miten ylläpitää suhdetta kummilapseen erosta huolimatta?

[kummi mutta miten kauan?]

siis meillä toi ero ja meillä yhteinen kummilapsi,kummilapsi on exän puolelta ja itse en ole ollut juuri tekemisissä kummilapsen vanhempien kanssa muuten kun miehen kautta.Haluaisin kuitenkin pitää lapseen yhteyttä jos vaan vanhemmat haluavat ja sallivat sen,eihän kummiutta voi kieltää.
Exää en kyllä kauheesti välittäisi nähdä koska tunteet on vielä voimakkaat ja voi tehdä pahaa nähdä häntä(vaikka nään häntä varmaan sillon tällön etäältä mut eri asia).Ehkä voidaan joskus sit olla samoissa kummilapsen juhlissa mut nyt liian aikasta.Välimatkakin kasvo nyt aika paljon mut ei kuitenkaan niin paljon etteikö voitas koskaan nähdä.
Yksi ihminen sano mulle et kyllä se kummius kuolee ajan mittaan sen jälkeen ku ero tullu ja lapsi toisen puolelta.

 

["Vieras"]

Voi kun mun tytön kummi olis miettinyt noin. Tyttö edelleen, vaikka erosta on jo vuosia, kyselee kumminsa perään ja ihmettelee kun ei käy. Toisten lasten kummit käy ja pitää yhteyttä ja yksi ikävöi rakkaan kumminsa perään. Harmittaa.

 

["maisa"]

Lähetä kortti, soita joskus puhelu lapselle, sovi tapaaminen varta vasten lapsen kanssa jossain hauskassa paikassa, pidä yhteyttä itse..ja jos alkaa tuntua epäluontevalta, niin ota vähän etäisyyttä mutta kuitenkin voit lähettää lapselle vaikka kortin silloin tällöin. Voit kysyä suoraankin vanhemmilta että miten nyt eron jälkeen ja mitä itse toivot?

 

[kummi mutta miten kauan?]

tää kummilapsi on mulle tosi tärkeä ja tiedän että mä olen myös hänelle tärkeä,ihan itku tulee kun kummilapsi ei nää enää kummejaan yhdessä synttäreillään eikä kummit yhessä ota lasta luokseen leikkimään.

 

[dfghb]

pidät yhteyttä kortein, puh, muistat synttäreillä ja jouluna.

 

[kummi mutta miten kauan?]

onko ihan hullua jos vanhemille sopii et me voitas olla väleissä silleen et voisin siellä käydä kylässä? kun tuntuu et mitä me sit puhutaan kun ei oo sitä exää siinä mukana.tai no kyllähän sitä nyt aikuiset puhuu mistä vaan mut onko se ihan hullua sit yrittää olla tekemisissä myös niide vanhempien kaa varsinki sit ku jos miehellä uus jossain vaiheessa.

 

[kummityttönsä hukannut]

[QUOTE="Vieras";24203626]Voi kun mun tytön kummi olis miettinyt noin. Tyttö edelleen, vaikka erosta on jo vuosia, kyselee kumminsa perään ja ihmettelee kun ei käy. Toisten lasten kummit käy ja pitää yhteyttä ja yksi ikävöi rakkaan kumminsa perään. Harmittaa.[/QUOTE]

Mä yritin alkuun pitää yhteyttä. Laitoin tytölle korttia tulemaan merkkipäivinä ja lahjatkin postitin. Hänen vanhempansa eivät ottaneet mitään yhteyttä minuun päin. Ei tullut edes joulukorttia takaisin. Ajattelin, että haluavat hekin minusta eroon, kun en kuulu enää sukuun.
Vuosiin en ole enää korttia lähettänyt enkä mitään yhtettä pitänyt, mutta ei ole sieltäkään suunnalta kuulunut mitään. Kummityttö on mielessä kuitenkin ajoittan. Mitä hänelle mahtanee kuulua. Onkohan jo ripille päässyt.

 

[kummi mutta miten kauan?]

