Mitenhän sitä oppisi tulkitsemaan, että tarkoittaako joku sitä mitä sanoo

[vierailija]

Jostain syystä minulle tuottaa ajoittain aika lailla vaikeuksia tulkita, että tarkoittaako joku ihminen oikeasti mitä hän sanoo.

Siis sanotaan nyt vaikka tällainen tilanne, jossa joku vakuuttelee, että ei tarvitse apua jossain asiassa, niin en yleensä osaa tulkita, että milloin sitä apua ei todellakaan tarvita, ja milloin ko. henkilö ei vain halua olla vaivaksi (vaikka apu oikeasti olisi tarpeen). Tai vaikkapa jos joku tulee kylään, ja sanoo ettei halua kahvia yms, niin usein en tiedä että eikö hän todellakaan halua kahvia vai onko kyse kursailusta.

Nyt sitten nyt tuli viimeisin tällainen ihmettelyn aihe, kun tuli kutsu sukulaisten luo joulunviettoon. Kovasti vakuuttelivat, että mitään lahjoja yms. ei tarvitse tuoda, ja nyt en osaa päättää, että uskonko mitä sanotaan (että ei oikeasti pidä viedä sinne mitään), vai olisiko silti parempi viedä jotain.

 

[vierailija]

Helpoiten menee, että teet juuri niin kuten sinulle on sanottu

 

[vierailija]

Hm.. joskus voi auttaa vähän, jos ehdottomasti haluaa, mutta ei missään nimessä liikaa,

 

[vierailija]

https://yle.fi/uutiset/3-9796774
ikinä ei voi tietää.

 

[vierailija]

Kannattaa myös miettiä, että jos tilanne on kuvatun kaltainen, niin ihminen ei välttämättä tiedä mitä tehdä, jos näin on asian laita. Tällöin kannattaa miettiä, että mihin tilanne on kehittymässä, jotta voit välttää tämän

 

[vierailija]

Mulla on vähän sama.. Mutta olen ratkaissut asian niin, että teen niin kuin itse haluan tehdä.
Esim tuossa lahjatilanteessa veisin joka tapauksessa edes jotain (kahvia, pullaa, saunajuomia, sytyttäisin ulkotulia/jätkän kynttilän heidän pihalleen tms) koska itse haluaisin viedä.

 

[vierailija]

Jos joku tulee kylään, niin kannattaa silti keittää pikku kuppi kahvia ja jos on menossa kylään, niin vie jotain.

 

[Elena777]

https://yle.fi/uutiset/3-9796774
ikinä ei voi tietää.

Kuinks tuo liittyi itse asiaan?

aplle sanoisin neuvoksi, tee niinkuin sulle sanotaan...vastuu on sillä joka ohjeet antaa, ei sulla.

 

[vierailija]

Mulla on vähän sama.. Mutta olen ratkaissut asian niin, että teen niin kuin itse haluan tehdä.
Esim tuossa lahjatilanteessa veisin joka tapauksessa edes jotain (kahvia, pullaa, saunajuomia, sytyttäisin ulkotulia/jätkän kynttilän heidän pihalleen tms) koska itse haluaisin viedä.

No älkää sitten kyselkö! On ok viedä lahja tai yrittää yrittää vaikka toinen ei haluaisi _jos ei tiedä sitä_, mutta jos on kysynyt niin sen jälkeen on melko itseriittoista toimia oman päänsä mukaan, päättää toisen puolesta vaikka hän on juuri ilmaissut halunsa.

Paitsi "kyläilytuomiset" (konvehtirasia, kahvi tms.) ei ole lahjoja, sellaisen pienen voi viedä vaikka lahjat on kielletty. Toisten pihalle ei sytytellä mitään oman esteettisen silmän mukaista siivottavaa/valvottavaa omatoimisesti!

 

[.....]

Kyllä kylään mennessä jotain pitää viedä. Vaikka glögiä ja suklaata.

 

[Elena777]

Kyllä kylään mennessä jotain pitää viedä. Vaikka glögiä ja suklaata.

 

[Echo]

Jostain syystä minulle tuottaa ajoittain aika lailla vaikeuksia tulkita, että tarkoittaako joku ihminen oikeasti mitä hän sanoo.

