissä). Lapset tein opiskelujen ollessa vielä kesken eli hui kauhia, ennen ammattia. Perheellemme tämä ei ole koskaan ollut minkään sortin ongelma. Mutta kovasti on aina ihmetyttänyt, kuinka suuri ongelma se muille tuntuukaan olevan.
 
Puhutteko te Huuhkajatar ja Pink Poodle nyt päivärahasta vai työmarkkinatuesta?
Ne on kaksi eri asiaa.

Ilmeisesti minulle ehdotettiin peruspvärahaa

Peruspäiväraha

Jos olet työttömäksi jäädessäsi jo ollut työelämässä ja täytät palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, voit saada Kelalta peruspäivärahaa. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan. Enimmäisajan täytyttyä voit hakea työmarkkinatukea.

Puolisosi tulot eivät vaikuta peruspäivärahan suuruuteen, kuten työmarkkinatuessa. Sen sijaan omat, työttömyysaikana ansaitsemasi työtulot otetaan aina huomioon myös peruspäivärahassa, samoin eräät sosiaalietuudet.

Voit saada peruspäivärahaa korotettuna,

* jos sinulla on vähintään 3 vuoden työhistoria tai
* jos sinut irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja
* jod olet ollut pitkään työelämässä (20 vuotta).

Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna myös siltä ajalta, kun osallistut työllistymistä edistävään palveluun. Voit olla samaan aikaan oikeutettu korotusosaan ja muutosturvalisään. Niitä ei kuitenkaan makseta samanaikaisesti.
 
Jos aikoo olla noin pitkään kotiäitinä, mun mielestä kannattaa opiskella vasta lasten jälkeen. Jos tänään lähdet opiskelemaan, et voi mitenkään tietää, millä aloilla on kotipaikkakunnallasi töitä vielä yli 10 vuoden päästäkin. Monilla aloilla koulutus myös "vanhenee", jos työkokemusta ei ole ja tutkinnostakin jo 8 vuotta aikaa.
 
Samasta asiasta näköjään Pink Poodlen kanssa kirjoitettiin. Onko mulla siis kohtalotoveri? :hug:

Ap:n tilanne on oikeastaan hyvä! Nyt kun ensin kouluttautuu ja sen jälkeen alkaa hakemaan töitä, on vastavalmistuneella paremmat mahdollisuudet saada paikka, kuin että olisit ensin koulun käynyt ja sen jälkeen suoraan lapsia alkanut hankkia.

Olen siis erimieltä kuin pari muuta tässä edellä. ENSIN perhe ja sitten koulutus + työ on oikein hyvä vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on koulutus JA vakityö ennen perheen perustamista. Minä en tätä tajunnut, kun kaikki vain hokivat, että kannattaa valmistua ennen lasten hankintaa.

No, tuo asia riippuu alasta, jolle kouluttautuu. Kokemukseni on se, että jos on työllistävä ala, ei vaikuta siihen, milloin sen koulun on suorittanut. Valmistuin itse suoraan äitiyslomalle. Työelämään hakiessani minulle katsottiin se eduksi, että olin tehnyt töitä opintojen ohessa, kuten hyvin usein hoitoalalla tehdään mm. kesät ja joulu ja muut pyhät. Ei tarvitse olla työtön. Se on valinta siinä tapauksessa, jos valitsee itse huonosti työllistyvän alan. Ja jos noin käykin, aina voi kouluttautua uuteen. Koko elämä on mahdollisuuksia täynnä.

Ap:lle, voithan yrittää oppisopimuskoulutusta. Saat palkan ja koulutuksen samalla.
 
Täällä on yksi nuori äiti, joka piakkoin saa esikoisensa. Ammattia minulla ei ole, sillä aloittamani koulu jäi kesken elämässäni tapahtuneiden todella isojen/rankkojen asioiden vuoksi. Ei vain ollut voimia tehdä yhtään mitään, saatika sitten opiskella, yksinkertaisesti. Lukio-opintoja ehdin kuitenkin jonkin verran suorittaa, nyt niitä sitten suorittelen loppuun, tällä hetkellä etäopiskelujen merkeissä. Enää ei tulisi mieleenikään keskeyttää/lopettaa, lisäksi toki motivoi ihan sekin, että oppimateriaalit joutuu kustantamaan itse saamatta minkäännäköistä opintotukea. Yhtenä motivaattorina voi ehkä sanoa olevan vielä syntymättömän lapsen; toki haluan hänenkin tulevaisuudelleen pelkkää hyvää, ja varmasti yksi käypä tapa sen turvaamiseen on hankkia itselleen koulutus ja ammatti. Koulun penkillä tässä ei heti lapsen synnyttyä pysty täysipäiväisesti istumaan, sillä valitettavan tapahtuman tuloksena tulen olemaan yksinhuoltaja. Etäopiskelu on kuitenkin itselleni ollut nyt ihan oikea ratkaisu - koko ajan eteenpäin, samalla tahdilla kuin ne koulussakin istuvat. Valmiita suunnitelmia on vaikka millä mitalla, tässä vaiheessa kuitenkin askel kerrallaan eteenpäin, joka on sekin jo sentään jotain. :)
 
Voi kun joku tosi nuori äidiksi aikova lukisi tämän ketjun vaikka vahingossa... Aina niihin "lapsi vai ammatti ekana" -kyselyihin vastataan, että "lapsia lapsia lapsia, paljon ja heti!!!" ja "kyllä kouluun ehtii sitten myöhemminkin". Vaikka tuskin se silti auttaisi, toisilla kun on tapana tahtoa kokea kaikki aina kantapään kautta.

Aivan!! Kyllä jokaisen täytyy kantaa yhteiskunnassa kortensa kekoon. Eri asia on tietysti se, jos joutuu työttömäksi, eikä uutta työtä löydä, vaikka kuinka yrittäisi hakea. Sehän on iso ongelma kaikkialla.
 
[QUOTE="Vieras";23199170]Mikä sua estää lukemasta sitä ammattia nyt? :)[/QUOTE]

Nykyäänhän yli 25 vuotias voi mennä omaehtoisesti opiskelemaan, ja saa siitä oliko se työttömyyspäivärahaa.
Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan, koulun penkille mars!
 

Yhteistyössä