Mitenköhän tästä lasikammosta pääsee eroon?

[xille]

En siis voi käyttää MITÄÄN lasiastioita. Meillä ei oo tällä hetkellä mitään lasista kotona muuta kuin jotkut vanhat tuikkukipot kaapissa ja joku koristemaljakko jota käytetään kerta vuoteen kun rehuja tulee. (Keramiikka ja muovi on pop.)

Anopilla vierailu ja varsinkin ruokailu taasen on yhtä tuskaa kun sillä ei ole mitään muita kuin lasisia juomalaseja, lautasia, kattilankansia, maljakoita, kippoja ja kuppeja ja kynttilänjalkoja ja roikkuvia koristeita. Saan suunnilleen paniikkikohtauksia siellä kun huomaan että jostain kiposta on pala lohjennut enkä minä tiedä missä se minisirpale on. Ruoassani? Lattialla ja kohta konttaavan lapsen suussa? Pian varpaassani?

Pitäis kai terapiaan mennä. Tää alkoi ihan yhtäkkiä, luin Eviran varoituksen jostain lasinsiruista oliivipurkissa ja sitten hajosi kasa juomalaseja kun tiskasin (kuumassa vedessä ollut ja kylmää vettä päälle ni sano poks.) ja.... niin, en minä tiedä. Nyt pelkään laseja. Sirpaleita. Mahdollisia sirpaleita. Kaupassa käynti on kivaa kun pitää etsiä se ei-lasipurkissa oleva versio.

Ai niin, onhan noi miehen luontaistuotteet lasipurkeissa, ja joka ilta pelkään että se tiputtaa jonkun lattialle kun se ottaa niitä varomattomasti.

AHDISTAA NIIN PERKULEESTI JUST NYT.

 

[MillaVanilla]

Eli paremminkin pelkäät niitä lasisinsirpaleita. Onko sulle joskus tapahtunut jotain pahaa lasinsirpaleita, vai ennakoitko vaan?

 

[köökkerskäpsykologi]

Kuulostaa joltain ahdistuneisuushäiriöltä, itse asiassa mene niin pahasti överiksi, että jopa OCD:ltä. Mene terapiaan, varsinkin jos myös perheesi joutuu kärsimään tuosta.

 

[xille]

Eli paremminkin pelkäät niitä lasisinsirpaleita. Onko sulle joskus tapahtunut jotain pahaa lasinsirpaleita, vai ennakoitko vaan?

Ei ole tapahtunut mitään, eli kai ennakoin? En ennen kiinnittänyt noihin kolhuisiin juomalaseihin mitään huomiota, oli niitä itsellänikin kaapit täys eikä mitään koskaan käynyt. Sirpaleet imuroitiin ja asia unohdettiin.

Hävitin jopa meidän kalliin kahvinkeittimen ja ostin halpis-termoksen joka tekee pahaa kahvia kun pelkäsin niin paljon sen kannun hajoamista. (Ei ole koskaan ykskään kannu mulla hajonnut.)

 

[lasimestarin silli]

Terapiaan joo.

Ja ajattelehan nyt järkevästi. Vaikka jossain olisikin joku lasinsiru lattialla, mikä on pahin mitä voi tapahtua? Aivan, pienehkö haava. Itselläni meni joskus lasinsiru kantapäähän. Nyppäsin sen pois ja jatkoin elämää. Mieheni kaverin kaljapullon pohjalla oli lasimurskaa ja hän joi ne vahingossa. Mitä kävi? No ei mitään. Miehelläni meni viime viikolla lasinsiru varpaaseen. Minä kaivoin sen sirun sieltä esiin ja mies meni takaisin paljain jaloin sinne keittiöön tekemään mitä oli tekemässäkin.

 

[lasimestarin silli]

Ei tuo nyt todellakaan tervettä ole jos heittelet kalliita kahvinkeittimiä roskiin. :O

 

[xille]

Kuulostaa joltain ahdistuneisuushäiriöltä, itse asiassa mene niin pahasti överiksi, että jopa OCD:ltä. Mene terapiaan, varsinkin jos myös perheesi joutuu kärsimään tuosta.

En minä tätä olotilaa mainosta. Mies ottaa luontaistuotteensa ja käydään anoppilassa ihan normaalisti ym. En koe että perheeni tästä kärsii, mutta minä itse kärsin. Stressaan ns turhasta.