Siis sanotaan nyt vaikka tällainen tilanne, jossa joku vakuuttelee, että ei tarvitse apua jossain asiassa, niin en yleensä osaa tulkita, että milloin sitä apua ei todellakaan tarvita, ja milloin ko. henkilö ei vain halua olla vaivaksi (vaikka apu oikeasti olisi tarpeen). Tai vaikkapa jos joku tulee kylään, ja sanoo ettei halua kahvia yms, niin usein en tiedä että eikö hän todellakaan halua kahvia vai onko kyse kursailusta.

Nyt sitten nyt tuli viimeisin tällainen ihmettelyn aihe, kun tuli kutsu sukulaisten luo joulunviettoon. Kovasti vakuuttelivat, että mitään lahjoja yms. ei tarvitse tuoda, ja nyt en osaa päättää, että uskonko mitä sanotaan (että ei oikeasti pidä viedä sinne mitään), vai olisiko silti parempi viedä jotain.

Kokemuksen puutetta sulla; mitä enemmän olet vastaavissa tilanteissa niin sitä enemmän sulle tulee näppituntuma.
Kahvin tuputtaminen riippuu ihmisestäkin;jos joku sanoo tiukasti ei, niin usko häntä, mut jos joku pitkämatkalainen sanoo hymyillen"eeei sun nyt tartte mun takia keitellä", niin se onnessaan toivoo että tuputat sitä kahvia toisenkin kerran.

Ehdottomasti viet jotain illanviettoon. Semmoista mikä kuluu pois ja ei ole pitkän ajan rasite (eli ei joku koriste-esine joka pölyttyy kirjahyllyssä), eli suklaa, joulukukka, joulukahvia jne. Ne ei oo ees lahja, ne on tuliaisia. Jos epäilet että aattoiltana sulle on tupsahtamassa lahja, niin kääräiset jonkun saippua/saunatuoksutsydeemin pakettiin ja osoitat isäntäväelle.

Jos ei lasketa tavallisia kaverikyläilyjä tai tuotekutsuja (tupperit, kynttiläkutsut) niin Suomessa lähes aina viedään joku pieni tuliainen kun on illanistujaisista kyse.
Ainakin täällä maalla, jossain Vantaan/Korson lähiössä nyt varmaan kaikki perinteet on riisuttu jo.

 

[.....]

Jos ei kelpaa, niin tiedät kyllä mitä tapahtuu...
T: rypälekostaja

 

[Elena777]

Jos ei kelpaa, niin tiedät kyllä mitä tapahtuu...
T: rypälekostaja

 

[viisikymppinen isoäiti]

no kerran on sanottu, että mitään ei tarvii tuoda, niin sitten et vie mitään. tai jos tuntuu että on pakko, niin vaikka konvehtilaatikon. tai sit tarjoudut talon emännän kaveriksi ruokatarjoiluun ja pöytien siivoukseen.

 

[vierailija]

"Ongelma" on lähtökohtaisesti sen joka ei tarkoita mitä sanoo.

Älä vie lahjaa. Ja kun/jos saat vihaisia katseita niin voit todeta että niin makaa kuin petaa.

Inhoan tollasia vitun vihjailuihmisiä kun asiat voi sanoa suoraan. Vittuilunakin otan kaiken kirjaimellisesti mitä sen tyyppinen ihminen sanoo.

Jos ei kehtaa pyytää tai sanoa suoraan niin voi voi. Olisiko oppimisen paikka.

 

[Elena777]

"Ongelma" on lähtökohtaisesti sen joka ei tarkoita mitä sanoo.

Älä vie lahjaa. Ja kun/jos saat vihaisia katseita niin voit todeta että niin makaa kuin petaa.

Inhoan tollasia vitun vihjailuihmisiä kun asiat voi sanoa suoraan. Vittuilunakin otan kaiken kirjaimellisesti mitä sen tyyppinen ihminen sanoo.

Jos ei kehtaa pyytää tai sanoa suoraan niin voi voi. Olisiko oppimisen paikka.

Tuo on kyllä totta, mä kehtaan sanoa muuten suoraan asiat mutta joskus sorrun siihen että arastelen puhua suoraan tunnepuolen asioista koska en halua riitaa tai ''pelkään'' toisen vastausta...mutta emmäkään jaksa ihmisiä jotka vihjailee ja niin sanotusti ''antavat ymmärtää mutteivat ymmärrä antaa..''