Mä yritin alkuun pitää yhteyttä. Laitoin tytölle korttia tulemaan merkkipäivinä ja lahjatkin postitin. Hänen vanhempansa eivät ottaneet mitään yhteyttä minuun päin. Ei tullut edes joulukorttia takaisin. Ajattelin, että haluavat hekin minusta eroon, kun en kuulu enää sukuun.
Vuosiin en ole enää korttia lähettänyt enkä mitään yhtettä pitänyt, mutta ei ole sieltäkään suunnalta kuulunut mitään. Kummityttö on mielessä kuitenkin ajoittan. Mitä hänelle mahtanee kuulua. Onkohan jo ripille päässyt.

voi kun harmillista.Toivottavasti mulle ei käy noin.Ajattelin joskus kun pyysivät kummiksi et mites jos ero tuleee....mut koska silloin luulin et ollaan aina yhessä ni miksi olisin kieltäytynyt.

 

["Mintus"]

Meillä piti kummisetä sankarillisesti yhteyttä kummityttöösä myös eron jälkeen, vaikka olikin lapsen isän kaveri. Lähetti kortteja jouluna ja synttäreinä, me lähetimme myös joulukortin heille. Kävivät jopa kylässä pariin kertaan ihan vain tytön takia ja jotenkin siinä saatiin sitten juteltua me aikuisetkin vaikkei oikein mitää muuta yhteistä ollutkaan kuin tuo tyttäreni.
Tyttö kasvoi isommaksi, niin kyläilivät sitten useammin isän luona tai isänsä kanssa kummeilla. Nyt ylioppilasjuhliinkin tuli meidän kotiin kummisetä ja hänen poikansa - hyvä mieli tuli kun olimme osanneet edes yhden suhteen hoitaa hienosti molemmin puolin lapsen hyväksi.

 

["vieras"]

Meillä onnistui ihan hyvin, vaikka ero tuli ja kummipoika oli miehen ystävien lapsi. Kannattaa kysyä vaikka ihan suoraan, miten vanhemmat toivovat kummiuden jatkuvan jatkossa.

 

["Vieras"]

Mä yritin alkuun pitää yhteyttä. Laitoin tytölle korttia tulemaan merkkipäivinä ja lahjatkin postitin. Hänen vanhempansa eivät ottaneet mitään yhteyttä minuun päin. Ei tullut edes joulukorttia takaisin. Ajattelin, että haluavat hekin minusta eroon, kun en kuulu enää sukuun.
Vuosiin en ole enää korttia lähettänyt enkä mitään yhtettä pitänyt, mutta ei ole sieltäkään suunnalta kuulunut mitään. Kummityttö on mielessä kuitenkin ajoittan. Mitä hänelle mahtanee kuulua. Onkohan jo ripille päässyt.

Meillä meni ennemminkin niin päin että itse pidin yhteyttä, kutsuun kylään ja annoin omasta mielestäni hyvinkin selvästi ymmärtää että on edelleen enemmän kuin tervetullut meille. Vaikeaa oli myös minulle kun tiet erkani sillä tämä henkilö oli minulle todella rakas!!!

 

[yyhoo]

No, juurikin oli kummityttö viime yönä kylässä, vaikka exän kanssa erottiin jo pari vuotta sitten. Vähän ennen eros myös kummitytön vanhemmat ja ainoastaan tytön isä on mulle tuttu, koska on exän veli, mutta emme ole tekemisissä hönen kanssaan. Tytön äiti on sellanen "ressukka", että pidän yhteyttä senkin takia molempiin, vaikka en häntä sen paremmin tunne edelleenkään ja saisin itseni kummiudesta aika helposti eroonkin... Exän "erotti" jo, kun ei ostellut lahjoja tai ottanut kylään, mutta meikä on toistaiseksi kelvannut, koska lahjonta ja hoito pelaa aina tarvittaessa, kun ädin pitää päästä radalle. Juu ei siinä mitään, kyllä mä mielelläni työn kanssa olen yhteyksissä ja onhan hän omani serkku, eikä heillä ole kun vajaa 1,5v ikäeroa, että on heistä toisilleenkin seuraa. Kävihän tuon meidän eron jälkeen mielessä, että mitäs nyt tapahtuu, mutta tulin siihen tulokseen, että tapahtuu mitä tahansa, niin miksi minä sitä pientä tyttöä rankaisin ja lakkaisin pitämästä yhteyttä, vaikka tässä elämässä muuten tapahtuu kaikenlaista. Ollaan sitten yritetty tullas lapsen äidin kanssa jotenkin juttuun, vaikka on asioita, joita en aina ymmärrä tai mistä en pidä, mutta syytön se pikkutenava on äitinsä ja isänsä tai kummiensa valintoihin / toimiin.