Joo, avun hakeminen on listalla ykkösenä kyllä, pitää vain rohkeutta kerätä ensin. Tänne kirjoittaminen on kai yksi askel? Testaan kepillä jäätä miltä tuntuu kertoa.

 

[xille]

Ei tuo nyt todellakaan tervettä ole jos heittelet kalliita kahvinkeittimiä roskiin. :O

Siis hävitin sisältä. Pistin varastoon, en roskiin heittänyt. Oli huono sanavalinta, pahoittelut.

 

[xille]

Terapiaan joo.

Ja ajattelehan nyt järkevästi. Vaikka jossain olisikin joku lasinsiru lattialla, mikä on pahin mitä voi tapahtua? Aivan, pienehkö haava. Itselläni meni joskus lasinsiru kantapäähän. Nyppäsin sen pois ja jatkoin elämää. Mieheni kaverin kaljapullon pohjalla oli lasimurskaa ja hän joi ne vahingossa. Mitä kävi? No ei mitään. Miehelläni meni viime viikolla lasinsiru varpaaseen. Minä kaivoin sen sirun sieltä esiin ja mies meni takaisin paljain jaloin sinne keittiöön tekemään mitä oli tekemässäkin.

No tuo olisi mulla painajainen aivan varmasti, tuo kaljapullossa lasimurskaa. Onneksi ei mitään käynyt.

Itsekin olen miettinyt että mikä on se pahin vaihtoehto. Joo, syön vahingossa lasia ja suolisto riekaleina? Kai?

Todennäköisintä on tuo pieni haava. Ei iso juttu. Onhan niin käynytkin, monta kertaa, näin sanoo järki mutta miten tuon saisi taottua niin syvälle alitajuntaan ettn stressaisi, huolehtisi turhasta? (Terapia, joo. Asia alkaa käymään selväksi.)

 

["keski-ikäinen"]

En minä tätä olotilaa mainosta. Mies ottaa luontaistuotteensa ja käydään anoppilassa ihan normaalisti ym. En koe että perheeni tästä kärsii, mutta minä itse kärsin. Stressaan ns turhasta.

Joo, avun hakeminen on listalla ykkösenä kyllä, pitää vain rohkeutta kerätä ensin. Tänne kirjoittaminen on kai yksi askel? Testaan kepillä jäätä miltä tuntuu kertoa.

No hyvä että kokeilet kepillä. Muistutan vaan, että tuo on kamala harha, että ei tästä perhe kärsi. Perhe kärsii aina, jos joku sen jäsen kärsii. Asia ei siitä muutu, jos teeskennellään puolin tai toisin, että kaikki on niinkuin pitää. Tilanne vain pahenee, kun aletaan elää valheessa ja vaatiakin sitä valheessa pysymistä.

 

["vieras"]

Pakkomiellehän tuo on, eikä kyllä välttämättä mene ohi pohtimalla järkevästi että mitä voisi tapahtua. Kun pakkomielteissä just ei ole mitään järkeä... Mutta selvästi rajoittaa elämääsi kun pitää käyttää aikaa ja henkistä energiaa moisen pohtimiseen.

Ammattilaisen kanssa juttelu voi hyvinkin auttaa selvittämään asiaa, taustalla voi olla joku aivan muu huoli tai pelko joka vaan ilmenee tällaisena. Tsemppiä!

 

[köökkerskäpsykologi]

No tuo olisi mulla painajainen aivan varmasti, tuo kaljapullossa lasimurskaa. Onneksi ei mitään käynyt.

Itsekin olen miettinyt että mikä on se pahin vaihtoehto. Joo, syön vahingossa lasia ja suolisto riekaleina? Kai?

Todennäköisintä on tuo pieni haava. Ei iso juttu. Onhan niin käynytkin, monta kertaa, näin sanoo järki mutta miten tuon saisi taottua niin syvälle alitajuntaan ettn stressaisi, huolehtisi turhasta? (Terapia, joo. Asia alkaa käymään selväksi.)

Noissa ahdistuneisuusjutuissa pelon aiheella ei välttämättä ole mitään tekemistä järjen kanssa, kai se on niin, että olemassa oleva ahdistus vaan suunnataan johonkin mihin tahansa asiaan.

 

[Ncm]

http://www.snopes.com/horrors/poison/glass.asp