 

[Asiankannattaja]

Tuo on kyllä totta, mä kehtaan sanoa muuten suoraan asiat mutta joskus sorrun siihen että arastelen puhua suoraan tunnepuolen asioista koska en halua riitaa tai ''pelkään'' toisen vastausta...mutta emmäkään jaksa ihmisiä jotka vihjailee ja niin sanotusti ''antavat ymmärtää mutteivat ymmärrä antaa..''

Jos mä sanon, että mitään lahjaa ei saa tuoda niin mä tarkoitan sitä.
Jos mä sanon, että mitään lahjaa ei tarvitse tuoda niin tarkoitan sitäkin, mutta en pahastu kahvipaketista.

 

[vierailija]

Tuo on kyllä totta, mä kehtaan sanoa muuten suoraan asiat mutta joskus sorrun siihen että arastelen puhua suoraan tunnepuolen asioista koska en halua riitaa tai ''pelkään'' toisen vastausta...mutta emmäkään jaksa ihmisiä jotka vihjailee ja niin sanotusti ''antavat ymmärtää mutteivat ymmärrä antaa..''

No jooo... Myönnetään Jopa itse joskus sorrun moiseen, ja olen huomannut sen lopulta usei jopa pahentavan asioita, ja joskus pääsee tosiaan helpommalla.

Mutta eipä täälä kukaan valmis ole. Tässä sitä koko elämän kaikkea harjoitellaan x)

 

[Echo]

Olen taas vähän eri mieltä. Kyse on kohteliaisuudesta.
Miettikääs jos emäntä sanoisi "juu lahjoja meille vaan! Tietysti tuotte tuliaisia!" Tulisi mieleen että siinä vasta röyhkeä matami.

Mutta on eri asia vaikka jos joku kutsuu 50-vuotissynttäreille ja kortissa lukee, että ei tavaraa, vaan kartuttakaa vaikka matkatiliä tms. Silloin se on painokas vetoomus ja ihminen tarkoittaa sitä mitä sanoo.

Olen mä kuullut ihmisten sanovan "mulle ei sitten tarvitse mitään krääsää ostaa". Se on tarkka ja voimakas pyyntö, silloin ei tavaraa osteta, vaan korkeintaan kukka/suklaa jne. Se pyyntö on erilainen kuin vierailujen kursailu-kohteliaisuudet.

 

[Elena777]

Olen taas vähän eri mieltä. Kyse on kohteliaisuudesta.
Miettikääs jos emäntä sanoisi "juu lahjoja meille vaan! Tietysti tuotte tuliaisia!" Tulisi mieleen että siinä vasta röyhkeä matami.

Mutta on eri asia vaikka jos joku kutsuu 50-vuotissynttäreille ja kortissa lukee, että ei tavaraa, vaan kartuttakaa vaikka matkatiliä tms. Silloin se on painokas vetoomus ja ihminen tarkoittaa sitä mitä sanoo.

Olen mä kuullut ihmisten sanovan "mulle ei sitten tarvitse mitään krääsää ostaa". Se on tarkka ja voimakas pyyntö, silloin ei tavaraa osteta, vaan korkeintaan kukka/suklaa jne. Se pyyntö on erilainen kuin vierailujen kursailu-kohteliaisuudet.

Nii tai sitte sanois: ''Tervetuloa meille, jättäkää lahjat siihen oven viereen ennenkun lähette kotimatkalle!'' tai niinkun yks vanhempi naishenkilö oli sanonut vieraille jotka juuri olivat tulleet heille, että ''Kai te kahvit juotte ennenkun lähdette?''

 

[FreezeCat]

Kyllä mä aapeena veisin sukulaisvierailulla jotain pientä - konvehtirasian tai kahvipaketin kynttilällä - kuitenkin vaikka kuinka olisivat sanoneet ettei mitään tarvitse. Käsitin että kyseessä kuitenkin harvakseltaan tapahtuvaa näkemistä, niin pieni tuominen vain ns."kuuluu kuvioihin". Eri asia jos ystävästä ois kyse, koska silloinhan hänet tuntee ja tietää että seisoo sanojensa takana ja jos vie jotain niin saattaa saada tyynystä humpsautusmätkäytykset peffallensa...mutta siitäkin huolimatta mä kyllä ruukaan viedä kiellosta viis ja kuus veisaten ainakin sen kahvipaketin.

Ja onhan se kivaa antaa/viedä jotain kulutuskäyttöilahdutusta, jos on kiva saadakin - pieniä asioita kuitenkin jotka lämmittävät mieltä.